Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2016.

Mark Levengood: Vasten auringon siltaa

Kuva
Helsinki Lit -viikonloppu sai minut ymmärtämään, että minun pitää lukea Levengoodin kirja. Katsoin Teemalta kirjallisuustapahtumaa helpon vaivattomasti filtin alla yskien ja pidin itseäni onnekkaana. Kiitos rakas Yle Teema! Eräs ehdoton ilon tirskahdus oli Mark Levengoodin ja Rosa Liksomin keskustelu. Mielestäni Liksom ei haastatellut Levengoodia, he kuuntelivat toistensa ajatuksia ja reagoivat kuulemaansa. Jotenkin olen onnistunut olemaan Levengood-katveessa aina tuohon viikonloppuun asti, mutta ei hätää. Päätin korjata asian ja kirjastosta löysinkin miehen uusimman kirjan.

Vasten auringon siltaa on kirja, jonka lukeminen tekee minut iloiseksi. En erityisesti innostu ylenpalttisesta positiivisuuden korostamisesta, mutta Levengoodin omat elämänkokemukset ja hänen kuulemansa jutut väritettynä ja vahvistettuna ovat lohduttavia ja luovat uskoa tulevaan. Vasten auringon siltaa on varmaankin tehty (keski-ikäisille) tavallisille ihmisille, joilla on pilkettä silmäkulmassa. Eli ehkä juuri mi…

Kaari Utrio: Rakas Henrietta

Kuva
Maman näytti epäröivältä mutta Papan ilme oli selvästi helpottunut. 
- Tietenkin, Fabian hoitaa asian niin kuin parhaaksi näkee.
- Se ei ole oikein soveliasta, Maman mutisi.
- Minä en lähde, Henrietta sanoin itsepäisesti.  - Fabian ei pysty taivuttelemaan minua.
- Älkää hupsutelko. Noinkin iäkkääksi ihmiseksi Henrietta käyttäytyy varsin lapsellisesti, eikö totta, setä? Olen tässä vaiheessa kuukautta/kevättä/vuotta/elämää kohtalaisen väsynyt. Määräaikainen työ päättyy kohta ja tuleva työttömyys mahdollistaa levon. Pienen varaslähdön tähän häämöttävään lepoon otin valitsemalla kirjakseni Kaari Utrion ihanan romaanin Rakas Henrietta. Kirja on minulle hyvin tuttu, olen lukenut sen yli viisi ja alle kymmenen kertaa. Nautin joka kerta sen lukemisesta.

Rakas Henrietta on Utrion 11. kirja, joten kirjan on kirjoittanut kokenut kirjailija. Alusta alkaen tarina soljuu vaivattomasti ja hallitusti eteenpäin. Rakas Henrietta on kuvaus erään rakkaustarinan alusta. Se on myös ajankuvaus 1800-luvun Suomest…

Juha-Pekka Koskinen: Gabriel Hullo & hirveä Hekla

Kuva
Sain luettavakseni Juha-Pekka Koskisen uutuuskirjan Gabriel Hullo & hirveä Hekla. Kirja on ollut minulla luettavana jo jonkin aikaa ja olen sitä lukenutkin pätkissä useampaan otteeseen. Lisäksi olen lukenut kirjan muutaman kerran kokonaan. Tänään päädyin lukemaan kirjaa ääneen puolisolleni ja kohta peruskoulun päättävälle lapselleni.

Gabriel Hullo & hirveä Hekla on Gabriel Hullo -sarjan kolmas kirja. Kirja on mielestäni sopiva viisivuotiaille ja sitä vanhemmille ainakin ääneen luettuna. Myös isommat lukijat ja kuuntelijat nauttivat kirjan kielestä. Koskinen vie Gabrielin, tai Kaapon, tarinaa eteenpäin loppusoinnuin. Kirjaa voi lukea ääneen myös ihan itsekseen. Puolisolleni kirjasta tuli mieleen perheemme suosikki vuosien takaa, Julia Donaldsonin Mörkyli, jossa myös runoillaan.

Kansikuva (yllä) esittelee kirjan kuvitusta. Kuvia kirjassa on paljon ja suurin osa niistä on värikuvia. Pidin paljon kirjan kuvien väreistä ja viivoista. Ne toivat hyvällä lailla mieleeni erään vanhan …

J. R. Ward: Verisuudelma

Kuva
Luin VJ:n blogista Mustemaailmani, että Wardilta on suomennettu uusi kirja. Nämä Wardin Mustan tikarin veljeskunta -sarjan (käännetty 13 osaa + yksi hehkuttelukirja) ja nyt alkavan Mustan tikarin veljeskunnan perintö -sarjan kirjat ovat taattua laatua. Wardin kirjoista joko nauttii tai niitä kavahtaa. Itse kuulun ensimmäiseen ryhmään. (Olen kirjoittanut blogiin Wardin Langenneet enkelit -sarjan kahdesta ensimmäisestä osasta: Halu ja Himo.) Kirjastosta löysinkin tämän uutuuden ja nyt se on luettu.

Verisuudelma sijoittuu vanhaan tuttuun vampyyrimaailmaan. Kirja alkaa kuuden sivun sanastolla, jossa kerrotaan Wardin vampyyrimaailman olennaisista asioista vampyyrien termein. He ovat aivan oma lajinsa, jotka eivät muuta ihmisiä kaltaisikseen. Heillä on oma maailmanjärjestyksensä, lainsäädäntönsä ja valvontajärjestelmä, joista ihmiset, joiden keskellä he elävät, eivät tiedä mitään. Lesserit, heidän vihollisensa, ovat onneksi tässä kirjassa mitättömässä roolissa. Säpinää riittää vampyyreiden k…

Marja-Leena Tiainen: Tatu, Iiris ja Pääkallomies

Kuva
Marja-Leena Tiainen on kirjoittanut uuden selkokirjan nuorille. Itse pidin Tiaisen viime vuonna ilmestyneestä selkokirjasta Poika joka katositodella paljon, joten odotin tätä kirjaa luettavakseni innolla.

Tatu, Iiris ja Pääkallomies kertoo Tatusta, joka on 16-vuotias. Tatu tutustuu veljensä ja tämän kaverin kautta muutamaa vuotta Tatua vanhempaan Iirikseen, joka on Tatun (ja muidenkin nuorten miesten mielestä) aivan ihana. Tarinassa läikähtelee ihastusta ja ystävyyttä. Tiaisen kirja ei ole pelkkää onnea, koska Iiris katoaa. Tatu on huolissaan Iiriksestä.

Kirjassa Tatu, Iiris ja Pääkallomies on 104 sivua. Kirja sopii hyvin yläkouluikäiselle ja nuorelle aikuiselle. Erityisen hyvin tämä kirja sopii nuorelle, joka ei ole lukenut paljon. Tatu, Iiris ja Pääkallomies on myös hyvä ensimmäinen luettava kirja vaikkapa opiskelijalle, joka ei ole vielä lukenut yhtään kirjaa loppuun. Tämän kirjan kanssa lukija onnistuu!

Pidin erityisesti siitä, että Tatu, Iiris ja Pääkallomies käsittelee pelkoa, …

Kristiina Vuori: Kaarnatuuli

Kuva
Hän sentään osasi nolostella sitä pistelevää kuumotusta, minkä toistemme paljaan ihon näkeminen puski sisuksissamme liikeelle. Minä viheliäinen naisenkuvatus sen sijaan en osannut hävetä. En halunnut, vaikka olin yhä saastainen synnytyksestä enkä ennen kirkottamista olisi saanut edes istua tässä, keskellä isoa tupaa kaikkien pällisteltävänä. Kristiina Vuori on minulle tuotantonsa puolesta tuttu ja mieluinen kirjailija. Olen lukenut hänen kirjansa ja yhtä lukuunottamatta niistä kirjoittanutkin tänne blogiin (Näkijän tytär, Siipirikko ja Disa Hannuntytär). Uusin kirja, Kaarnatuuli, on ollut minulla luettavana noin viikon. Saman viikon olen potenut selkääni, joten tämä kirja on luettu mitä omituisimmissa könötysasennoissa.

Kaarnatuuli kertoo nuoren naisen, Valpuri Innamaan, elämästä. Tarina sijoittuu 1500-luvun Turkuun. Tarinan aluksi Valpurin mies, porvari Henrik Innamaa, on mestauslavalla. Kirja alkaakin hyvin intensiivisesti. Pääasiassa kertojana on itse Valpuri, vaikka muutamaan ottee…