torstai 6. heinäkuuta 2017

Mattias Edvardsson: Melkein tosi tarina

Kesäpäivänä teltassa lukeminen on ihanaa
"Olen miettinyt sitä, miten paksu kirjan pitäisi olla", minä sanoin. "Mitään tiiliskiveä siitä ei saa tulla, koska kukaan ei jaksa lukea sellaista.Mutta rahalle pitää kuitenkin saada vastinetta: ei mitään  novellia, jossa on sivun täytteenä hirveästi ilmaa."
Kattesundissa Frederik seisahtui ja katsoi minuun. Ilmaisi ytimekkäästi olevansa samaa mieltä nyökkäämällä pari kertaa, kuin yhteenvetona. Sitten hän ojensi minulle kätensä, katseli sitä ja odotti.
"Neljäsataakolmetoista", hän sanoi.
"Täh?"
Tartuin hänen käteensä.
"Neljäsataakolmetoista sivua. Täydellinen kirjan pituus."
Mattias Edvardssonin kirjoittama Melkein tosi tarina on dekkarimainen romaani nuorista, jotka vuonna 1996 pääsevät luovan kirjoittamisen opinto-ohjelmaan Lundin yliopistoon. Melkein tosi tarina kertoo ainakin nuoruudesta, kirjoittamisesta ja ihmisten hyväksikäytöstä. En ole hääppöinen dekkarilukija, mutta onneksi Edvardssonin teoksen voi lukea ilman murhamysteeriäkin.

Melkein tosi tarina sisältää muutaman röyhkeän ja omaan napaan tuijottavan kirjailijan ja kurssillisen nuoria, jotka haluavat tulla merkittäviksi kirjailijoiksi. Kertoja Zack(arias) Levin kuuluu opiskelijoiden ryhmään, joka tutustuu toisiinsa opiskelun alussa. Karismaattinen ja käytökseltään paskamainen Adrian Mollberg on opiskelukaveri ja kertojan paras ystävä. Kurssia vetää postmodernisti Li Karpe, joka sytyttää miehet ja naiset ympärillään. Erityisen lämpimiä tunteita minulla lukijana ei herää kehenkään teoksen henkilöön. Tästä muodostuu minulle ongelma lukemisen aikana.

Edvardsson kirjoittaa hyvin, mutta näissä kirjoissa on jotain sellaista, mikä ei minua viihdytä. Onkohan minulle merkittävää se, että löydän jonkun, jonka nykyhetkestä tai tulevaisuudesta kiinnostun? Teoksessa minulle kiinnostavin henkilö on Betty, joka joutui pettymään elämässään. Betty opiskelee ja on lahjakas, mutta päätyy monella lailla hyväksikäytetyksi.

Melkein tosi tarinassa nautin eniten kirjallisuuteen ja kirjoittamiseen liittyvästä. Edvardsson kuvaa hyvin lukemisen ihastusta ja hurmiota, jonka fiktioon humpsahtaminen voi saada aikaan. Kirjoittaminen on onnistumista ja kompurointia samaan aikaan. Kirjallisuuden maailma on omansa ja se ei saumattomasti toimi yhteen tosimaailman kanssa. Ote teoksesta:
Komisario risti harmistuneena kätensä vatsan päälle. - - 
"Hyvä tarina menee kaiken muun edelle. Näinä postmoderneina aikoina totuus on äärimmäisen suhteellinen käsite."
"Paitsi murhatutkinnassa."
"Niin, siinä olet tietysti oikeassa."
Kiitos kustantajalle lukukappaleesta.

Teos: Melkein tosi tarina (En nästan sann historia)
Tekijä: Mattias Edvardsson
Suomentaja: Tiina Ohinmaa
Julkaisuvuosi: 2017 (2016)

Ei kommentteja: