Ernest Clinen Ready Player One on luettu. Pidin kirjasta hurjasti alusta loppuun. Lukukokemus vastasi käsitystäni erinomaisesta viihteestä. Nautin 80-luvun viihdekulttuurin kuvaamisesta ja vaikka en todellakaan ole ollut innokas pelaaja, riemuitsin siitäkin puolesta. Elin lukiessani täysillä mukana Wade Wattsin ja kumppaneiden seikkailusta läpi yhteiskunnan, joka on kerrostunut ja kaikkea muuta kuin demokraatinen. Raha ja valta vaikuttavat yksilön elämään, ja osa havaittavaa todellisuutta on vain pienen ryhmän saavutettavissa.
Lopetin kirjan lukemisen viime yönä ja tänä aamuna kirjaston kirja lähti perheessämme uudelle kierrokselle. Jo myöhään yöllä päätin siirtyä uusiin ajatuksiin ja tein sen lukemalla tekstin uusimmasta Grantasta. Sen teemana on Venäjä. Luin Venla Hiidensalon Olkoon aurinko aina -tekstin. Se on surullinen ja haikea kertomus suomalaisesta tytöstä, joka saa tai joutuu tutustumaan ikäiseensä tyttöön, joka asuu Venäjällä. Moskovalainen Darja ja suomalainen tyttö löytävät samankaltaisuutta ja erilaisuutta toisistaan. Kertojan katse on Suomesta itään päin. Tarinan kaari ulottuu varhaisnuoruudesta aikuisuuteen. Jotain kertoja näkee ja päättelee toisesta ja itsestään, jotain jää ymmärtämättä. Pidin tarinan tunnelmasta ja ilmavuudesta.
Selasin Grantaa. Voi olla, että päädyn lukemaan vielä Ville Hytösen Maustettua ihraa eli tutustumiseni vironvenäläisyyteen ja venäläisen torin lihamuijaan ihan puhtaasti nimen vuoksi. Minua kiinnostaa myös Ljudmila Ulitskajan Elon povi.
Tänään luettu 161 sivua.
Valitsen lukemisen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentteja vastaanotetaan kiittäen!