Heli Laaksonen ja Aleksandrs Čaks: Poimit sydämeni kirjahyllystä

Viime kesänä kuuntelin Heli Laaksosen esitystä Annikin runofestivaaleilla Tampereella. Parinaan hänellä oli Harri Hertell. He esittivät latvialaisen klassikkorunoilija Aleksandrs Čaksin ja Laaksosen kirjoittamia runoja. Laaksonen kertoi lumoutuneensa Čaksin runoista ja suomentaneensa niitä. Kääntämisen jälkeen hän kirjoitti vanhoihin runoihin vastauksen runon muodossa. Miten innostava idea!

Teoksen Poimit sydämeni kirjahyllystä hankkiminen jäi sitten kesän kuumuudessa, mutta kylmä syksy muistutti innostuksestani hyvin konkreettisesti. Olin matkustamassa Riikaan ja etsin luettavaa matkalleni. Kävin kuuntelemassa Laaksosta Tampere-talossa runoillassa nyt lokakuussa. Siellä Laaksonen ilokseni kertoi teoksen kirjoittamisprosessista ja luki yhden runoparin. Kun menin kirjakojulle, sain ostettua viimeisen mukana olleen kirjan. Teos oli varmastikin minulle tarkoitettu!

Teoksen kansi

Aleksandrs Čaks (1901–1950) on tullut minulle tutuksi vasta Laaksosen kautta. On upeaa, että suomalaisen nykyrunoilijan kautta voin tutustua jo edesmenneen latvialaisen runoilijan tuotantoon. Čaksin runot ovat hyvin ilmaisuvoimaisia. Niissä on arvoituksellisuutta ja kauneutta. Runojen aiheena ovat ylevät tunteet ja hyvin arkiset asiat. Runot käsittelevät mm. kuollutta lehtimyyjämummoa, jäätelöä ja kaikkea tuskaa ja auvoa, joita voi eläessään kokea. 

Kuva osasta inspiraatiovitriiniä. Čaks kuvan keskellä. Kuva otettu Latvian kansallismuseossa lokakuussa 2022.

Laaksonen on valinnut teokseen viisitoista Čaksin runoa. Yhtä monella runolla hän vastaa keskustelukumppanilleen. Laaksonen avaa omilla runoillaan rohkeasti uusia suuntia, eikä vain jää vastaamaan jo olemassaolevaan. Runot liikuttavat minua, kun liityn lukijana ja kuulijana mukaan. Čaksin runossa kaivattu mummo, Laaksosen runossa äiti pilven reunalla ja minun vierelläni muistetut. Yllättäen meitä onkin aika monta. Ote runosta Äiti-piänel pilve reunal:

En koska sanonu ääne.

Et koska sanonu ääne.

Ei koska sanottu ääne.

Yks ja sama kivi se oli,

mikä meijä välil ain,

sää toispual, mää toispual.

Nyy kivi o sun rintas pääl.

Siit tul nätti,

siin o vanamo,

kevein kaikist,

olissit tykänny.

Heli Laaksonen esiintymässä runoillassa Tampere-talossa lokakuussa 2022.

Luin runokirjaa matkallani itsekseni ja ääneen matkakumppanilleni. Nytkin jään lukemaan runoja blogitekstiä kirjoittaessani. Laaksonen on myös maalannut teoksen jokaisesta runoparista. Kuvat on koottu pieneen taitettavaan julisteeseen, joka on teoksen etuliepeen taskussa. 

Laaksosen teos Poimit sydämeni kirjahyllystä ilahduttaa ja liikuttaa minua suuresti.  

Tekijät: Heli Laaksonen ja Aleksandrs Čaks
Teos: Poimit sydämeni kirjahyllystä
Julkaisuvuosi: 2021
Kustantaja: Kynälä