Disa Hannuntytär

Se, että sain luettavakseni Kristiina Vuoren uusimman romaanin tuoreeltaan, oli yhtä aikaa ilahduttavaa ja jännittävää. Odotukset olivat korkealla! Aloitin kirjan eilen, lopetin tänään. Vuori on kirjoittanut kaikki kolme kirjaansa aika vauhdikkaasti, koska julkaistavaa on riittänyt joka vuodelle. Näkijän tytär on julkaistu 2012, Siipirikko 2013 ja nyt Disa Hannuntytär.  Historiallinen romaani ja juuri rakkausromaani on tällä hetkellä kaikkein viihdyttävintä kirjallisuutta minulle, joten paljon oli pelissä eilen Vuoren uutuuden avatessani.

Disa Hannuntyttären tarina sijoittuu Suomeen 1300-luvun loppuun. Kirjan nimihenkilö Disa joutuu tai pääsee leskeksi heti tarinan alettua. Disa on nuoresta iästään huolimatta ollut naimisissa jo monta vuotta Pyhänkorvan isännän, Martti Björninpojan kanssa. Heillä on eloonjäänneitä lapsia yksi, Viljami Martinpoika, joka tekemisillään antaa äidilleen paljon huolehdittavaa heti tarinan alusta alkaen.

Disa Hannuntytär on historiallisten rakkausromaanien tapaan pitkähkö tarina, joka on kyllä mitastaan huolimatta nopeaa ja viihdyttävää luettavaa. Kolmeen osaan jakautuvan tarinan (yhteensä noin 400 sivua) lisäksi Vuori on kirjoittanut historiallisen katsauksen (parikymmentä sivua) ja sanaston, joka auttaa lukemista oudoimpien ilmausten osalta.

Kannessa oleva valokuva on Patrik Rastenbergerin ja kansien kokonaisuus Markko Tainan käsialaa.

Siipirikossa en pitänyt naispäähenkilö Seljasta ja hänen käytöksestään. Nyt koin saman Disan kohdalla. Monta kertaa jouduin miettimään lukiessani, että sanoisiko ja tekisikö keskiaikainen nainen noin ja mitä ihmettä siitä seuraisikaan. Disa oli avioliitossaan peloteltu ja alistettu, mutta tarinan edetessä Disan lisääntyvä vastustus ja uhmakkuus on kyllä melkoista. Historiallisen romaanin uskottavuus niiden lukijoiden kohdalla, jotka asiaa miettivät, on kiinni lukijasta, hänen tiedoistaan ja käsityksistään. Nyt minulla oli valitettavasti vaikeaa kaikilta osin uskoa Disaa ja hänen toimintaansa. Kaikilla lukijoilla ei varmaankaan ole tätä ongelmaa.

Pidin eniten salaperäisestä laivuri Bastista, jonka henkilöhahmo oli minusta tarinan mielenkiintoisin. Hänen menneisyydestään ja syrjäpoluistaan olisin lukenut enemmänkin. Ote kirjasta:

"Basti toki rakasti naisia. Ei siis naista, vaan naisia. Kukapa ei olisi rakastanut pehmeää, kermaista ihoa, joka pilkotti viitan vain osittain peittämästä kaula-aukosta, kun nainen nojautui kiihdyksissään eteenpäin. --- Basti olisi halulla tehnyt tuon kaiken, jos nainen vain olisi sulkenut suunsa, kuunnellut hänen sanojaan ja luottanut häneen."

Vuori saa minulta kannustavat taputukset Disan ulkomuodosta. Kerrankin tämän lajin sankaritar on "kookas vaimoihminen", jolla on mieheen verrattuna "kädet kuin karkeasti veistetyt kapustat". Tätä lisää, kiitos!

Disa Hannuntytär oli siis minulle ristiriitainen lukukokemus. Vuorella on taito hyppysissään, joten jään odottamaan hänen seuravaa kirjaansa!

Teos: Disa Hannuntytär
Tekijä: Kristiina Vuori
Kustantaja: Tammi
Julkaisuvuosi: 2014

Sain kirjan arvostelukappaleena, kiitos kustantajalle.