Cyril Pedrosa ja Roxanne Moreil: Kulta-aika

Cyril Pedrosan ja Roxanne Moreilin sarjakuvateos Kulta-aika on lumoava taru ihmisen ahneudesta ja sen seurauksista. Pidin Pedrosan Portugalista, joten Kulta-aika pääsi lukulistalleni suoraan. Ostin kirjan itselleni syksyllä ja unohdin sen hyllyyn. Nyt lomalla löysin teoksen ja luin sen eräänä iltana ennen nukkumaanmenoa.

Kansikuva kustantajan sivuilta.

Kulta-aika teoksen nimenä saa merkityksensä tarinan edetessä. Teos alkaa metsästä, vaikka pian tarina pääseekin kuninkaanlinnan saleihin ja makuukamareihin. Kruununprinsessa Tilda ja hänen veljensä ovat uuden edessä kuninkaan kuoltua. Vallanhalu saa kuitenkin osan ihmisistä hylkäämään kunniallisuuden, minkä seurauksena elämä hovissa muuttuu pakomatkaksi.

Lumoudun Pedrosan piirroksista ja tavasta kuljettaa tarinaa. Kulta-aika on kovakantinen A4-kokoinen teos, jossa on yli neljäsataa sivua. Välillä aukeamalla on yksitoista ruutua, jotka vievät tarinaa eteenpäin piirrosten ja puhekuplien avulla. Välillä puolestaan aukeamalla on yksi iso kuva, jossa tapahtuu asioita peräjälkeen. Voin lukijana seurata katseellani aukeamalla etenevää seuruetta, joka kommentoi tilannetta matkan kuluessa. Eniten sydämeni huokaa ihastuksesta aukeamissa, joissa realistiset tapahtumat muuttuvat näyksi, painajaiseksi tai muistoksi ja fiktiivisen tarinan "tosi" on hetken vielä vähemmän toden puolella.

Kulta-ajan tarina etenee vääjäämättä kohti ratkaisua ja loppuaan. Teoksessa on monenlaista ahneutta. Halu valtaan ja voimakas tahto päästä itse asettamaansa päämäärään voivat tuhota ihmisen, jos hänellä ei ole mahdollisuutta päästää irti halustaan ja suojella itseään. Mikä elämässä on lopulta tärkeää? Pedrosan ja Moreilin sarjakuvateos on hieno satu tai fantasiatarina aikuisille ja nuorille. 

Kustantajan sivuilla on näyte teoksesta.

Teos: Kulta-aika
Tekijät: Cyril Pedrosa ja Roxanne Moreil
Suomentaja: Saara Pääkkönen
Julkaisuvuosi: 2022
Kustantaja: WSOY

Eeva Turunen: Sivistynyt ja miellyttävä ihminen

suunnitelmani on tämä: hakeudun kerran viikossa kahville itseni kanssa ja kysyn itseltäni noina tuokioina, mitä minulle todella kuuluu

suunnitelmani on se, että vietän aikaa sen ystäväni kanssa, joka saa puheeni helmeilemään suustani tavallista nopeammin

kätevää se on siinäkin mielessä, että hän on suurijalkainen ja voimme olla suurijalkaiset yhdessä

Kuva kustantajan sivuilta. Kansi on Jussi Karjalaisen tekemä.

Kun Finlandia-ehdokkaat julkistettiin, ostin itselleni mieleisen kolmikon: Vaivan arvoista, Mehän vaan mennään siitä ohi ja Sivistynyt ja miellyttävä ihminen. Olen Ville-Juhani Sutisen hienossa esseeteoksessa jo pitkällä, mutta Eeva Turusen romaanin luin aika lailla putkeen muutamassa päivässä.

Turusen Sivistynyt ja miellyttävä ihminen kertoo nimensä mukaisesti erään sivistyneen ja miellyttävän ihmisen elämästä. Miellyttävyys on tosin katsojan silmässä. Minäkertoja on arkkitehti ja hyvin sitoutunut työhönsä. Hän elää parisuhteessa, jossa on jotain häntä hiertävää. Minäkertoja vierailee heikkenevän isoisänsä luona hoitopaikassa, tallentaa hänen muistojaan ja käy läpi hänen kotitalonsa lukuisia tavaroita. Minäkertojaa ja isoisää yhdistää ammatin lisäksi viehtymys vanhahtavaan puhetapaan ja pedantti luonteenlaatu.

Teos rakentuu vuoropuheluista, moninaisista listoista, viesteistä ja minäkertojan tilityksestä. Kirja voisi olla vaikea ja jättää lukijan kylmäksi, mutta ei, niin ei käy. Välillä ihmettelen minäkertojaa, välillä koen häntä kohtaan suurta kiintymystä. Välillä tunnistan itseni, välillä jonkun toisen elämäni henkilön. Ote kirjasta:

annan kummilapselle lahjaksi kehittävän sanaristikon

ristikon myötä juurrutan häneen kielemme käyttökelpoisia sanoja ja sanontoja, jotka suotta ovat joutuneet epäsuosioon

aloitan omilla suosikeillani, joihin lukeutuvat hipiä, tiehyt, hapsi ja tappura

keskiriville muodostuu sana kjfyleö

ei se mitään

kjfyleö on yhtä hyvä vaihtoehto kuin moni muu

Tässä vaiheessa nauran ääneen. Turusen romaani on uskomattoman kiehtova ja oudon virkistävä. 

Teos: Sivistynyt ja miellyttävä ihminen
Tekijä: Eeva Turunen
Julkaisuvuosi: 2022
Kustantaja: Siltala

Aino Kivi: Maailman kaunein tyttö

Äiti sanoo että se olisi mun omaksi parhaaksi, Susanna sanoi. Uskotko että se on niin? Että tärkeimmät päätökset tehdään nuorena.

Kohautin harteita. Mistä minä olisin sen tiennyt. Olin kolmetoista, vasta herännyt. En tajunnut mitään tulevaisuudesta.

Aino Kiven esikoisromaani Maailman kaunein tyttö on minulle tunteikas lukukokemus. Kun luen teosta sisarena tai äitinä, ahdistus on käsinkosketeltavaa. Opettajan tai psykiatrista hoitotyötä tehneen ammattilaisen katse ei ole sen helpompi. Romaani kertoo perheen tyttärien kautta ainakin nuoruuden kivusta ja vakavan mielenterveyden häiriön kehittymisestä. Ääneen pääsevät omalla laillaan Ada, Aliisa, Anni ja Alma.

Teos jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa perhe viettää kesää. Perheen vanhemmat tyttäret ovat murrosiässä, ja äidin toivoma täydellinen perhe ei oikein pysy sievästi järjestyksessä. Vaikka pinta on kaunista ja hallittua, tyttöjen sisällä loiskuaa paha olo, joka etsii poispääsyä.

Teoksen toisessa osassa ääneen pääsee nuorempi sisar Anni. Hän ajautuu omassa nuoruudessaan hurjaan syöksyyn, joka ahdistaa aikuista lukijaa todella paljon. Ote kirjasta:

Meitä ennen tyhjyys, meidän jälkeemme vedenpaisumus; olemme ensimmäinen ja viimeinen sukupolvi, niin kuin kaikki sukupolvet meitä ennen ja meidän jälkeemme; mutta juuri nyt emme ajattele sitä, koska olemme jumalia, olemme ikuisia ja vain nyt.

Teoksen viimeisessä osassa äänessä on Alma. Perheessä ei oikeastaan puhuta menneestä, joten perheen tytärten kokema kertautuu ja resonoi heidän omassa henkilökohtaisessa elämässään. Ote kirjasta:

Oletko sinä masentunut, hän kysyi.
En, minä sanoin.
Olin vain alkanut nähdä asiat kirkkaammin.

Romaanissa Maailman kaunein tyttö tapahtuu paljon. Tekemisen ja tapahtumien vastapainoksi asettuu oleminen, joka teoksen kertojille on usein tyhjää ja katoamista omaan mieleen. Suru, joka on tarinan tyttöjen pohjavire, on perintöä äidiltä. Sisäiset voimat voivat todella olla niin voimakkaita, että ihminen sairastuu kaikesta huolimatta vakavasti. Tulkitsen osan teoksen tapahtumista psykoottisuuden ilmentymäksi.

Teoksen nimi, Maailman kaunein tyttö, saa minut lukijana kavahtamaan, kun olen lukenut teoksen. Kauneus asettaa tytön vaaraan teoksen maailmassa. 

Kiitos lukukappaleesta kustantajalle ja kirjailijalle!

Teos: Maailman kaunein tyttö
Tekijä: Aino Kivi
Julkaisuvuosi: 2016
Kustantaja: Into Kustannus

Janne Saarikivi: Rakkaat sanat

Kannen on suunnitellut Sanna-Reeta Meilahti.

Luin muutama vuosi sitten Janne Saarikiven tietokirjan Suomen kieli ja mieli ja pidin lukemastani paljon. Ostin uusimman Saarikiven tietokirjan itselleni joululahjaksi. Eilen sain teoksen luettua.

Rakkaat sanat on tietokirja suomen kielen sanoista ja niiden alkuperästä. Saarikivi on valinnut käsiteltävät sanat virkistävän vapaasti. Hän käsittelee sanoja Hitleristä jumalaan ja Tampereesta Manhattaniin. Teksti virtaa vapaasti, ja yhteen lukuun mahtuu paljon tietoa ja omaksuttavaa. Teoksen kirjastoluokitus on 88.2 eli suomen kieli, mutta lukija saa osansa kulttuurihistoriaa ja oikeastaan kaikkea mahdollista, mikä on hyvä asia.

Saarikiven teksti on hyvin omakohtaista. Saarikiven lapsuuden Helsinki, teoksen kirjoittamishetken lääkitys ja monet muut asiat kirjoittajasta löytyvät tekstistä. Kirjoittaja ei todellakaan säästä itseään tässä kirjassa.

Itse pidin eniten ensimmäisellä lukukerralla luvuista Kahvi (s. 237), Pyhä (s. 202), Sana (s. 9) ja Vanhurskas (s. 49). Käytän usein työssäni Saarikiven tekstejä aineistoina, joten näistäkin luvuista joku ehkä pääsee lukiolaisten luettavaksi äidinkielen ja kirjallisuuden tunneille.  

Saarikivi on suomen kielen puolustaja. Lukion äidinkielen opettajana elän työssäni suomen kielen ahdinkoa jokaisena työpäivänä. Moni lukiolainen käyttää ja kuluttaa englannin kieltä vapaa-ajallaan paljon enemmän kuin suomea. Siitä seuraa, että heidän äidinkielensä sanat tuntuvat käytössä jotenkin oudoilta ja vierailta. Lukiolaiset eivät välttämättä löydä synonyymejä sanoille. Myös sanojen taivutus voi olla vaikeaa ja sattumanvaraista. 

Teoksellaan Saarikivi ylistää kielten moninaisuutta. Meidän pitäisi kääntää katseemme vähemmistökieliin ja uhanalaisiin kieliin. Kieli kantaa kulttuurin traditioita, jotka menetetään kielen kadotessa. Saarikiven mukaan kielen oppiminen on elämän oppimista. Ote kirjasta:

Kieli perustuu metaforiin. Tämä ei ole totta ainoastaan runokielen ja kirjallisuuden vaan mitä suurimmassa määrin myös arkikielen suhteen. Kielen merkityksenmuutokset perustuvat ihmisen kykyyn siirtää merkityksiä kontekstista toiseen.

Luettuani teoksen muutama asia jää harmittamaan. Teoksessa on kuvia. Kuvat ovat mielestäni heikkolaatuisia. Erityisesti lopun tatuointikuvat ovat niin epätarkkoja, etten pysty lukemaan tatuointeja, vaikka se lienee mukaan otettujen kuvien ajatus. Ärsyttävää! Jään kaipaamaan myös sisällysluetteloa. Nyt teksteihin palaaminen on turhan työlästä. 

Teos: Rakkaat sanat
Tekijä: Janne Saarikivi
Julkaisuvuosi: 2022
Kustantaja: Teos

Tampereen Kirjafestarit 3.–4.12.2022

 

Lähden Tampereen Kirjafestareille kahden päivän taktiikalla. Tässä tärppini:

3.12.2022 lauantai

📚 Klo 13.00–14.00 Marisa Rasi-Koskinen, Taru Kumara-Moisio ja Katariina Romppainen: Elämää suuremmat teemat nuortenkirjallisuudessa

Haastattelijana Harri István Mäki. Paikka: Sopraano.

Nuortenkirjallisuus kiinnostaa minua hurjasti.

📚 Klo 14.00–14.30 Reetta-Vuokko Syrjänen ja Nadja Sokura: Spekulatiivisen fiktion esikoiset lavalla!

Haastattelijana Saara Henriksson. Paikka: Duetto 1.

Spekulatiivinen fiktio ja Osuuskumma, kyllä menen!

📚 Klo 15.30–16.00 Suvi Ermilä: Elämää vastaanottokeskuksessa

Haastattelijana Ville Pirinen. Paikka: Duetto 2.

Ermilän sarjakuvateos on lukulistallani.

4.12.2022 sunnuntai

📚 Klo 12.00–12.30 Pälvi Rantala: Valvojat

Haastattelijana Tiina Aalto. Paikka Riffi.

Rantalan tietokirja valvomisen ja unettomuuden kulttuurihistoriaan on ehdottomasti tutustumisen arvoinen teos.

📚 Klo 16.30–17.30 Alex Schulman: Malman asema

Haastattelijoina Vilja-Tuulia Huotarinen ja Ville Blåfielt. Paikka: Aamulehtisali.

Luen Schulmanin teoksia noin viiden vuoden viiveellä. En hanki uusinta kirjaa vielä, mutta kuuntelisin kirjailijaa oikein mielelläni. Toivottavasti löydän istumapaikan, hän on niin suosittu!

📚 Klo 17.30–18.00 Raisa Omaheimo: Ratkaisuja läskeille 

Haastattelijana Johanna Forss. Paikka: Riffi.

Omaheimo puhuu viisaasti ilmiöstä, joka on hyvin monitasoinen.

Molempien päivien tarkka ohjelma löytyy tapahtuman verkkosivuilta. Kirjafestareiden ohjelma on kyllä hurjan monipuolinen ja laaja. Ajattelin ensin, että lauantain ohjelma on koko viikonloppua varten. Erityiskiitoksen saa kaikille avoimet haastattelut ja esiintymiset Tampere-talon pääaulassa. Ne löytyvät Aulaklubin kohdalta. 

Itse sain kirjabloggarina liput tilaisuuteen. Kiitos järjestäjille!