lauantai 28. toukokuuta 2016

Mark Levengood: Vasten auringon siltaa

Kansikuva kustantajan sivulta

Helsinki Lit -viikonloppu sai minut ymmärtämään, että minun pitää lukea Levengoodin kirja. Katsoin Teemalta kirjallisuustapahtumaa helpon vaivattomasti filtin alla yskien ja pidin itseäni onnekkaana. Kiitos rakas Yle Teema! Eräs ehdoton ilon tirskahdus oli Mark Levengoodin ja Rosa Liksomin keskustelu. Mielestäni Liksom ei haastatellut Levengoodia, he kuuntelivat toistensa ajatuksia ja reagoivat kuulemaansa. Jotenkin olen onnistunut olemaan Levengood-katveessa aina tuohon viikonloppuun asti, mutta ei hätää. Päätin korjata asian ja kirjastosta löysinkin miehen uusimman kirjan.

Vasten auringon siltaa on kirja, jonka lukeminen tekee minut iloiseksi. En erityisesti innostu ylenpalttisesta positiivisuuden korostamisesta, mutta Levengoodin omat elämänkokemukset ja hänen kuulemansa jutut väritettynä ja vahvistettuna ovat lohduttavia ja luovat uskoa tulevaan. Vasten auringon siltaa on varmaankin tehty (keski-ikäisille) tavallisille ihmisille, joilla on pilkettä silmäkulmassa. Eli ehkä juuri minulle. Mutta mitäpä sen on väliä, Levengoodin kirja antaa lukijalleen hyviä ajatuksia. Oma suosikkini kirjassa on kirjailijan muisto lapsuuden ystävästä Kimmosta, joka innosti ystävänsäkin lähtemään mukaan soittoharrastukseen. Poikien tavoitteena oli olla sosiaalisesti haluttavampia. Levengood päättää tarinan tiivistämällä elämästä ja siihen asennoitumisesta sellaista, jota ei voi jättää kertomatta. Ote kirjasta:
Kelpaammepas. Me kelpaamme aivan loistavasti. Tietysti me opimme ja kasvamme ja annamme mitä annettavissa on koko elämämme ajan. Mutta me kelpaamme, se on selvä, me kaikki, juuri sellaisina kuin olemme.
Mitä tähän voi lisätä?

Vasten auringon siltaa on helppo ja viihdyttävä luettava. Kirja koostuu pienistä tarinoista. Välillä ollaan Levengoodin lapsuudessa, välillä ruotsalaisjulkkiksen työarjessa tässä ajassa. Kirjan kansikin on onnistunut, sen on tehnyt Eevaliina Rusanen. Kirjassa on Ilon Wiklandin kuvitus.

Kirjan lukeminen vastaa minun kokemusmaailmassani pitkää keskustelua viisaan ystävän kanssa, jolla on puhumisen taito. Aina sellainen ystävä ei ole kuuloetäisyydellä, joten Levengoodin kirja voi toimia rauhoittajana ja ilon tuojana arjen väännön ja väsyttävän toiston keskellä. Itse ainakin aion lukea kaikki Levengoodin kirjat, koska ne tulevat tarpeeseen. Levengoodin kirjat ovat myös tämän yhden perusteella oikein hyviä lahjoja ystävälle.

Teos: Vasten auringon siltaa (Solblekt av livet)
Tekijä: Mark Levengood
Suomentaja: Maija Kauhanen
Kansi: Eevaliina Rusanen
Julkaisuvuosi: 2015
Kustantaja: Kustantamo S&S

5 kommenttia:

bleue kirjoitti...

No jopas...
Ja Wiklandin kuvitus?!!

Kirjakko ruispellossa / Mari Saavalainen kirjoitti...

Kiitos kommentista, Bleue. Minä en kuvitusta kaivannut, mutta ehkäpä kirjailija halusi. Nettiä selaamalla selviää, että he ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään. Kirjan henkeä noudattaen voi ajatella, että kaikki on mahdollista ja hyväksi. Miksipä ei?

bleue kirjoitti...

Kyllä :)

Marjatta Mentula kirjoitti...

Mari, minä olen aivan Levengood-hullu! Olen lukenut nuo kaikki edellisetkin pikku kirjaset. Niillä on kaikilla nimi suomalaisista tangoista. Omana minulla on vain Miljoona ruusua ja tämä Vasten auringon siltaa, jonka sain äitienpäivälahjaksi.

Levengood on maailman kiltein ihminen. Hän on hyvin pidetty juontaja ruotsin tv:ssä ja on mm. kuninkaaallisten vakihaastattelija.

Minulle tulee Levengoodin kirjoitustyylistä välillä mieleen merette Mazzarella, on ne vanhat tädit ym. mutta sitten hänellä on se ikioma jäljittelemätön huumori.

Mikä suloinen mies! Hän on kaikissa kuvissakin niin onnellisen näköinen.

Kirjakko ruispellossa / Mari Saavalainen kirjoitti...

Kiitos kommentistasi, Marjatta. Olen aivan samaa mieltä kanssasi. Ja hänen onnellisuutensa tarttuu, mikä on hienoa.