keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Kotasavun Marja

Kymmenen onnen Annan jälkeen siirryin ahmaisemaan Kotasavun Marjan, joka on Annan itsenäinen jatko-osa. Teoksen tapahtumien aika säilyy samana, mutta paikka siirtyy pohjoisemmaksi.  Kotasavun Marjan tarina kulkee osin limittäin Annan tarinan kanssa ja osin jatkaa sitä. Lukemisen tunnelmat olivat hyvin yhtäläiset edeltävän kirjan kanssa. Havaste vie tarinaa eteenpäin sujuvasti ja helposti. Marja on henkilönä Annaa itsenäisempi ja itsepäisempi. Jo Annassa mielessäni pyöri Aino Kallaksen Sudenmorsian, mutta nyt yhteys on vielä selvempi. Pidin tarinan mystisyydestä ja outoudesta.

Marjan elämän on kaukana lapsuuden mailta. Marjan kokema vieraus ja uuteen sopeutumisen vaatimus olivat minulle mystisten tapahtumisen ohella kirjan parasta antia. Ote kirjasta:
"Kun Marja lausui loitsut, hän tunsi suurta riemua. Loitsut olivat kuin omia ajatuksia, niin puhtailta ja helpoilta ne tuntuivat. Loitsuja lepatti hänen mielessään kuin saunaan pakkasesta kurottuvia usvakiehkuroita. Ne koskettivat hennosti hänen mieltään ja haihtuivat sitten häiritsemästä, odottamaan kutsumistaan. Tuntui, että loitsuja oli määrättömästi."
Luen vielä sarjan kolmannen osan, vaikka sivupolkuina luen juuri parhaillaan yhtä sun toista. Kesken on niin Jonas Gardellin Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin, 3. Kuolema kuin J.R. Wardin Rakastaja - vihdoinkin. Levoton mieli ei tyydy yhteen luettavaan kerrallaan, vaan vaatii monia yhtäaikaisia polkuja kuljettavakseen.

Teos: Kotasavun Marja
Kirjailija: Paula Havaste
Kustantaja: Gummerus
Julkaisuvuosi: 2004

keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Kymmenen onnen Anna

Luin ensimmäisen kirjan Havasteelta lokakuussa ja pidin lukemastani. Loppuvuodesta yritin etsiä Havasteen aiempia kirjoja kirjakaupasta huonolla menestyksellä. Ei hätää, kirjasto auttaa lukijaa ja niinpä minäkin löysin etsimäni lähikirjastosta. Kymmenen onnen Anna on Paula Havasteen esikoiskirja. Gummerus on julkaissut kirjan 2003.

Kymmenen onnen Anna on tarina tytöstä, joka joutuu selviämään pienestä pitäen omin voimin. Ainoana oikeana tukena on Ämmi, joka on Annan ja Annan äidin uuden kodin vanha emäntä. Ämmi perehdyttää Annan kasvien maailmaan. Kasvien käyttö rohtoina on tärkeä taito, joka määrittelee Annan koko elämän. Havaste kertoo Annan tarinan kauniisti ja vivahteikkaasti.

Kymmenen onnen Annan tapahtuma-aikaa ei yksilöidä sen tarkemmin, mutta kyse on todennäköisesti 1600-luvun alusta. Osa Annan aikalaisista on kristittyjä, osa uskoo vanhoihin luonnonjumaliin ja lukee loitsuja saadakseen viljelyonnen ja suotuisan sään toimilleen. Henkilöiden ja eläinten nimet ovat muinaista alkuperää, on Kyötikkiä ja Mairikkia.

Ote kirjasta:
"Anna juoksi koko matkan aittaansa asti. Hän haistoi yhä ihollaan metsän ukon salaperäisen lemun ja tunsi sellaista riemua, ettei koko elämässään aiemmin. Se riemu kantoi hänet olkiensa sekaan ja uuvutti unesta toiseen, syvempään uneen, sikiuneen aamuun asti."
Naisen elämä ei ole aivan sitä, mitä nuori Anna ajatteli. Aikuisen Annan kädet ovat täynnä työtä. Velvollisuudet täyttävät Annan päivät, viikot ja vuodet. Anna on oppinut lapsuudessaan ja nuoruudessaan tarinoita, lauluja ja loitsuja, joiden kautta Anna löytää voiman toimia oikein. Laulut ja loitsut ovat mukaelmia Kalevalasta ja Kantelettaren runoista ja sopivat oikein mainiosti tarinaan tuoden siihen syvyyttä. Kirjan nimi viittaa Annalle esitettyyn ennustukseen Annan elämän kulusta. Kymmenen onnea odottaa Annaa.

Nautin Havasteen kirjasta ja kävin hakemassa Kotasavun Marjan tänään kirjastosta. Se on itsenäinen jatko-osa Annan tarinalle.

Teos: Kymmenen onnen Anna
Kirjailija: Paula Havaste
Kustantaja: Gummerus
Julkaisuvuosi: 2003