Stefan Moster: Nelikätisen soiton mahdottomuus

Elokuusta olen ajanut autoa taas siihen malliin, että äänikirjat ovat tulleet takaisin lukemiseeni. Yritän välttää kirjoja, jotka olen jo lukenut ja etsin äänikirjoista erityisesti uusia kirjailijoita ja heidän uusia teoksiaan. Stefan Mosterin nimen olin jo bongannut, mutta tämän teoksen nimi viehätti niin, että otin kirjan kuunteluun.

En oikein osannut odottaa mitään erityistä, koska ilmeisesti unohdin takakansitekstin sen luettuani. Nelikätisen soiton mahdottomuus -romaanin kannessa on flyygeli ja kuohuvaa vettä. Äänikirjassa on 12 cd-levyä. (Kyllä, kuuntelen äänikirjat autossa cd-soittimesta, kun siellä sellainen on.) Teos jakautuu kolmeen osaan. (Äänikirjasta bloggaamisessa on se työllistävä ja ärsyttävä puoli, että joudun usein etsimää paperisen kirjan käsiini ymmärtääkseni ja muistaakseni teoksesta tiettyjä asioita. Teoksen osat, lukujen pituus ja nimien kirjoitusasu vaativat minulta usein sen, että edessäni on kokreettinen paperinen kirja.) Teoksessa pääsevät ääneen vuorotellen Almut ja Sebastian. Minulta meni järkyttävän kauan ymmärtää, että Sebastian on todellakin Almutin poika. Rakentelin jo kuunnellessani sellaistakin rakennelmaa päässäni, että tuo Sebastianin äidin oloinen toinen minäkertoja olisi vain äidin kaltainen ja jotenkin rinnakkainen Sebastianin äidille. No ei ollut! Kun sain paperikirjan käsiini, tämä tieto löytyi kirjan sisäliepeestä! Hulvatonta.

Ensimmäisen puolikaan kirjasta olin aika tuskissani. Kerronnalla oli hetkensä ja kiinnostuin henkilöistä, mutta sitten taas kiinnostus purkautui. Keski-ikäinen psykologi Almut työskentelee laivalla terapeuttina tai sen kaltaisessa ohjaustehtävässä. Almutin asiakastapaamisten kuvausten kuuntelu oli minulle erityisen raskasta. Kokeneen keski-ikäisen naisen yllättäminen voi olla hankalaa ja jokainen uusi asiakas solahtaa luokkaan, joka on Almutille tuttu. Ote teoksesta:

Mutta nyt hänellä oli ongelma.
Miehet aloittavat aina niin. Heillä on ongelma. Tähän kätkeytyy jotain, jota he eivät tajua: se, mikä määritellään tarkkarajaiseksi ongelmaksi on jotakin, jonka minun odotetaan poistavan ja tuhoavan viimeistä piirtoa myöten. - -
Hänen ongelmansa on, ettei hän pysty lähestymään vaimoaan, hän sanoi. 
Jaa-a. Ei kuulostanut sensaatiolta, vähän turhautuneelta vain.

Ehkä Sebastianin nuoren miehen pulmat tuntuivat helpommilta kestää ja olivat minulle mielenkiintoisempia.

Sebastian toimii muusikkona laivalla ja musiikki onkin olennainen osa teosta. Jos olisin ollut lukemassa teosta vapain käsin, olisin hakenut taustamusiikiksi juuri Almutin nimeämiä klassisia kappaleita. Musiikinrakastaja olisi saanut kappaleet soimaan mieleensä ilman nettihakua, mutta minulta se ei onnistunut.

Almut ja Sebastian ovat soittaneet yhdessä ja teoksen nimen voisi ajatella viittaavan juuri heidän kahden yhteissoittoon. He eivät jää kuitenkaan teoksen ainoiksi soittajiksi. Minulle tuo nelikätisen soiton mahdottomuus on yhteisen olemisen ja tekemisen mahdottomuutta, rakkauden mahdottomuutta.

Nelikätisen soiton mahdottomuus vaati minulta sinnikkyyttä. Sain teoksen loppuun. Mielestäni kuuntelukokemus jopa parani loppua kohti. Olisiko kertojaratkaisua voitu tehdä selvemmäksi kuulijalle valitsemalla kaksi lukijaa? Nyt kuuntelukokemus jäi vaisuksi ja mahdollisti jäsentymättömyyden. Tai sitten olin vain väsynyt kuuntelija, jonka levottomaan mieleen äänikirja puhkoi pieniä kiinnostuksen aukkoja.

Teos: Nelikätisen soiton mahdottomuus
Tekijä: Stefan Moster
Suomentaja: Helen Moster
Lukija: Toni Kamula
Julkaisuvuosi: 2012
Kustantaja: BTJ Finland (Siltala)