Arkipäivänä lukeminen on minulle yleensä myöhäisillan ilo. Oneiron napottaa kyllä näkyvillä, mutta arki-illat töitten jälkeen on silattu kaikella mahdollisella tehtävällä. Varsinkin minä, joka innostun helposti, löydän kaikenlaista tekemistä kotona.
Luen yleensä illalla sängyssä vähintään varttitunnin. Jos kirja houkuttaa yhtään enempää, helposti lukemiseen voi mennä tunti tai kaksi. Pahimmissa tapauksissa en saa lukuputkea poikki ja kärvistelen kirjan kanssa pitkälle yöhön. Onneksi olen nopea lukija.
Olen pyrkinyt olemaan lukijana viisas ja lukemaan vain muutamaa kirjaa kerrallaan. Jos minulla on viisi kirjaa yhtäaikaa, huijaan itseäni. En lue viittä kirjaa, luen korkeintaan kahta aktiivisesti ja roikotan niitä kolmea kohteliaisuudesta yöpöydälläni. Nyt mielenkiintoni saa Oneiron, vaikka huomenna aloitan jälleen Annukka Salaman Käärmeenlumoojan. Ilmeisesti marraskuu on naisten kirjoittamien kirjojen kuukausi minulle. Tässä kuussa nimittäin listallani on myös Emmi Itärannan Kudottujen kujien kaupunki.
Tänään luin 34 sivua.
Valitsen lukemisen
Minä olen vähemmän viisas. Olen myös aika levoton lukija, sillä minulla on yhtä aikaa tosi monta kirjaa kesken.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi, Katriina. Viisauteni on hyvin häilyväistä. Yöpöydälläni olevien kirjojen vähäisellä määrällä pyrin säätelemään omaa ahdistustani. Yöpöydän ollessa tyhjähkö kirjapinoni erään toisen pöydän kulmalla on kasvanut muutamassa viikossa huomattavasti.
PoistaJa tilannetta pahentaa se, että kirjastossa olisi monta hyvää kirjaa, jotka tekisi mieli jo lainata :D
Poista