lauantai 3. syyskuuta 2016

Chigozie Obioma: Kalamiehet

Joka katsoo isäänsä karsain silmin ja kyräillen kuuntelee äitinsä neuvoja, siltä korpit repivät silmät, ja kotkan poikaset syövät ne.
Illan päätteeksi äiti lausui tämän Sananlaskujen jakeen - pelottavimman, minkä tiesin koko Raamatusta. Nyt jälkikäteen tajuan sanojen musertavuuden johtuneen tavasta, jolla hän lausui ne - igboksi ja valaen niihin vihansa myrkkyä.
Chigozie Obioman Kalamiehet on ollut minulla luettavana koko kesän. Sain kustantajalta sähköisen ennakkokappaleen, mutta en jaksanut istua koneen äärellä yhtään ylimääräistä kesällä. Jossain vaiheessa kävin hakemassa kirjan kirjastosta. Ymmärsin alusta asti, että luen hyvää kirjaa, mutta lukeminen sujui äärettömän hitaasti, mikä on minulle aina ongelmallista. En halua lukea hitaasti.

Tänään pistin vauhdin päälle. Se toimikin, kirja on nyt luettu. Olipa se upea lukukokemus!
Kuva kustantajan sivuilta

Nigerialaisen Obioman kirja Kalamiehet on kertomus lapsuudesta, veljien välisistä voimasuhteista ja kohtalosta. Kirjan kertoja Benjamin kertoo tarinaa lapsuudestaan ja nuoruudestaan katsoen menneeseen. Hänen vanhemmat veljensä - Ikenna, Boja ja Obembe - ovat aivan tarinan keskiössä yhdessä kertojan kanssa. Tarina alkaa jotenkin vaivihkaa tavallisesti ja ehkäpä jokseenkin onnellisesti, vaikka pian on selvää, että perheen päällä leijuu onnettomuuden uhka.

Kirjan kansi on kaunis ja kiinnittää huomion. Kannessakin näkyviä koukkuja näkyy kirjan sisäkansissa. Kannen neljä koukkua siimoissaan ovat solmiutuneet yhteen. Jos yrittää liikuttaa yhtä koukuista, liikkuvat toiset väistämättä. Varsinkin isoveljen asema pienempien veljien silmissä on äärimmäisen arvostettu. Hän valitsee suunnan ja kulkee edellä.

Obioma on todella taitava kirjoittaja. Kalamiehet on kirjoitettu kasvavan lapsen näkökulmasta. Perheen vanhempien ja isoveljien toiminta näyttäytyy välillä käsittämättömänä, vaikka lukijana voi aavistella joitain syitä lähtöihin ja irtiottoihin. Ikäviä asioita alkaa tapahtua ja kohta helvetti on irti.

Kalamiehet on järkyttävä ja surullinen tarina. Kun tarina iski minuun todenteolla, en voinut enää lopettaa lukemista ja lukunopeus lisääntyi kummasti. Lisäksi aloin itkeä ja sillä itkulla ei tuntunut olevan loppua.

Viha on iilimato:
Otus, joka tarrautuu ihmisen ihoon, joka ottaa hänestä ravintonsa ja valuttaa hänestä mahlat. Se muuttaa ihmisen eikä lähde ennen kuin on imenyt hänestä rauhan viimeistä pisaraa myöten.
Kalamiehet on symboliikaltaan rikas tarina vihasta ja pelosta. Rakkaus ja kiintymys voivat onnettomien tapahtumien myötä muuttua tunteiksi, jotka eivät ole niin myönteisiä. Tarinassa on paljon järjellä vaikeasti selitettävää, jolle jokainen löytää omat selityksensä. Joitakin tulkinnan mahdollisuuksia teokseen tarjoaa myös itse kirjailija jälkipuheessa. Onneksi löysin sen vasta lopuksi.

Kalamiehet jätti minut lukijana aivan vereslihalle. Olen häkeltynyt.

Kiitos kustajantajalle ennakkoon saadusta e-kappaleesta.

Teos: Kalamiehet (The Fishermen)
Tekijä: Chigozie Obioma
Suomentaja: Heli Naski
Kansi: John Gray
Julkaisuvuosi: 2016
Kustantaja: Atena

2 kommenttia:

  1. Odotin tältä enemmän kuin lopulta sain. Hyvä kirja oli mutta jotain. Minulla taas kirjailijan tulkinta pelasti kirjaa, koska luin sen hyvin yksitasoisena enkä tajunnut kirjailijan viitteitä (miten olisikaan tajunnut) ja siten tarina oli jotenkin niin surullinen ja epäonninen että ihan harmitti ja ärsytti ja mitä kaikkea. Luin tätä ennen Adichien viimeisimmän ja se oli niin räjäyttävän ravisteleva, että varmaan siksi tämä jäi melko laihaksi lukukokemukseksi. Liian vihjailevaksi. Olisin itse kaivannut nyt enemmän taustan kuvailua kuin tarinavetoisuutta. Elokuvana tämä voisi olla melko hyvä jos roolivalinnat sattuisivat kohdalleen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi, Bleue. Olen samaa mieltä siitä, että minun suomalaisena on vaikea tai mahdotonta osata lukea kaikkea kirjaan kirjoitettua yhteiskunnallista ja kulttuurista viittausta.
      Mahdollisen elokuvan katsomisen minä joutuisin jättämään väliin. Kirjakin oli niin tuskallinen, että elokuva menisi ihan itkuksi.

      Poista

Kommentteja vastaanotetaan kiittäen!