Paperinarujumala

Kävin hakemassa Paperinarujumalan luettavaksi kirjastosta, koska kirjaa suositeltiin luettavakseni. Hanna Hauru on minulle aivan uusi tuttavuus kirjailijana. Pienoisromaani onkin kaltaiselleni novelliaralle lukijalle heti innostusta herättävä, kun kirja silmämääräisesti osoittautuu niin lyhyeksi, että se voisi olla novellikokoelma. Huomasin kirjaston hyllyn äärellä, että häneltä on ilmestynyt useampikin kapeaselkäinen teos. Mielenkiintoista!

Nyt teoksen luettuani pidän Haurun tiiviistä ilmaisusta ja vähäeleisyydestä. Koko teos on kantta ja tekstinasettelua myöten pelkistetty, mutta juuri se luo hyvän taustan ja kontrastin päähenkilön sisäiseen myllerrykseen. Alle sadassa sivussa kerrotaan päähenkilö Laina Heinosen kohtalokas elämän rajuilma. Minä ajattelin sen psykoosiksi, joku toinen otsikoi tapahtumat toisin. Laina on töissä kaupungintalolla. Eräänä päivänä lapsuudesta tuttu viima palaa takaisin korviin ja Laina kuulee Jumalan puhuvan hänelle. Laina turvautuu sisareensa, Lianaan, jonka kanssa hän ryhtyy Jumalan työläiseksi. Lainan ja Lianan lapsuus kuplii teoksessa näkyviin koko ajan. Hauru saa ainakin minut lukijana kokemaan surua ja huolta sisarusten hyvinvoinnista. Ote kirjasta:

"Minun on vain rauhassa totuteltava elämään täällä. Joskushan minäkin kuitenkin kuolen ja pääsen täältä muistoista pois."

Lukekoon ken uskaltaa, Paperinarujumala on täräkkää tavaraa!

Teos: Paperinarujumala
Tekijä: Hanna Hauru
Kustantaja: LIKE
Julkaisuvuosi: 2013