Merkintöjä Jerusalemista ja Kotiopettaja

Jerusalemin Länsirannalta Suomeen länsirannikolle. 1830-luvulta nykypäivään. Ristiin rastiin. Huomaan usein lukevani monia kirjoja yhtä aikaa, limittäin ja lomittain. Yleensä joku tarinoista lähtee viemään ja muut tarinat jäävät taka-alalle. Osa jää surutta kesken, osan luen loppuun sopivassa paikassa. Nyt yöpöydälläni on ollut vino pino runoutta opiskelutarpeisiin ja kaksi muuta luettavaa teosta. Nämä kaksi, Pirjo Tuomisen Kotiopettaja ja Guy Delislen Merkintöjä Jerusalemista, olen lukenut nyt lomittain.

Tuominen on minulle uusi tuttavuus. Luimme Kotiopettajan joulukuun lukupiirissä, paitsi minä, joka ryhdyin kikkailemaan löytääkseni kirjan halvalla. Lopputuloksena sain kirjan käsittelypäivän aamuna ja päädyin käymään keskustelua kirjasta, josta olin lukenut ensimmäiset kolmekymmentä sivua. Tällä kertaa kirja tuli luettua jälkikäteen.

Delislen kirjan nappasin kirjaston hyllystä. Aivan kuten Bechedelin kanssa, minulle jo tekijän nimi on ennakkotakuu lukunautinnosta. Ja taattua tavaraa onkin tarjolla. Delisle lähtee vaimonsa ja lapsensa mukaan vaimon työkomennukselle Jerusalemiin vuodeksi. Tämän vuoden ajan Delisle pitää sarjakuvapäiväkirjaa, Merkintöjä Jerusalemista. Tämä kuulostaa kevyeltä, mutta Delislen teokset eivät ole hömppää. Kaukana siitä. Lukemalla yli 300 sivuisen pläjäyksen oppii paljon Israelista ja Palestiinasta, maiden historiasta ja nykypäivästä.

Mitä oppii lukemalla Kotiopettajan? Kysymys ei ole reilu, tätä romaania ei liene kirjoitettu oppimistarkoituksessa. Kotiopettaja on ensisijaisesti viihdyttävä historiallinen romaani. Lähdin hakemaan romanttista tarinaa, mutta löysin enemmän historiallista ajankuvaa. Sinäänsä kirja oli hyvin kirjoitettu, mutta vähän haaleaksi se minut jätti. Kirjan nimi Kotiopettaja voisi viitata siihen, että kirjan päähenkilö on maisteri Pontus Palen. Kirjan lukeneena en ole asiasta lainkaan varma. Palenin mielenliikkeitä kyllä kuvataan, mutta mies jää jotenkin valjuksi. Mutta pitääkö hänen jäädäkin? Kuvaako lukijana kokemani Palenin henkilön valjuus köyhän sukulaisen asemaa, joka on alisteinen suvun pään tahdolle ja raha-avustuksille? Minulle mielenkiintoisin henkilö kirjassa oli perheen keittäjätär Line Björk. Hänestä olisin mielelläni lukenut enemmänkin.

Merkintöjä Jerusalemista onnistuu liikuttamaan vähäeleisyydellään, osoittelemattomuudellaan ja inhimillisyydellään. Ihmisiä löytyy kaikista maailman kolkista. Mitä erikoisimmissa (lue: hulluimmissa) ympäristöissä ihmiset oppivat elämään ja selviämään. Paikalle tullut sarjakuvapiirtäjä voi ihmetellä ja dokumentoida näkemäänsä.

"Täytyy sanoa, että kun katselee täkäistä uskonnollista draamaa, ei tee mieli ruveta uskovaiseksi. Kiitos, kun teit minusta ateistin, Jumala." (Delisle, Merkintöjä Jerusalemista)