Tietohaaste

Marjatta blogista Marjatan kirjaelämyksiä ja ajatuksia haastoi minut toukokuussa kirjoittamaan tietokirjoista. Lumoutuen omasta nopeudestani vastaan haasteeseen nyt.

 Haasteen alullepanijan ohjeet:

• Valitse viisi tietokirjaa (joita et ole vielä esitellyt blogissasi) ja viisi nettisivua, joiden tiedon laatu on ansiokasta ja esittele ne lyhyesti blogissasi.
• Kielen tulee sekä kirjoissa että nettisivuissa olla jokin pohjoismaisista kielistä - siis tanskaksi, norjaksi, islanniksi, suomeksi, ruotsiksi, fääriksi, grönlanniksi, saameksi, kveeniksi, meänkielellä jne
• Tietokirjat ovat niitä, joiden perässä mitä todennäköisimmin on laaja lähdeluettelo.
• Aikaisempi kirjoitukseni tietokirjoista. Siitä voi katsoa mitä ei ainakaan lasketa tietokirjaksi.
• Haasta mukaan vähintään kolme blogia jakamaan tietoa eteenpäin.

Aloitan tietokirjoista. Mukana on viisi tietokirjaa ja yksi tietoon päin kallellaan oleva kirja, jossa ei ole lähdeluetteloa lopussa.

Alhaalta lukien ensimmäisenä on Kaari Utrion Perhekirja. Eurooppalaisen perheen historia. Nimilehti paljastaa, että olemme saaneet kirjan häälahjaksi ystäviltämme. Kirja on julkaistu vuonna 1998. Kirja aloittaa perheen historian antiikin Roomasta. Luin juuri aamulla netistä Päivi ja Niilo Räsäsen ajatuksia avioliitosta, he ovat kirjankin koonneet näistä omista ajatuksistaan. Tuon uutisen jälkeen on virkistävää ja jopa lohduttavaa lukea eri aikakausilta hyvin keskenään erilaisiakin tapoja ja tottumuksia perheeseen liittyen, jotka ovat toki olleet juuri niitä oikeita ja tuttuja oman aikansa ihmisille. Antiikin Roomassa miehet olivat usein haluttomia solmimaan avioliittoa (s.11.). Viktoriaanisessa ajattelussa seksuaalisuutta ei julkisesti näkynyt eikä kuulunut. Miehille kuului sekä vapaus että paheellisuus, joten kaksinaismoraali kukoisti yhteiskunnassa (s. 340-341). Esimerkkejä löytyy paljon, tässä niistä vain muutama. (En voi selata kirjaa enempää, koska sitten jään taas lukemaan kirjaa ja tämä postaus ei valmistu koskaan.)

Utrion Perhekirjassa on melkein 500 sivua, teos päättyy toisen maailmansodan jälkeiseen moderniin aikaan. Kannustan kaikkia ihmisiä, jotka ovat kovin oman aikansa ja omien ajatustensa lumoissa, lukemaan menneestä ajasta ja toisten ajatuksista. Lukekaa historiaa! Tämä kirja kertoo menneestä ajasta mielestäni erittäin mielenkiintoisesti.

Toisena pinossa on Esa Saarisen Länsimaisen filosofian historia huipulle Sokrateesta Marxiin. Ensimmäinen painos on julkaistu 1985, minulla on 3. painos vuodelta 1989. Olen ostanut kirjan itselleni lukiolaisena. Silloin pidin erityisesti Kierkegaardin ajatuksista. Myöhemmin olen lukenut muistakin filosofeista kirjasta. Saarisen kirja on henkilökohtainen ja kiinnostava. Historiasta, filosofien elämästä ja heidän teoksistaan tulee eläviä.

Jo pelkästään nyt voisin lopettaa. Näissä kahdessa teoksessa olisi minulle ja monelle muulle luettavaa ja mietittävää hyvin pitkäksi aikaa. Jatkanpa kuitenkin.

Kolmantena pinossa on Pekka Vartiaisen Antiikki, keskiaika ja renessanssi länsimaisen kirjallisuuden historiassa. Olen ostanut koko sarjan tästä ensimmäisestä osasta aina viimeisimmäksi ilmestyneeseen teokseen, joka käsittelee postmodernia kirjallisuutta. Vartiaisen teokset ovat käteviä hakuteoksia, joista löytää haluamansa kirjailijan tai teoksen hyvin todennäköisesti. Esimerkiksi Dantea, Jumalaisen näytelmän kirjoittajaa, teoksessa esitellään noin 8 sivun verran (oma kirjani on pokkari, näinköhän sivumäärä täsmää kovakantiseen suhteutettuna?). Hyvä puoli kirjailijoiden ja teosten esittelyssä on se, että Vartainen onnistuu aina kertomaan myös kyseisestä aikakaudesta ja yhteiskunnasta. Näin lukijalla on mahdollisuus sijoittaa kirjailija ja hänen teoksensa jollain lailla aikaan ja paikkaan. Vartiaisen länsimaisen kirjallisuuden historian teossarja on ehdottoman tärkeä minulle työssäni ja lukevana ihmisenä. En luopuisi! Omani ostin vuonna 2011, paitsi sen viimeisen, joka julkaistiin 2013. Ostin sen sitten.

Nyt siirryn perheenjäsenten tietokirjoihin. Neljäntenä pinossa on Tuomas Hovin Vlad Seivästäjä ja vampyyrikreivi Dracula. Kirja on SKS:n julkaisema vuonna 2015. Olin tyttäreni kanssa kirjamessuilla ja kuulimme kirjailijan kertovan tutkimuskohteestaan. Aihe kiinnostaa meitä molempia ja toinen meistä saikin kirjan joululahjaksi. Hovi selvittää teoksessa Vlad Seivästäjän, joka on historiallinen hahmo, yhteyksiä Draculaan, joka on kirjoissa ja elokuvissa ennättänyt näyttäytyä hyvin monimuotoisena. Teos päättyy kansantarinoihin, joita Vlad Seivästäjästä on kerrottu.

Pinon viides on myös SKS:n teos. Tämä on myös joulupukin kätösten kautta päätynyt kotiimme. Vesa Sisätön kirjoittama kirja Unohtunut avain joka upotti Titanicin ja muita historian mokia on hauska tapaus. Kirja on julkaistu 2014. Poikani on lukenut kirjaa ja hänen suosituksestaan minäkin osittain. Teos koostuu ihmisten tekemisistä, joita jälkikäteen voi nimittää virheiksi. Aikajänne on esihistoriasta tähän päivään.

Sisätön teoksen tarinoista oma suosikkini on se, jossa henkilönä on Thomas Austin. Hän tuotatti koti-ikävässään ja metsästysintoisena muutaman kaniinin Australiaan 1859. Niitä sitten riitti vaivoiksi asti, koska 1920-luvulla Australiassa arvioitiin olevan 10 miljardia kaniinia. Omat pienet virheet elämässä tuntuvat aika vaatimattomilta, kun lukee teoksen tarinoita muutamankin. Tämä kirja on loistava lahja henkilölle, joka lukee vähän, mutta haluaisi ehkä lukea vähän enemmän.

Kuudes, bonuskirja, on Lari Kotilaisen ja Annukka Vartevan toimittama kooste kielipakinoista. Maailman vaikein kieli on julkaistu 2002, mutta ostin sen alennusmyynneistä vasta tänä vuonna. SKS:n julkaiseman teoksen pakinat on julkaistu Ilta-Sanomissa 1998-2001. Olen lukenut muutaman pakinan tähän mennessä. Ensimmäinen pakina, Minna Jaakolan kirjoittama Valitse sanasi, tuntui hyvinkin ajankohtaiselta nyt kesällä. Siinä pohditaan jalkapallosanastoa ja kielenkäyttöä pelistä puhuttaessa. EM-futista yöt katsovana arvostan aihetta.

Haasteessa pyydetään myös esittelemään viisi nettisivua, joiden tieto on ansiokasta. Tässäpä nämä, alun linkistä pääset sivustolle:

Tietoa selkokielellä
Sivuilla kerrotaan selkokielellä tärkeistä asioista yhteiskunnassa, mm. liikennesäännöistä ja kirjastosta. Nämä sivut olivat minulle todella tärkeät, kun tein töitä maahanmuuttajien kanssa. Myös suomalaiset ja suomea puhuvat hyötyvät selkotiedosta. 

Pohjoismaista nuortenkirjallisuutta
Sivustolla esitellään pohjoismaista nuortenkirjallisuutta. Tässä tavoite on ansiokas, kirjallisuuden esittely yli maa- ja kielirajojen. Itsekin pääsin blogitekstillä näille sivuille. Olen otettu tästä kunniasta.

Suomen kielen ohjepankki
Yhteen vai erikseen? Isolla vai pienellä? Miten tämä nyt kirjoitetaan oikein? Helppoa, katso Kotuksen sivuilta.

Museoon kotoa?
Kyllä. Suomen museoiden kokoelmat ovat täällä. Itse menin viimeksi etsimään tietoja Impilahdesta, josta sukuni on peräisin.

Minä rakastan Yleä
Yle tarjoaa minulle tietoa ja viihdettä yli oman tarpeen. Otan kaiken vastaan iloiten. Käytän Ylen sivuja kotona ja töissä. Löysin kirjanmerkeistäni Ylen sivuilta artikkelin suomen kielen vanhoista sanoista. Sivulta pääsee myös testiin, jossa voi selvitää oman kielitaitonsa myöhäiskantasuomen osalta.

Haasteeseen kuuluu haasteen eteenpäin laittaminen. Itselleni uskollisena annan sen nyt tyssätä tähän.