Sadie Jones: Ehkä rakkaus oli totta ja bloggarin tunnelmia kesäkuussa

Olen lukenut viimeiset viikot Sadie Jonesin romaania Ehkä rakkaus oli totta. Jones tuli minulle todeksi Helsinki Litin myötä, joten minun oli etsittävä hänen kirjansa luettavaksi. Ystäväni tuli avukseni ja sain kirjan hänen kauttaan. En ole voinut lukea yhtään blogikirjoitusta tästä kirjasta, koska olen ollut ihan tutisevan hötöisesti kallellaan kirjan maailmaan heti lukemiseni alusta alkaen.

Neljä vuotta sitten kesällä luin kirjaa, joka herätti minussa hyvin samanlaisia reaktioita. Jeffrey Eugenides ja The Marriage Plot sai minut hyvällä lailla epäjärjestykseen ja nyt Sadie Jones tekee sen romaanillaan Ehkä rakkaus oli totta. Rakastan kirjan käännösnimeä. Alkuperäinen Fallout on hyvä, mutta tässä pidemmässä on outoa tenhoa. Pidän miltei aina pitkistä ja epäselvistä kirjan nimistä. Yleensä ärsyynnyn kirjojen yksisanaisista nimistä, koska ne tuntuvat supistavan jotain jo heti alkuunsa liiaksi ja menevän helpon kautta.

Mikä ihme minut hötöstää tässä tarinassa? Jones avaa tekstissä henkilöidensä elämän, menneisyyden ja tunteet näkyviin niin, että ainakin minä lukijana olen aivan liikuttunut ja lumoutunut. Luke on kaikkein kiinnostavin teoksen henkilöistä. Mietin, onko edes mahdollista, että hän voi selvitä? Paul, Leigh ja Nina vaikuttavat välillä ihanilta, välillä todella ikäviltä, mutta koko ajan hyvin uskottavilta ja "todellisilta".

Ehkä rakkaus oli totta sijoittuu Englantiin. Tarina alkaa 1960-luvulta. Nuoruus ja aikuisuuden alku kuluvat teatterin parissa. Teatteri merkitsee näille henkilöille koko elämää, koska siinä ovat käsillä kaikki mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen ja näkyväksi tulemiseen.

Olen lukenut nyt 2/3 kirjasta ja olen aivan Luken lumoissa. Ote kirjasta:

Luke hymyili. "Näytelmiä kutsutaan näytelmiksi, koska niissä helvetti näytellään. Päättelysi on nurinkurista."
"Onko näin, Luke?"
"Sinä kiellät muusan."
"Niinkö? Kiellän muusan."
Ihmiset reagoivat joskus näin Lukeen, Leigh ajatteli, sillä Luke ei pelkää pilkantekoa. Hän ei välitä siitä, miltä hänen sanansa kuulostavat.
"Niin", Luke sanoi. "Sinä näet kuolleen maailman - -".

Minun on pakko jatkaa kirjan loppuun, koska haluan tietää heidän kohtalonsa. Luotan kirjailijaan ja hänen taitoihinsa. Jos tästä kirjasta tehdään elokuva, minun pitää muistaa, ettei se ole minua varten. Koen tarinan ja sen henkilöt niin voimakkaasti, että elokuva sotkisi mieleeni rakentuneen sommitelman.

Kuva kustantajan sivuilta.

Olen kirjoittanut blogiin tässä kuussa hämmästyttävän vähän. Se on ihmeellistä, kun ottaa huomioon, että olen ensimmäistä kertaa elämässäni työttömänä. Kuvittelin, että minulla olisi paljon vapaata aikaa nyt töiden päätyttyä. Kissan viikset. Olen ollut hyvinkin kiireinen mm. teatterin vuoksi. Olen mukana paikallisen Vivates-teatterin toiminnassa. Tänä kesänä näytelmänä on Rambo! (Ehkä siinäkin on syy, miksi teatteriin sijoittuva romaani kolahtaa.) 

Teos: Ehkä rakkaus oli totta (Fallout)
Tekijä: Sadie Jones
Suomentaja: Marianna Kurtto
Julkaisuvuosi: 2015 (alkuperäinen 2014)
Kustantaja: Otava