sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Vapaus ja Kyllikki Villan matkakirjat

Olen monin sitein sitonut itseni toisiin ihmisiin, asuinpaikkaani ja monenlaiseen tavaraan. Luin Kyllikki Villan matkakirjan "Vanhan rouvan lokikirjan" ja mietin vapauttani paljon kirjan luettuani. Olin kuullut kirjasta paljon kehuja ennakkoon. Suhtauduin kirjaan kuitenkin epäillen. En pidä tositarinoista, en elämänkerroista enkä matkakirjoista. Joten lokikirja saisi kovan haasteen vakuuttaakseen minut. Tartuin Villaani äänikirjana.

Kirja olikin aivan loistava! Kirjailija kertoi pienistä elämänhavainnoista, palaneista hehkulampuista ja termospullon korkeista. Arkisen elämän havainnot vuorottelivat vanhenevan naisen ajatusten kanssa. Kaikki tapahtumat ja havainnot tuotiin esiin pelkistelyn asiallisesti, vailla suurentelua tai hienostelua.

Minuun teki vaikutuksen Villan elämänfilosofia vapaasta elämästä. Villa teki töitään laivoilla ja maksaen matkansa sai ylöspidon ja kykeni keskittymään kääntämistyöhön. Se vetosi romanttiseen minääni, vaikka vaikuttimet tälle ratkaisulle olivat varmasti monenkirjavat. Yhtälailla olennaiseen keskittyminen ja uusiin ympäristöihin tutustuminen saattoi olla juurettomuutta ja vaikeutta sitoutua.

Villan kirja oli minulle kuin rakas mummo, jota saattoi kuunnella ja nauttia kuulemastaan. Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta toisen kokemukset ja mielipiteet virkistävät omaa elämää. Äänikirja toi kirjan erityisen miellyttäväksi, kuuntelin kirjaa tehdessäni ruokaa ja kotitöitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentteja vastaanotetaan kiittäen!