torstai 23. kesäkuuta 2016

Yöpöytäpino

En innostu omista yöpöytäpinoistani, toisten kirjapinot ovatkin sitten ihan toinen juttu. Yleensä suurin osa yöpöydälläni olevista kirjoista saa siirron pois näkyvistä, koska ne tuppaavat häiritsemään minua siinä pääni vieressä. Koska kotini pääkirjahylly on samassa huoneessa kanssani, jaksan kyllä vaikka yöllä hakea kirjahyllystä tarvitsemani kirjan. (Testattu on.)

Pinossa on alhaalta lukien nämä luettavat:
(- Kobo, jossa on sitä sun tätä)
- Jane Austen: Uskollinen ystävänne
- Libuse ja Josef Palecek: Taikalehto
- Viljo Vainikainen: Kotieläimiä värikuvina
- Diane Setterfield: Kolmastoista kertomus
- Daina Chaviano: Ikuisen rakkauden saari
- Nuala O'Faolain: Olet kaikkeni
- Sofi Oksanen: Norma
- Lari Kotilainen ja Annukka Varteva (toim.): Maailman vaikein kieli
- Meri Kuusisto: Amerikkalainen
- Anna Elina Isoaro: Rakkautta ja vasta-aineita
- Katri Alatalo: Älä riko pintaa
- uusin Kielikello
- uusin Kritiikki
 
Nyt minulle on kuitenkin röyhähtänyt luettavaa, joten ajattelin laittaa blogiin näkyviin tämän hetken lukulistani. Blogeissa on kiertänyt haaste Kyökkipsykologin lausunto yöpöytäpinosta, jonka innoittamana olen itse käynyt lausumassa näkemykseni Minnan Ja kaikkea muuta -blogissa ja Linnean Kujerruksia-blogissa. En tiedä, onko tämä postaus kutsu tulla kommentoimaan pinoa. Ehkä tämä on lähinnä tieto siitä, että olen hengissä ja lukukunnossa.

Juhannus ei ole mielijuhliani, mutta selviän siitä vuosien kokemuksen, hyvän seuran, Yle Teeman ja yöpöytäpinoni avulla.

4 kommenttia:

  1. Minua hymyilyttää, sillä lähettämäni juhannusaiheinen kortti ei siis aivan osunut kohdilleen. Etenkään, koska en itsekään ole oikein juhannusihminen. Vietämme jälleen urbaanin juhannuksen. Selviytymiskeinosi juhannuksen suhteen ja kirjapinosi vaikuttavat hyvältä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon kirjasta ja kortista. Ilahduin niistä suuresti. Juhannuksesta voi nauttia niin monella lailla, vaikka se perinteisin tapa ei olekaan mieleeni.

      Poista
  2. Uskollinen ystävänne, Ikuisen rakkauden saari, Norma, mielenkiintoista kuulla mitä noista pidät, sillä ne olisi tarkoitus minunkin jossain välissä lukea. Kunhan lukupino pienenee - vaikka se ei vielä ole noin hurja kuin sinulla:)

    VastaaPoista
  3. Kiitos Jassu! Uskollinen ystävänne on ihme välitilassa, koska se on ollut jo pitkään viittä vaille luettu. Nyt luen O'Faolainin paksukaista. Siitä tuleekin juttua seuraavaksi.

    VastaaPoista

Kommentteja vastaanotetaan kiittäen!