Katri Alatalo: Älä riko pintaa ja lukuhaaste 19.11.2016

Ihme ja kumma! Sain tänään luettua kirjaa. Tein paljon muutakin, mutta niistä muista saatan sitten kertoa toisella kertaa.

Olen saanut luettavakseni Katri Alatalon novellikokoelman Älä riko pintaa muistaakseni kesällä. Olen lukenut harvakseltaan novellin yksi kerrallaan. Tänään luin kolme viimeistä.

Hieno kansikuva on Jarno Kantelisen tekemä. Kuva kustantajan sivuilta.

Älä riko pintaa jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa Kerron teille tarinan talvesta sisältää viisi novellia. Toinen osa, Siellä missä puut kasvavat joesta, on myös viiden novellin mittainen. Alatalon novellit ovat fantasiaa, maailmat ja niissä olevat olennot ovat outoja ja uusia minulle lukijana. Novellien tunnelma on usein pahaenteinen ja mystinen. Takakannessa puhutaankin kauhusävyisistä fantasianovelleista.

Alatalo kirjoittaa kaunista ja vivahteikasta kieltä. Hän luo vahvoja tunnelmia ja kuvaa luontoa omalaatuisen taitavasti. Tänään luin novellit Ei poikasi ole kuollut, Tee minulle syksy ja Talviyön tarina. Tee minulle syksy kertoo rakkaustarinan, jossa olennaisia asioita ovat ainakin rakastettujen ominaisluonteen erot ja heidän liittymisensä yhteisöön. Azi ja Neyna kuuluvat eri heimoihin, joten halu viettää elämä yhdessä ei ole heille yksinkertaista. Ote kirjasta:

"Hänellä on vaellusvietti."
"Mikä?"
"Halu kulkea etenpäin."
"Hän viihtyy täällä ja hän haluaa jäädä tänne."
"Hmh. He ovat muukalaisia."
"He ovat lihaa ja verta ja Valoa siinä missä kuka tahansa. Vaikka he näyttävätkin erilaisilta kuin me."
"Hmh."

Ja toinen katkelma samasta novellista:

Metsä oli hereillä ja otti Azin sisälleen kuin ystävän. Hän osasi reitin, ja polku asettui hänen eteensä kuin käskystä. Muurahaiset vilistivät pitkin puunrunkoa, ja sammal kasvoi Azin jalkojen alla. Hän saattoi nähdä sen siinä missä näki muurahasten kävelynkin. Hän näki kokonaisen maailman yhdessä puussa ja toisen maailman sen juurien alla.

Älä riko pintaa sisältää virkistävän outoja novelleja fantasian ystäville. Novellit kietoutuvat toisiinsa mm. samojen paikkojen kautta. Sinänsä nämä novellit voi lukea aivan yksittäisinä ja toisistaan irrallaan, kuten minä nyt päädyin lukemaan. Aion lukea jotkut teoksen novellit uudelleen ja käyttää niitä työssäni lukiossa.

Kiitos kustantajalle ja kirjailijalle arvostelukappaleesta.

Teos: Älä riko pintaa
Tekijä: Katri Alatalo
Kansi: Jarno Kantelinen
Julkaisuvuosi: 2016
Kustantaja: Vaskikirjat

Lukuhaasteessakin on ollut pitkästä aikaa lukupäivä. Tänään olen lukenut 66 sivua.