Kolmessa ruudussa olennainen

Helpot lukemiseni jatkuvat. Etsin edelleen hyvää ja kohtalaisen uutta sarjakuvateosta insproituakseni syksyistä gradua varten. Siksi kirjaston sarjakuvahyllyistä tarttuu nyt luettavaksi kaikenlaista hauskaa ja vähemmän hauskaa. Henrik Langen 90 kirjaklassikkoa kiireisille kuuluu ehdottomasti hauskiin luettaviin. Nimi kertoo melkein kaiken. Teos koostuu yhden sivun supertiivistyksistä, kolmeen ruutuun tekijä kirkastaa lukemastaan teoksesta olennaisen.

Ainoastaan klassikko-terminä vie kirjan nimessä lukijaa harhateille. Lange on valinnut toki klassikoita, Robinson Crusoen ja Kolme muskettisoturia. Mutta mukana on paljon muutakin; Okalinnut, Da Vinci -koodi ja Naisten etsivätoimisto nro 1. Tämä lavea klassikkokäsitys ei kyllä omalla kohdallani lukemista haitannut millään lailla. Jos tähän lajiin innostuisi, voisi vaikkapa vetäistä kiireisille kolme ruudun tiristykset Finlandia-ehdokkaista tai jonkun kirjailijan koko tuotannosta.

Rakastan kirjaa Kuinka puhua kirjoista, joita ei ole lukenut, josta en aio nyt kertoa. Tuo opaskirja kirjoista puhumisen tapoihin tuli kuitenkin mieleen tätä Langen teosta lukiessa. Langehan referoi, mutta samalla on kyse tekijän tulkinnasta lukemistaan teoksista. Sarjakuvassa kerrotaan tarinaa sekä tekstin että kuvan tasolla ja se auttaa käyttämään kolme ruutua tehokkaasti.

"Jos vanhemmillasi on majatalo meren rannalla, saatat kohdata seikkailuja. Niin kävi Jim Hawkinsille, kun hän löytää merirosvo Billy Bonesin aarrekartan." Näin Lange aloittaa kertomisen Aarresaari-teoksesta. Oikeastaan minimalismi ja vähäsanaisuus toimii mielestäni näissä ruuduissa parhaiten. Tämän näyttää Lange kertoessaan Bukowskin Pystyssä kaiken aikaa. Koko tarina on lyhyesti kerrottu: "Henry Chinaski juo. Ja makaa huorien kanssa. Ja juo lisää. Se on bukowskilainen tapa elää." En hehkuta 90 kirjaklassikkoa kiireisille -teosta täysillä, vaikka nauraa hyrähtelin useammakin kerran lukiessani. Idea on kuitenkin hyvä ja sovellettavissa oleva kirjallisuuden opetukseen.