Sivut

sunnuntai 27. syyskuuta 2020

Kate Quinn: Metsästäjätär

Kate Quinnin Metsästäjätär on yllättävän koukuttava seikkailu epätoivosta, kostosta ja henkiinjäämisen halusta. Ennen tätä romaania luin saman tekijän toisen suomeksi käännetyn teoksen, Koodinimi Alicen.

Metsästäjätär tapahtuu useassa aikatasossa. Kertojina vuorottelevat Jordan, Ian ja Nina. Teoksessa on myös kaksi muuta tekstiä, jotka selittävät omalta osaltaan tapahtumia ja teoksen aloittava prologi, jossa teoksen nimihenkilö pääsee ääneen.

Jordan McBride on nuori nainen, jonka isällä on antiikkikauppa Bostonissa. Tapahtumat alkavat Jordanin kertomina vuodesta 1946. Toinen maailmansota on ohi, ja Jordan pohtii omaa tulevaisuuttaan. Hänen intohimonsa on valokuvaus, mutta lähipiiri ei ole siitä aivan yhtä lumoutunut kuin Jordan. Isä toivoo saavansa tyttärestään seuraajan yritykselleen.

Britti Ian Graham on vuonna 1950 Saksassa etsimässä sotarikollisia yhdessä työtoverinsa Tonyn kanssa. Rahaa ja muita resursseja on niukasti, mutta Iania ajaa halu selvittää veljensä kuolemaa edeltäneet tapahtumat. Veljen kuolemaan liittyy eräs nainen, Metsästäjätär, joka on kadonnut sodan lopussa. Nainen on ollut erään SS-upseerin rakastajatar ja ilmeisen häikäilemätön tappaja.

Kolmas kertojaääni on varattu neuvostoliittolaiselle Nina Markovalle. Hänen tarinansa kerrotaan nuoruudesta alkaen. Nuori Nina elää Siperiassa hullun isänsä armoilla ja on todellisessa hengenvaarassa jo ennen sotaa ja sen konkreettisia vaaroja. Ninan tarina alkaa voimalla ja verellä. 
Hän oli syntynyt järvivedestä ja hulluudesta.
Quinn taitaa historiallisen romaanin. Hän lähtee kerimään tarinaa auki eri pisteistä ja päätyy yhdistämään tarinajuonteet yhdeksi hurjaksi kertomukseksi, jossa historiallisilla tapahtumilla on suuri merkitys. Toinen maailmansota, Saksa ja natsien tuho ovat olemassa teoksen maailmassa. Se, miten ne näkyvät maailmansodan jälkeen, on kiehtovalla tavalla esitetty romaanissa. Syyllisyys, häpeä, katkeruus, pelko ja halu katsoa pois tapahtuneesta ovat teoksen tunteita, jotka tuottavat paljon voimaa tarinaan.

Metsästäjättären käänteet yllättivät minut. Kun teos sai minut koukkuunsa, en olisi voinut lopettaa kirjan lukemista. En ehkä odottanut jahdin loppuratkaisua. Sen sijaan kiinnostuin erittäin paljon Nina Markovan vaiheista ja ratkaisuista. Hän on mielestäni teoksen kiehtovin henkilö. Alun hätätilanne jatkuu Markovan kohdalla. Hän on peloton selviytyjä, mutta hinta henkiinjäämisestä on melkoinen. Ote kirjasta:
"Me olemme vain yksi hyttynen suuressa sodassa."
"Yksi hyttynen hyttysparvessa", Nina oikaisi. "Ja hyttysparvi voi saada ihmisen - tai jopa hevosen - niin hulluksi tuskasta, että hän syöksyy järveen ja hukuttautuu."
Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta! 

Teos: Metsästäjätär
Tekijä: Kate Quinn
Suomentaja: Päivi Paju
Julkaisuvuosi: 2020
Kustantaja: Harper Collins

maanantai 14. syyskuuta 2020

Kate Quinn: Koodinimi Alice

 "Minua ei kiinnosta, ketä sinä etsit. Jos et kerro minulle, miksi joku hemmetin jenkki murtautuu talooni, minä ammun sinut. Olen vanha ja olen humalassa, mutta tämä yhdeksänmillinen Luger P08 on erinomaisessa kunnossa. Humalassa tai selvin päin, osun joka tapauksessa takaraivoosi tältä etäisyydeltä."



Kate Quinnin Koodinimi Alice on ollut minulla luettavana pitkän kaavan kautta. Se ei ole moite kirjalle, vaan lähinnä onnettomien yhteensattumien tulos. Aloin lukemaan kirjaa ensimmäistä kertaa jo hyvän aikaa sitten. Vähän aikaa sitten päätin lukea kirjan uudelleen. Nyt lienee jo aika kirjoittaa teoksesta blogiteksti.

Koodinimi Alice kertoo kahden naisen elämän dramaattisista vaiheista. Ensimmäisessä maailmansodassa englantilainen Eve Gardiner rohkaistuu tilaisuuden tullen ja lähtee vakoojaksi. Toisen maailmansodan jälkeen nuori Charlie St. Clair on hankalassa tilanteessa. Hän on aivan surun murtama serkkunsa kadottua sodassa. Käsittelemätön suru ja yksinäisyys omassa perheessä ovat tehneet hänestä suojattoman. Täydellisestä turtumuksesta on seurauksena raskaus.

Nautin suuresti Quinnin romaanista. Se onnistuu monella eri tasolla. Koodinimi Alice on ehdottomasti seikkailuromaani. Alun otteesta ja teoksen ajankohdista eli maailmansodista voi päätellä, etteivät teoksen seikkailut ole mitenkään kevyitä ja mukavia. Ihmiset ovat hengenvaarassa, he haavoittuvat ja vammautuvat. Nekin, jotka ovat onnekkaita jäädessään henkiin, ovat parhaimmillaankin hyvin traumatisoituneita.

Teos kertoo myös elämän merkityksestä ja sen etsimisestä. Toisten ihmisten tuki ja hyväksyntä eivät ole missään tapauksessa itsestään selviä päähenkilöille. Sota näyttäytyy julmana ja sattumanvaraisenakin kohtalona, joka tappaa toisen ja jättää ihmisen viereltä henkiin ihmettelemään elämän jatkumista.

Historia kiinnostaa minua paljon. Sota-ajan romaanit eivät kuitenkaan välttämättä saa minua innostumaan. Tässä romaanissa sota on todella keskeinen osa tarinaa. Vakoilija on jatkuvassa vaarassa ja yksittäinen toimija on mitättömän pieni osanen pitkässä ketjussa. Quinnin teos sai minut kyselemään kotisohvalla täsmäkysymyksiä varsinkin ensimmäisen maailmansodan syistä ja tapahtumien kulusta.

Koodinimi Alice on yllättävän kiinnostava tarina sodan vaikutuksista naisiin. Suosittelen!

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta!

Teos: Koodinimi Alice
Tekijä: Kate Quinn
Suomentaja: Päivi Paju
Julkaisuvuosi: 2018
Kustantaja: Harper Collins

torstai 10. syyskuuta 2020

Cyril Pedrosa: Portugali

 


Ranskalaisen Cyril Pedrosan sarjakuvateos Portugali ilmestyi ranskaksi jo 2011 ja vihdoin se on luettavissa suomeksi. Olen ollut niin onnellinen Pedrosan teoksen äärellä. Teos on mittava kooltaan, sivukoko on A4 ja sivuja on yhteensä 261.

Teoksen päähenkilö Simon Muchat piirtää. Hänen suvussaan ei ole tapana pitää yhteyttä, joten postissa tullut hääkutsu serkulta ei herätä suurta innostusta. Simon elää irrallista elämää ja kokee itsensä ulkopuoliseksi. Miehen elämänhalu tuntuu sammuneen. Jostain syvältä kumpuaa raivoa ja ahdistusta, joiden pyörteisiin Simon tempautuu tahtomattaan.

Muutos tapahtuu Portugalissa, jossa Simonilla on sukua. Teoksessa kuvataan aika arkisiakin tapahtumia, jotka seuraavat toisiaan. Samalla Simon elää kehossaan ja muistoissaan omaa ja sukunsa historiaa. Mennyt ja nykyinen lomittuvat. Henkilökohtaisesta tulee yleistä, ja kyyneleet nousevat ainakin tämän lukijan silmiin. Mitä kaikkea me kannammekaan itsessämme!












Pedrosan Portugali soljuu, teos on lukunautinto. Tempaudun täysin tarinan lumoon. Teossa siirrytään tunnelmasta toiseen ja kuvat ja värimaailma tukevat tätä vaihtelua. Teos tuntuu hengittävän. Ulkopuolisuus on osa teosta, kaikkea ei ole käännetty suomeksi ja osa puheista jää ymmärtämättä. Se on varmastikin tietoinen päätös.

Portugalin voisi ostaa lahjaksi ystävälle, joka ei ole koskaan lukenut sarjakuvia. Pedrosan teos on sydämellinen ja helposti lähestyttävä.

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta!

Teos: Portugali
Tekijä: Cyril Pedrosa
Suomentaja: Saara Pääkkönen
Julkaisuvuosi: 2020 (alkuperäinen 2011)
Kustantaja: WSOY