sunnuntai 4. marraskuuta 2018

Tapani Heinonen: Ja satakieli lauloi Fellmanin pellolla ja lukuhaasteen alku


- Vasten äiren tahtoa lähärin. Siunaali yöpaitaasillansa kuistilla, ku rekehen hyppäsin keskellä yätä. Ei muukaan auttanu. Eikä mulla kotipuolles enää mitään oo. - - Mulla sen kummempaa aatetta oo, lähärin niinku toisekki, - - 
Kävin kuuntelemassa Karstulan kirjastossa 13.9. kirjailija Tapani Heinosta. Paikalla oli paljon kuulijoita ja tilaisuus kokonaisuutena ilahdutti minua suuresti. Heinonen esitteli uutuuskirjaansa Ja satakieli lauloi Fellmanin pellolla, jonka olin huomannut jo sosiaalisesta mediasta. Teoksen kansi (kuva alla) tosin oli kuvana hahmottunut minulle vain osittain. Olin nähnyt kannen kuvasta linnun ja ampujan, mutta rivissä seisovat ihmiset olivat jääneet minulta näkemättä ja ymmärtämättä. Kuulemani puheenvuoro oli sekä katsaus Suomen sisällissotaan että kannanotto rauhanomaisen rinnakkaiselon puolesta.
Kansikuva kustantajan sivuilta
Aloitin kirjan lukemisen 31.10. ja tänä aamuna sain kirjan päätökseen. Minulla on unohtamisen lahja, joten se, että kävin kuuntelemassa kirjailijaa jokunen viikko sitten, ei tuntunut painavan lainkaan teosta aloittaessa tai sen aikana.

Ja satakieli lauloi Fellmanin pellolla alkaa vuodesta 1897 ja epäsäätyisen suhteen vakavista seurauksista. Nuori ja naimaton Selma Törölä ei ole mitään kartanon isäntään Kaarlo Kordeliniin verrattuna. Kun Törölän raskaus paljastuu, hän joutuu lähtemään pois ja isäntä itse selvittää osuutensa rahalla. Varsinaiset tapahtumat sijoittuvat Suomen sisällissotaan parinkymmenen vuoden päähän Törölän raskaudesta. Vauva on kasvanut nuoreksi aikuiseksi ja on nyt mahdollinen aseeseen tarttuja. Sisällissodan mielettömyys isketään teoksessa vasten kasvoja ja nyt todella kannen väkijoukot tulevat näkyviksi lukijalle. Ihmiset vuonna 1918 kuolevat yksi toisensa jälkeen.

Kiinnostava on myös teoksen toinen aikataso. Fiktiivinen kirjailija Heikki Puharila kirjoittaa romaania Törölästä, Kordelinista ja muista sisällissodan fiktiivisistä henkilöistä. Kirjoitustyö on välillä tuskaista ja kirjailijan oma elämäkin tuottaa murhetta ja ahdistaa. Vuonna 2015 Suomeen hyökyvät maailmalta terrorismin uhat. Millaiseen maailmaan lapsi syntyy tuona vuonna?

Fiktion kerrokset todella limittyvät ja kirjailija pyristelee maailmojen todellisuudessa. Ote teoksesta:
Huhu miesten kaatumisesta levisi joukkueessa kuin kulovalkea, sytytti hiipuneen raivon, laittoi ajatukset ja lihakset uudella vimmalla liikkeelle.
- Eteenpäin poijat, ny ajetahan punaryssät aina Pietarihin asti.
Tuttu kassaneiti hymyili ja veteli viivakoodeja rutiinilla. Tasaisin välein soiva piippaus vaihtui Heikki Puharilan korvissa konekiväärin rytmikkääseen ratatukseen, samassa kajahtivat tykin laukaukset.
Ja satakieli lauloi Fellmanin pellolla on tärkeä tarina sisällissodasta ja ihmisen osasta. Teoksessa pääsevät ääneen niin punaiset kuin valkoisetkin. Huomasin kiinnostuvani eniten Törölästä, jota maailma huuhtoo todella kovin ottein. Teos ei päästä lukijaa helpolla, aihe on niin raskas ja vaikea ymmärtää. Heinosen Ja satakieli lauloi Fellmanin pellolla on kuitenkin taitavasti kirjoitettu ja tarjoaa toivon mahdollisuuden lukijalle.

Heinosen romaanilla aloitin marraskuun lukuhaasteen. Tavoitteeni on lukea joka päivä 30 sivua. Raportoin lukemiseni etenemisestä päivittäin Instagramissa. Tähän mennessä luettu 327 sivua.

Kiitos arvostelukappaleesta!

Teos: Ja satakieli lauloi Fellmanin pellolla
Tekijä: Tapani Heinonen
Julkaisuvuosi: 2018
Kustantaja: Minerva

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentteja vastaanotetaan kiittäen!