lauantai 5. syyskuuta 2015

Iiro Küttner ja Ville Tietäväinen: Merenkulkija (Puiden tarinoita 3)

Kuva Merenkulkija-teoksen sivulta
"Laivanrakentaja seisahtui Prinssin vierelle. Hän sanoi, ettei hän ollut milloinkaan nähnyt tämän kaltaisia puita. - - Aivan kuin näiden puiden tekijä ei olisi milloinkaan nähnyt oikeata puuta, vaan olisi kasannnut puut tässä pelkkien hatarien mielikuvien ja oletusten perusteella."
Minulla on ollut onni lukea Puiden tarinoita itsenäiset osat 1 (Puuseppä) ja 2 (Ritari). Olen ihastellut teosten komeaa kuvitusta ja kunnianhimoista otetta. Vaikka tarinat ovat olleet satuja, ne ovat uponneet myös osaan yläkoululaisista lukijoista. Kirjojen ulkoinen kauneus sinänsä jo houkuttelee ihmisiä lukemaan niitä.

Uusin sarjan tulokas on kolmas kirja, Merenkulkija. Kuten perinteisesti, tätä kirjaa on nautinto lukea jo kansien ja sivujen koskettamisen vuoksi. Lukiessani huomaan siveleväni kauniita kuvia. Sinänsä tarina on nopealukuinen ja helposti seurattava koulunsa aloittaneelle, jolla on kokemusta satujen kuuntelusta. Minusta olisi riemullista lukea tämä tarina ääneen pienelle lukutaitoiselle lapselle. (Tätä kirjoittaessani eräs perheenjäsen tulee jo selaamaan Merenkulkijaa ja ilmoittaa tyylin vähän muuttuneen sarjan ensimmäisestä osasta. Millä tapaa? Tarina on pidentynyt, vastaa tarkkaavainen selailijani.) Sivuja on vajaa neljäkymmentä, mutta teksti on aika pienikokoista. Tarinan tekstin osuus on pidentynyt.

Merenkulkija kertoo autiomaassa elävän prinssin tarinan. Prinssi on hiekan lapsi ja puut ovat hänelle vieraita. Meripihka, joka on meren leikkikalu, on olennainen osa tarinaa ja autiomaan kuningaskunnan identiteettiä. Prinssi kaipaa muuta ja joutuu ratkaisemaan omalla laillaan velvollisuuden ja luottamuksen merkityksen omassa elämässään. Vallastaan huolimatta prinssit ja kuninkaat eivät ole pelkästään itseään varten, vaan heillä on asema suhteessa muihin ihmisiin ja vastuu muidenkin ihmisten hyvinvoinnista. Häpeä ja epäusko tulevat tutuksi tarinan prinssille. Vuosia kuluu ja Prinssin syvin henkilökohtainen kaipaus säilyy. Mutta tapahtuu muutakin. Minulle Merenkulkija on tarina muutoksen välttämättömyydestä.

Pieni lapsi ymmärtää Merenkulkijan konkreettisesti. Tarina toimii varmasti myös niin. Merenkulkija on myös luettavissa aikuisten satuna, josta löytyy symboliikkaa ihmisen osasta ja elämän merkityksestä. Voiko unelman surmata?

Nautin Merenkulkijan tarinasta. Voi lähteviä äitejä ja maailmanpuun alkuja! Ote kirjasta:
"Ennen matkallelähtöään vanhempi Prinssi käveli merenrantaan, kuten hän aina teki, jättääkseen merelle hyvästit ja tallettaakseen sen kuvan syvälle silmiinsä."
Kiitos kustantajalle kirjasta!

Teos: Merenkulkija (Puiden tarinoita 3)
Tekijät: Iiro Küttner (teksti) ja Ville Tietäväinen (kuvitus)
Kustantaja: Books North
Julkaisuvuosi: 2015

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentteja vastaanotetaan kiittäen!