Ei nyt ihan haudan takaa - Professori

Ihmeelliset ovat kirjojen, kääntäjien ja kustantajien polut. On hengissä olevia nykykirjailijoita, joilta odottaa seuraavaa kirjaa kieli pitkällä. Lukijana uskon ja toivon, että ainakin suosikkikirjailijoiltani on vielä tulossa monta monituista kirjaa, toinen toistaan parempia.

Sitten ovat ne klassikkokirjailijat, jotka ovat kuolleet pitkän aikaa sitten. Minä en odota lukevani esim. Brontën sisaruksilta yhtään uutta kirjaa. Ne, mitä tiedän, olen lukenut. En ole tosin heidän tuotantoaan käynyt systemaattisesti läpi varmistaen jo käännettyjä ja ehkä vielä kääntämättömiä kirjoja. Olen yksinkertaisesti ajatellut, että kaikki on käännetty. Ja kaikki ovat käsiini joutuneet.

Oli kirjakaupassa tässä eräänä päivänä. Ja näin Charlotte Brontën Professori-kirjan. Menin ohi ja palasin takaisin. - Mitä, mikä kirja tämä on? Miksi minulle ei ole kerrottu tästä? Luin takakantta ja esipuhetta. Ja aika pitkään minulla meni kaupassa ymmärtää, että tässä on kirja, joka on suomennettu vajaa kymmenen vuotta sitten. Teos kirjailijalta, jonka Kotiopettajattaren romaanista olen pitänyt jo pitkään todella syvästi. Tämä kirja tässä käsissäni on käännetty (se on ilo englanninkielisen kirjan jälkeen) ja odottaa minua. Huimaavaa oli, että kirja maksoi noin 3 €.

No, kun järkytykseni laski, vein kirjan kassalle ja kotiini. Silittelin kantta ja huokailin. Ja nyt saan joka ilta nauttia minulle rakkaan kirjailijan kirjasta. Saan lukea minulle uutta ja lukematonta tarinaa naiselta, joka on kuollut (pikainen laskutoimitus: 2012 - 1855) 157 vuotta sitten.

Ei nyt ihan haudan takaa, mutta hyvin kaukaa kuitenkin. Kiitos Charlotte / Currer! Tämä on hieno ja mielenkiintoinen tarina.