Ilpo Koskela: Lusia

Kuva kustantajan sivuilta

Olin sarjakuvatuulella kirjastossa käydessäni ja mukaani tarttui kaksi sarjakuvateosta ihan kannen perusteella. Aloitin lukemalla kotimaisen ensin. Ilpo Koskela on piirtänyt, kirjoittanut ja taittanut Lusian ja tehnyt komeaa jälkeä. Itse aloitin lukea tohottaa Lusian tarinaa ja vasta kesken kirjan ennätin lukea takakannen. Yleensä luen takakannen tekstit tarkkaan ennen varsinaista lukua.

Lusia Rusintytär Korhosen tarinan alku on vuodessa 1654, jolloin hän on vielä tyttö. Rokun Ahmaskylässä vietetään karhujuhlaa metsästysonnen varmistamiseksi ja Lusia on ymmärtääkseni piikana mukana. Lusia on ystävystynyt Johannan kanssa, jolla on juhlassa merkittävä tehtävä. Tarinan aluksi vanha luonnonusko ja uusi kristinusko ovat ihmisten elämässä limittäin ja vanha juhla muuttuu sujuvasti loppua kohden papin saarnaksi.

Lusia tempaa lukijan mukaansa vanhalla sanastollaan ja lauserakenteillaan. Ote tekstistä:

- FLIKKA! MIKS PERKELES MINUT KYLMÄÄN RAAHASIT JA VEDELLÄ VIRVOTIT? Näyssä käärmeen muodos Tuonelahan menin. Ittein Aenomoisen kans haastoin ja Tuonen salat julki kuulin.
- Perkünas lietuvalaisen paloviina ja savu sun kunnottoman uneis tuottaa, EI TAIKA! Oisit savun myrkyistä pian Tuonelle itsein mennyt.
- Päätäin pahoin kivistää. Näyn perästä pitää nukkuman, voimallinen taika muutoin haitan tuo.

Mustavalkeat kuvat ovat viivoiltaan pelkistettyjä ja selkeitä. Vaaleapohjaiset aukeamat pitävät kuitenkin kuvituksen synkistä sisällöistä huolimatta helppoina katsoa ja lukea. Pidän Lusian kuvituksesta ja varsinkin päähenkilön tummat silmät tuntuvat seuraavan minua lukijana alusta loppuun.

Tarina etenee ja Lusia kasvaa naiseksi. Noidan tyttärelle ei helpolla miestä löydy, vaikka Lusia on ystävällinen ja auttavainen nuori nainen. Tieto Lusian parantajan taidoista on kiirinyt kauas ja Lusia pääsee hoitamaan haavoja ja muita vaivoja. Musta surma on kuitenkin niin vahva, etteivät Lusiankaan taidot ja tiedot auta taudin iskiessä. Parantajan arjessa riittää hoidettavia ja tuon ajan sairaanhoidosta parhaiten mieleen jää "valakian käärmeen synnytys". Mustan surman aika lisää ihmisten pelkoja ja ennakkoluuloja, joista Lusia saa osansa. Ote kirjasta:

- Harvat ovat ansiot itsellisen naisen tässä maailmassa. Mies hallitsee, hän Kristuksen eli pappien tuella kaiken asettaa.

Lusia on väkevä ja pelkistetty tarina menneestä Suomesta. Lusian tarina kerrotaan vuoteen 1680, jolloin oikeus ottaa päätettäväkseen, onko Lusia syyllistynyt noituuden harjoittamiseen.

Oma ilonsa odottaa kirjan lopussa, jonne Koskela on koonnut viitteisiin historiallista tietoa teoksen sanastosta ja tapahtumista. Myös tekijän saatesanat ja lähdeluettelo tuovat syvyyttä tarinaan. Yksi suositeltava tapa lukea tämä teos on lopputekstien lukeminen ensin. Ilpo Koskela on tehnyt perusteellista työtä perehtyessään 1600-luvun Suomeen.

Teos: Lusia
Tekijä: Ilpo Koskela
Kustantaja: Like
Julkaisuvuosi: 2015