torstai 11. heinäkuuta 2013

Maratonin jälkeisiä ajatuksia

Luin maratonissa rakkautta sivuavia kirjoja. Tiesin kohtalaisen tarkkaan luettavat kirjat, koska valitsin omasta hyllystäni pääasiassa nuoruuteeni liittyviä kirjoja. Järjestin luettavani itselleni vaativammasta päätyen mieluisimpaan maratonin loppua kohti. Tässä toteutin karkkipussistrategiaani, jossa ensin syödään "huonot" karkit ja lopuksi säästetään parhaat.

Huomasin lukiessani siirtyväni nykypäivästä aina vain taaksepäin ajallisesti. Minun yöni kauniimmat kuin teidän päivänne ja Hullu rakkauteni olivat nykyaikaa, Hyvä maa sijoittui 1900-luvun alkuun, Tulppaanikuume 1600-luvulle ja Pirita Karjalan tytär 1400-luvulle. Tarinoiden ihmiset asettuivat ajassa taaksepäin mentäessä aina vain tiiviimmin omille paikoilleen yhteisöihin ja yhteiskuntiin. Siinä missä nykyajan Philippe ja Lucas eivät oikein tienneet mitä tehdä ja päätyivät sitten tekemään kaikenlaista, Pirita ja Sophia tietävät paikkansa. Se, mitä ratkaisuja yksilöt tekevät, on sitten toinen juttu ja vie tarinaa eteenpäin.

Kirjoissa oli paljon tunteita ja tekoja. Mitkä niistä sitten olivat rakkautta? Varsinkin historiallisten romaanien tarinoissa jo pelkästään rakkaus-tunteen nimeäminen ja oikeus etsiä itselleen jotain omaa ovat tulkinnanvaraisia ja erikoisoikeuksia. Mielestäni maratonissa lukemistani kirjoista vaikuttavinta rakkautta osoitti O-lan Hyvä maa -teoksessa. O-lan oli vähäisistä vähäisin, orjatyttö, jonka köyhä talonpoika Wang Lung nai. O-lanin ulkoinen olemus esitettiin hyvin vähäisenä ja karkeana isoista sitomattomista jaloista auringon polttamaan ihoon. O-lan teki työtä perheensä ja miehensä eteen valittamatta. Kirjailija Pearl S. Buck antaa lukijan nähdä O-lanista vivahteikkaamman kuvan kuin se, miten Wang Lung vaimonsa näkee. O-lan rakastaa vuosia miestään ja lapsiaan osoittaen rakkauden teoillaan. Kukaan ei häntä kiitä tai arvosta.

Rakkaus harvoin on suurta ja pitkäaikaista. Tarinoiden henkilöt voivat saavuttaa hetkellisen hurman rakastetun kanssa, mutta siitä seuraa tuskaa ja onnettomuutta. Parhaiten käy henkilöille, jotka pitävät rakkauden tunteen omana sisäisenä aarteenaan ja ovat tyytyväisiä siihen. Lukijana minua puhuttelevat nyt toiset tarinat kuin kaksikymmentä vuotta sitten. Olen iloinen henkiinjäämisestä, rakkauden vuoksi on turha kuolla.
" - Ehkä minäkin rakastan sinua, ystäväni, hän sanoi lempeästi.  - Mutta enemmän minä rakastan lastani. Äiti Praskovja sanoi kerran että nainen rakastaa aina enemmän lastaan kuin miestään. Luulen että hän oli oikeassa. Niin täytyy olla, että nainen jaksaisi synnyttää lapsia." Utrio, Pirita Karjalan tytär
Lukumaraton on ohi. Kokemus oli hauska. Kesken oman lukemisen oli mukavaa käydä lukemassa muiden väliaikatietoja ja tunnelmia. Vaikka luinkin yksin, luin myös yhdessä. Olisi ollut erityisen hienoa, jos olisin huomannut lukevani samaa kirjaa toisen maratonarin kanssa.

6 kommenttia:

  1. Tuo Piritta olisi kyllä kelvannut minullekin, se on hieno kirja! Mutta otin sellaisen säännön, että luen vain itselleni uusia kirjoja, ja kaikki Utriot olen jo lukenut vähintään kahteen kertaan... :-)

    Yhteismaraton oli hieno kokemus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen Utrio-fani ja Pirita on ollut minulle aina kova pala. Luin sen nuorena ja ensimuistoni siitä on hämmentynyt. Olen pitänyt sitä kovana ja raakana suhteutettuna muihin KU:n kirjoihin, mutta nyt löysin siitä pehmeitä sävyjä. Ja Pirita itse on varsinainen selviytyjä!

      Poista
  2. Jotkuthan suunnitteli jo tuolla keskusteluissa tiiliskivimaratoneja, se voiskin olla aika kivaa jos luettaiskin jotain 1000-sivuista romaania yhdessä samaan aikaan, kommentoiden. Vai olisko se hankalaa, kun ihmiset etenisi kumminkin niin er tahtiin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasin sen ja ihastuin ajatukseen välittömästi! Mietin, mikä se voisi olla? Taivaan pilarit? Maailma vailla loppua? Yksisarvinen? Täällä Pohjantähden alla?
      Huomasin, että sinulla oli Pätkärunoilija luettavissa, joten siinä olisi toteutunut toiveeni samasta luettavasta. Mutta minä olin jo alkuun päättänyt lopettaa Piritaan, joten se onni meni nyt ohitseni.

      Poista
    2. En oikein tiedä mikä se voisi olla, pitäisi olla joku mahdollisimman montaa kiinnostava mutta kumminkin semmoinen ettei sitä ole vielä paljon luettu. Joku ehdotti Alastalon salissa, haa, se sekä kauhistuttaa että kiinnostaa mua :)

      Pätkärunoilijaa suosittelen, en siksi että se välttämättä olisi kauhean hyvä (saattaa se silti ollakin, en ole osannut vielä päättää) mutta se on omituinen ja kiinnostava.

      Poista
    3. Oi, Alastalon salissa. Olen samaa mieltä ehdotuksesta.

      Poista

Kommentteja vastaanotetaan kiittäen!