Franz tunsi poskiensa kihelmöivän. Hän tunsi ympäröivien katseiden painon. Hän tunsi kuinka raivo alkoi varpaista ja värisi salamana hänen ruumiinsa läpi ja kutitti hänen päälakeaan, kuinka häpeä lävisti hänet päälaesta peräaukkoon, kuinka raivon ja häpeän ristiveto sijoittui pallean pohjaan ja kuinka pallean pohjassa eli huuto, jonka hän kaikkine voimineen tukahdutti.Pärttyli Rinteen esikoisromaani Viimeinen sana on kertomus nuoresta miehestä, Franzista. Lukiossa opiskeleva Franz kohtelee ylimalkaisesti vanhempiaan ja käy harjoittelemassa ampumista muiden ihmisten silmien ulottumattomissa kaverinsa kanssa. Franz haluaa vaikuttaa toisiin kehittelemällään filosofialla, joka muuttaa koko maailman. Ote kirjasta:
He nauroivat tikahtuakseen, eikä Franz enää ajatellut sitä, että oli ollut valmis tappamaan. Hän näki itsensä maapallon suurimman yliopiston ylimpänä professorina, opettamassa koko maailmalle uutta ihmisjumalaisen vapauden filosofiaa. Hän olisi halunnut tarttua Kolehmaista kädestä, puristaa lujasti ja sanoa mitä tunsi, mutta kun ajatukset tulvivat hänen päähänsä hän painoi välittömästi molemmat kädet tiukasti taskuihinsa.Rinne ohjaa Franzin kertomusta määrätietoisesti ja ilman ylimääräisiä mutkia. Tarinan sivuhenkilöt, Helena ja Virpi, vievät omalta osaltaan Franzin tarinaa kohti loppua. Franz näyttäytyy toisille kovana ja outona. Lukijana minulle heräsi sääli nuoren mielen onton uhon ja suuruudenajatusten äärellä. Franzin sisäinen elämä näyttäytyy vaikeana, vaikka ulkoiset puitteet ovatkin kunnossa.
Aloitin kirjan lukemisen aiheen vuoksi jo valmiiksi ahdistuneena. Ihmisen ahdinko ja äärimmäiset yritykset ratkaista oma paha olo ovat raskasta luettavaa. Kuitenkin nuorten ihmisten tekemät surmat kouluissa ja koulujen ulkopuolella ovat todellisuutta, joten niistä(kin) asioista on hyvä puhua ja lukea. Ja minä luin Viimeisen sanan. Olin ahdistunut kirjan lopetettuani, vaikka ahdistus lopuksi kumpusikin vähän erilaisista ajatuksista kuin kirjaa aloittaessani. Rinteen kirja on hyvä ja tarkkanäköinen kuvaus nuoren henkilön huonoista ratkaisuista, mutta vapautusta se ei lukijalleen tarjoa. Hyvä niin. Kirja jätti minut lukijana hämmentyneeksi ja aika varuillaan olevaksi.
Viimeinen sana herättää paljon ajatuksia ja avartaa lukijansa maailmankuvaa näyttämällä nuoren toiveiden ja pelkojen kirjon ja ajatukset suhteutettuna tekoihin. On paradoksaalista, että kirjan lukemalla ja sen sisältöä pohtimalla voi laajentaa omaa näkökulmaansa, vaikka tarinan Franz itse käpertyi omiin ajatuksiinsa ja menetti suhteellisuudentajunsa. Melkoisen vaikuttava kirja siis!
Sain kirjan arvostelukappaleena. Kiitos kustantajalle!
Teos: Viimeinen sana
Tekijä: Pärttyli Rinne
Kansi: Janne Lehtinen
Kustantaja: Noxboox
Julkaisuvuosi: 2014
