lauantai 22. tammikuuta 2022

Kaari Utrio: Neidontanssi

Naiset lauloivat murhettansa, kun nyt vähäinen impi vietiin vieraalle kartanolle. Katarinaa alkoi väkisin hymyilyttää. 

– Sofia, niin kauniisti laulavat. Rouva äiti pitäisi tästä.

Se hillitsi Sofia Gudmundintyttären. Hän ei oikein voinut osoittaa pahaa sisuaan yljän huovien edessä. Katarina rauhoittui kuuntelemaan. Morsianta neuvottiin olemaan ahkera ja tottelemaan appivanhempia.

Kaari Utrion trilogia Pirkkalan pyhät pihlajat, Karjalan kruunu ja Neidontanssi on nyt luettu melko lailla putkeen. Tehtävä osoittautui yllättävän raskaaksi. Teosten maailma on synkähkö, mutta varmasti hyvin lähellä totuutta. 1300-luvun alussa suku on ylitse muiden, sairaus lannistaa varakkaankin ja naiset tekevät miesten tahdon mukaan.  

Ritari Halvast Haukka oli aiemman teoksen lopulla lähtenyt puolisonsa ja koko taloutensa kanssa itään  Soilaan kartanoon asumaan. Ritari ei ollut aiemmin taipunut uskoon, mutta tiettyjen tapahtumien jälkeen jumalanpelko oli löytynyt. Ritarin ja hurskaan Anna-rouvan lapset, Tuomas ja Katarina, ovat tämän itsenäisen teoksen päähenkilöitä ainakin minulle. Jo alun henkilölistassa näitä perheen lapsia luonnehditaan "elämälle vieraaksi" ja "nöyräksi ja velvollisuudentuntoiseksi", mikä ennustaa tapahtumien kulkua.

Varakkaan ihmisen usko kääntyy teoksessa järjettömäksi ja elämää vieroksuvaksi hurskaudeksi. Katarina kärsii monella tapaa, mutta säilyy pääosin tottelevaisena. Kovin pienet ovat naisten ilot tässä tarinan ajassa. Lyhyen hurmion jälkeen syntisen elämä ja sovituksen taakka pusertaa naista, joka muutenkin joutuu elämään niin ahtaassa raossa sosiaalisessa yhteisössään.

– Seuraavaksi olen ajatellut kertoa heille Pyhästä kaupungista Roomasta ja Espanjan Santiago de Compostellasta, pater [isä] Johannes ehdotti. – Lapsille tekee hyvää kuulla pyhistä paikoista.

Ritari Halvast tutki tyttöjä vakavasti. – –

Halvast Haukka ravisti päätään. Ei, hän sanoi lopulta, – en usko että neidoille kannattaa kertoa oudoista paikoista. He hämmentyvät ja heidän heikot ajatuksensa sekoavat. Teidän tulee opettaa mahdollisimman yksinkertaisia asioita, isä.

Arvostan valtavasti Kaari Utrion työtään kirjailijana ja hänen teoksiaan. Tämän teoksen ennakkotyö on varmasti ollut mittava. Se näkyy teoksen maailmassa ja sen henkilöissä. Jälkisanoissa Utrio kertoo keskiajan maailman ja sen ajan ihmisen ajattelutavan olevan nykyihmiselle vieras ja jopa mahdoton ymmärtää. Sen ihmetyksen äärellä olenkin nyt teokset luettuani. 

Teos: Neidontanssi
Tekijä: Kaari Utrio
Julkaisuvuosi: 1980
Kustantaja: Tammi

torstai 20. tammikuuta 2022

Kaari Utrio: Karjalan kruunu

Hillissä ei surkeinkaan loismummo saanut hetkeksikään unohtaa kaikkivaltiasta Herraa, hänen Poikaansa, Pyhää Neitsyttä eikä yhtäkään pyhimystä. Jokaisen pyhän muistojuhlaa vietettiin tarkasti. Koko väen oli käytävä sunnuntaisin messussa, oli ripittäydyttävä säännöllisesti.

Kaari Utrion Karjalan kruunu on ilmestynyt 1978. Se on itsenäinen jatko-osa romaanille Pirkkalan pyhät pihlajat. Jo edeltäjänsä on aika hurjaa ja raskasta luettavaa, mutta tässä teoksessa tahti muuttuu ehkä vielä synkemmäksi.

Turun mahtaava Haukan taloa emännöi viimeisiä aikojaan Barbara Catillina. Seuraavan polven sankareista löytyy komeaa tytärtä (Beatrix), soturia (Halvast), kauppiasta (Kettil) ja pappismiestä (Ragvald). Jokaisen teoksen henkilön elämä on todella niin surkeaa, että lukijana olen hyvin tyytyväinen elämääni ja nykyajan pieniin vaivoihin.

Jatkan seuraavaan romaaniin, Neidontanssiin.

Teos: Karjalan kruunu
Tekijä: Kaari Utrio
Julkaisuvuosi: 1978
Kustantaja: Tammi

keskiviikko 19. tammikuuta 2022

J.S.Meresmaa: Kenties tapa(a)n sinut vielä

Mulle tuli kiire. Ei sen takia, että mä olisin ihastunut tai mitään, mutta koko tilanne oli niin odottamaton. Se oli melkein kuin joku refleksi, tiedostamaton lihasten liike, ja kun kroppa meni, pää seurasi perässä. Vähän niinku pelatessa, kun sormet liikkuu komennoilla ennen ajatusta.


J.S.Meresmaan Kenties tapa(a)n sinut vielä on ihana ja vaivaton lukukokemus. Tuoreessa vampyyriromaanissa ammattikoulussa opiskeleva Aleksi haaveilee urasta e-urheilijana ja kaikesta tavallisesta. Hän kohtaa erikoisen Noran jäätelöbaarissa ja tuo kohtaaminen myllertää Aleksin elämän ihan uusiksi.

Olen kaivannut nuortenromaaneja, joissa on ammattikoulua käyvä päähenkilö. Aleksi on sympaattinen tyyppi, jolle toivoo hyvää. Kiinnostukseni herää entisestään e-urheilun myötä, joten lähtökohdat uutuusromaanille ovat kohdillaan. Aleksin pelinikki on Lexicon, koska mummun ääneenlukemisten Aleksin sanavarasto on yllättävän laaja. Silti, tai ehkä juuri siksi, Aleksi ihmettelee Noran outoja sanavalintoja. Parahultainen, joutomaa ja telefooni eivät oikein istu tämän ajan nuoren suuhun. Arvostan Aleksin havaintokykyä.

Fantasiajännäri etenee hyvää vauhtia, hiljaisia kohtia ei juuri ole. Meresmaan romaanin juonenkäänteet koukuttavat minut ja en oikein haluaisi tässä paljastaa mitään tapahtumista. Lienee genren kautta selvää, että Aleksi ja Nora joutuvat monella tapaa tekemisiin toistensa kanssa. Lukekaa kirja itse!

Suosittelen vetävää YA-romaania ysiluokkalaisille ja sitä vanhemmille. Romaanissa on sivuja 135 ja kirja loppuu kyllä aivan turhan nopeasti. Viihdyin todella kirjan parissa.

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta.

Teos: Kenties tapa(a)n sinut vielä
Tekijä: J.S.Meresmaa
Julkaisuvuosi: 2022
Kustantaja: Karisto

keskiviikko 5. tammikuuta 2022

Kaari Utrio: Pirkkalan pyhät pihlajat

Hän katsoi minuun hämmästyneenä, kietoi äkkiä kätensä kaulaani ja painoi pääänsä olkapäälleni. Jotain räsähti sisässäni, nyyhkäisin ja nostin hänet syliini. Hän oli painava ja kömpelöntuntuinen käsivarsillani. Puristin hänet itseäni vasten, toivoin että hän kasvaisi kiinni minuun, osaksi minua, lapsi ja hän. Että hän olisi liha minun lihastani ja veri minun verestäni niin kuin lapsi oli hänessä. 

Kaari Utrion teos Pirkkalan pyhät pihlajat alkaa reilun neljänsadan vuoden tiiviillä kuvauksella Pirkkalan tilanteesta vanhan ja uuden opin ristiriidoissa. Uusi oppi, kristinusko, saa sijaa vähän kerrassaan, vaikka jotain vanhaakin jää ihmisiin ja heidän tapoihinsa. Vanhaa edustavat teoksessa pyhät pihjajat, jotka vaikuttavat ihmisten ajatteluun ja toimiin. Alun katsauksen jälkeen katse tarkentuu Pirkkalan Hillin taloon ja sen asukkaisiin. 

Teoksessa kerrotaan erityisesti suvun aikuiseksi kasvaneiden Tuomas Haukan ja hänen sisarensa Filippan tarinat sekä tapahtumien kulusta muutamien muiden talon ulkopuolisten henkilöiden näkökulmasta. Tarina alkaa vuodesta 1280 jaa. Talossa on useampi poika, jotka joutuvat taistelemaan asemastaan ja määräysvallasta. Huonon, heikon tai sairaan isännän talossa kaikki kärsivät. Talon isäntäväellä tuntuu olevan huono lapsionni: taloon naidut miniät sairastuvat ja elinvoimaisia lapsia ei taloon jää. 

Filippa on syntynyt vammautuneena ja on monella lailla syrjitty ja ulkopuolinen talossa ja koko yhteisössä. Hän ja Tuomas ovat kuitenkin kiintyneitä toisiinsa ja auttavat toisiaan vaikeuksien tullen. Hillin talossa on paljon vialla, ja lukija kärsii teoksen tapahtumia seuratessaan.

Mitä ajattelin romaanista Pirkkalan pyhät pihlajat? Naisten, lasten ja miestenkin elämä on ollut tuolloin todella raskasta ja vaikeaa. Kirkko ja koko yhteisö on hallinnut ihmisiä synnin pelolla. Sairaudella on ollut valtava voima tuolloin. Vakavasti sairas ihminen on todella ollut sen ajan puutteellisilla hoitokeinoilla kuolemalle tuomittu. Kuitenkin tarinassa on myös rakkautta, kiintymystä ja huolenpitoa. Hetkellinenkin onni on onnea. 

Olen lukenut kaikki Utrion romaanit useampaan kerran. Päätin kaivaa kirjahyllystäni nyt näitä harvemmin lukemiani romaaneja. Jatkan romaaneilla Karjalan kruunu ja Neidontanssi.

Järjestelin Utrion kirjat takaisin hyllyyn, tällä kertaa ilmestymisjärjestykseen.

Teos: Pirkkalan pyhät pihlajat
Tekijä: Kaari Utrio
Julkaisuvuosi: 1976
Kustantaja: Tammi

maanantai 3. tammikuuta 2022

Salla Simukka ja Siri Kolu (toim.): Satalatva. Kalevala uusin silmin

Kuuntele tarkkaan. Mitä lauluja ympärilläsi
lauletaan tänään?
Mitä ne sanovat sinusta, sinun paikastasi
yhteiskunnassa ja maailmassa?

Teoksen kannen on suunnitellut Laura Lyytinen.

Salla Simukka ja Siri Kolu ovat toimittaneet Kalevalasta inspiroituneen novellikokoelman nuorille. Teoksella on kuusitoista kirjoittajaa. Laajemmat tekstit ovat tehneet Johanna Sinisalo, Aleksis Salusjärvi ja Mike Pohjola. Muina kirjoittajana ovat Ilkka Auer, Nura Farah, Emmi Itäranta, Sini Helminen, Vilja-Tuulia Huotarinen, Ville Hytönen, Karo Hämäläinen, Jenny Kangasvuo, Sanna Karlström, Milja Kaunisto, Erkka Mykkänen, Essi Tammimaa ja Maria Turtschaninoff.

Teos Satalatva - Kalevala uusin silmin jakautuu neljään tai oikeastaan viiteen osaan: Juuret, Runko, Oksat, Lehvästö ja Siemen sisältävät kaikki useampia tekstejä. Ensimmäinen osa sisältää teoksen toimittaneiden Simukan ja Kolun johdannon ja ensimmäiset mediatekstit. Satalatvan Sanomat, joista vastaa päätoimittaja Ville Hytönen, rytmittää novellitekstejä päättäen miltei jokaisen osion. Kohuotsikot ingresseineen kuvaavat Kalevalaan liittyviä tapahtumia aikamme tapaan.

Minulle Satalatva on tekstilajien juhlaa. Vaikka virallisesti teoksessa on novelleja, tekstilajeilla on leikitelty, mikä tuo vaihtelevuutta teokseen. Kun sain Satalatvan käsiini, valitsin ensimmäiset luettavat ja vein ne lukiomme abeille äidinkielen tunnille luettavaksi. Olimme äskettäin kerranneet intertekstuaalisuuden käsitteen, mikä olikin sopivaa teosta ajatellen. Intertekstuaalisuus on tekstien yhteyksiä ja viittauksia aiempiin teksteihin. Luokassa oli myös näkyvillä Jatkuu! Fanifiktiota kirjallisuutemme klassikoista ja Toinen tuntematon. Luimme tunnilla Satalatvasta otteita Satalatvan Sanomista, Milja Kauniston kirjoittaman mainion Sytykkeen ja Vilja-Tuulia Huotarisen kirjoittaman Ainon eri elämät. Lopuksi ennätin referoida varsinaisesta Kalevalasta Ainon kohtaloa ja Marjatan marjaseikkailua. Luin myös muutaman katkelman kansalliseepoksesta ääneen.

Tuon yhteisen lukemisen jälkeen olen jatkanut lukemista omaan tahtiin. Edelleen nautin hurjasti edellä mainituista Kauniston ja Huotarisen teksteistä. Kauniston käsittelyssä Seppo Ilmarisen kehittää huisan rakkaudensytytyskatalogin eli Sytyke-sovelluksen. Huotarisen novellissa Ainolla on kolme vaihtoehtoista tulevaisuutta. Uusilla lukukierroksilla olen löytänyt myös muuta intoilun aihetta. Maria Turtschaninoff on kirjoittanut runon tai säenovellin Lyssna. Ruotsinkielisen tekstin vieressä teksti on suomeksi Salla Simukan kääntämänä. Lyhyt ote tuosta tekstistä on myös tämän blogitekstin alussa. Jenny Kangasvuo on kirjoittanut tekstin Lapin lapsilönttäre. Kangasvuon tekstissä käytetään myös saamenkielisiä sanoja, joten tekstin lopussa on pieni sanasto.

Suosittelen tekstirikasta Satalatvaa sekä nuorille että kirjallisuudesta kiinnostuneille aikuisille. Toivon myös äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien löytävän teoksen. Ilmeisesti Tammen sivuille on tulossa piakkoin kirjaan liittyviä tehtäviä hyödynnettäväksi opetuksessa.

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta!

Teos: Satalatva. Kalevala uusin silmin
Toimittaneet: Salla Simukka ja Siri Kolu
Julkaisuvuosi: 2021
Kustantaja: Tammi