Lapsuus vaikea, keski-ikä mahdoton

Kannen kuva: Kati Kovács

Mikä sai minut tarttumaan sarjakuvakirjaan Lapsuus vaikea, keski-ikä mahdoton? Ehdottomasti nimi. Naureskelin sitä jo kirjastossa, vaikka vaikeassa lapsuudessa tai keski-iässä ei ole mitään huvittavaa ainakaan omakohtaisesti koettuna. Kannessa oli Pauli Kallion nimi ja kansikuvan tunnistin Kati Kovácsin käsialaksi, joten tämä ristiriita teki kirjasta vielä kiinnostavamman.

Kotona esipuheeseen perehdyttyäni ymmärsin, että tarina on Kalliolta, mutta kuvitus on kymmenen piirtäjän kynästä. Osa kuvittajista on minulle tuttuja (Villet Pirinen ja Ranta, jo mainittu Kovács), osa vieraita (Tuula Tuisku Honkanen, Mika Lietzén). Koska Lapsuus vaikea, keski-ikä mahdoton kertoo yhden miehen elämänvaiheista, vaihtuvien piirtäjien kynänjäljen erilaisuus tuo hyvää muuntelua tähän tarinaan.

Piirtänyt Ville Pirinen

Kirjan alkupuoli kuluu lapsuudessa. Kuusi tarinaa kertovat pojan vaikeasta lapsuudesta vuosina 1967-70. Mukaan mahtuu angstia niin kaveripiiristä kuin koulumaailmasta. Erityisesti Joel Melasniemen piirrokset kolmessa tarinassa viehättävät minua.

piirtänyt Christer Nuutinen

Kirjan keski-ikäosio onkin sitten kovempaa ahdistusta, joka syntyy päähenkilön masennuksesta ja haahuilusta. Tarinan sarjakuvapiirtäjällä on ongelmia ainakin asumisensa, töidensä, rahan vähäisyyden ja naisten kanssa. Keski-iän tarinan fantasiakohta menee Frida Cassandra Puskasin odottamaton vierailu-tarinan piikkiin. Irrottelu tekeekin hyvän särmän tarinan hengen tasaisuuteen, joka kyllä on perusteltua päähenkilö Paulin luonteenlaadulla. Loppusanoissa kerrotaan teoksen omaelämänkerrallisuuden olevan lapsuuden puolella reilu 60% ja keski-iän puolella 50%.

Vuonna 2004 julkaistusta kirjasta on tehty uusintapainos tänä vuonna. Kustantajana on Suuri Kurpitsa. Kirja oli todella viehättävä ja omanäänisensä. Sarjakuvat ovat ihania!