Ihmiskohtaloita sarjakuvissa

Kävin eilen kirjastossa, oikein Metsossa asti. Innokkeena oli Litku Klemetin keikka, mutta samalla otin mukaan sarjakuvaa. Jatkan KESS:in sarjakuvahaastetta 2020 ja näillä teoksilla kuittasin kohdat Menneeseen aikaan sijoittuva sarjakuva ja Sarjakuvassa on lapsia.

Reetta Niemensivun Saniainen kukkii juhannuksena on tarina juhannuksen ajasta vuodelta 1928. Parkanon seudulle sijoittuvassa tarinassa nuoret miehet odottelevat tyttöjen ripille pääsyä ja juhannusjuhlia. Nuori pappi valmistautuu ensimmäiseen saarnaansa. Ilma on painostava ja tunnelma tarinassa vähän uhkaava ja mystinen. Niemensivun teos on aiheensa puolesta mielenkiintoinen. Tarina ei kuitenkaan pysy minulla hyppysissä, sotken henkilöitä ja loppuratkaisu jää minulla osin epäselväksi. Pidän kuitenkin erityisesti alun kummasta hetkestä, jolloin tarina pitää minua tiukasti otteessaan.

Edward Goreyn Sekopäiset serkukset ja muita tarinoita on erittäin jännittävä tuttavuus. Teos koostuu pienistä tarinoista, jotka ovat toisen toistaan synkempiä. Pieni teos on kahdeksan tarinan kokoelma. Ensimmäisessä tarinassa Kummallinen kyläilijä perheen kotiin tulee lupaa kysymättä outo hahmo. Se tuhoaa kirjoja ja kääntelee tauluja. Perheen pyrkiessä olohuoneen oven kautta ruokasaliin syömään otus makaa oven edessä ja estää perheenjäsenten kulkemisen. Makaaberissa toisessa tarinassa käydään sivun kokoinen kuva kerrallaan lasten kohtaloita. Yhden vie karhu, toisen gini ja kolmas uppoaa suonsilmään. Viimenen kuva on hautausmaalta.

Mielenkiintoinen teos avautuu uusiin ulottuvuuksiin lopun tietotekstissä kirjailijasta. Jonas Ellerström kertoo eksentrisen Edward Goreyn elämästä ja tuotannosta. Kuvien perustella voisi kuvitella lukevansa 1800-luvun sarjakuvateosta. Gorey on kuitenkin syntynyt 1925 ja kuollut vuonna 2000, joten oletukset vievät vikaan. Näin synkkää ja hirtehistä menoa en muista ihan vähän aikaan sarjakuvateoksessa lukeneeni!

Teos: Saniainen kukkii juhannuksena
Tekijä: Reetta Niemensivu
Julkaisuvuosi: 2013
Kustantaja: Suuri Kurpitsa

Teos: Sekopäiset serkukset ja muita tarinoita
Tekijä: Edward Gorey
Suomentaja: Teemu Manninen
Julkaisuvuosi: 2012
Kustantaja: Huuda Huuda

Terhi Ekebom: Kummituslapsi

Olen sijoittanut KESS:in sarjakuvanlukuhaaste 2020 -tulosteen niin näkyvälle paikalle työpöytäni ääreen, että saan joka päivä muistutuksen sarjakuvan lukemisen tärkeydestä. Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivänä kävelin kirjastoon hakemaan lisää luettavaa.

Mukaan tarttui Terhi Ekebomin Kummituslapsi. Lielahden kirjastossa oli vaikka kuinka monta hienoa sarjakuvateosta, mutta reppu ja ostoskassi olivat täynnä ja kädet olivat väsyneet. Kun piti valita vain yksi, se oli tämä. Viime yönä luin teoksen ennen nukkumaan menoa.

Kummituslapsi on hyvin pelkistetty tarina niin tekstin kuin kuvienkin osalta. Aukeamalla on yleensä kaksi kuvaa. Vähäinen teksti on sekä suomeksi että englanniksi. Sama yksinkertaisuus ja niukkuus pätee myös sisältöön. Päähenkilö, surumielinen nainen, tulee tyhjään taloon ja on siellä itsekseen, kunnes saa seuraa. Viittaukseksi naisen surullisuuden syyhyn ymmärrän pienet kengät, jotka nainen tuo mukanaan ja jättää vaatekaapin hyllylle. Taloa ympäröivässä metsässä on henkiä, jotka kiinnittävät naisen huomion ja saavat hänet toimimaan.

Kummituslapsi on lohdullinen tarina surusta ja kiintymyksen synnystä. Pienet teot antavat mahdollisuuksia uudelle. Vaikka ensin vierastin teoksen niukkuutta, ihastuin siihen lukiessani.

KESS:in sarjakuvanlukuhaasteeseen kirjaan teoksen kohtaan 24. Teoksessa on fantasiaolentoja tai ainakin haluan lukea sen niin.

Teos: Kummituslapsi
Tekijä: Terhi Ekebom
Julkaisuvuosi: 2013
Kustantaja: Asema Kustannus