sunnuntai 19. kesäkuuta 2022

Simona Ahrnstedt: Panoksena sydän

Viihdyn hyvin Simona Ahrnstedtin teosten parissa. Erityisesti pidän hänen historiallisista romaaneistaan, josta kahdesta olen kirjoittanut (Sitoumuksia ja Skandaalinkäryä). Historiallisten romaanien lisäksi hän on kirjoittanut useita nyky-Ruotsiin sijoittuvia viihderomaaneja, joissa on rakkauden lisäksi jännitystä. Vain yksi yöVain yksi salaisuus ja Vain yksi mahdollisuus ovat itsenäisiä romaaneja, jotka ovat mielestäni oikein viihdyttäviä. Kaikki tai ei mitään ja Vielä vähän lisää on myös luettu, vaikka niistä en niin paljon innostunutkaan. (Tätä kirjoittaessani ajattelen, että minun pitäisi lukea uudelleen Kaikki tai ei mitään. Voi olla, etten muista sitä riittävän hyvin.)

Uutuus Panoksena sydän solahtaa samaan nyky-Ruotsiin ja erityisesti Tukholmaan sijoittuvaan maailmaan. Ahrnstedtilla tarinassa on tavallisesti ainakin yksi hyvin varakas henkilö, joten ylellisyyden ja luksuksen maailma on jo kaltaiselleni sitoutuneelle lukijalle tuttu aiemmista teoksista. Tämä tarkoittaa kauniita kattohuoneistoja, upeita ravintolailtoja ja rajoittamattomia resursseja elämänkriisienkin keskellä. Eskapismia! Sopii minulle!

Teoksen kansikuva kustantajan sivuilta.

Panoksena sydän -romaanin päähenkilöt ovat Sam Amini ja Desirée "Dessie" Dickson. Sam on omalla työllään rikastunut hotelliketjun omistaja. Sam on yksinhuoltajaäitinsä kanssa Iranista Ruotsiin lapsena muuttanut. Dessie on turva-asiantuntija, joka työskentelee operaattorina Tom Lexingtonin yrityksessä. (Lexington nimenä saattaa soitella joitakin kelloja, jos on lukenut aiempia Ahrnstedtin romaaneja. Hän ei ole ainoa tuttu teoksessa.) Dessien perhe on ylempää keskiluokkaa ja edustaa korkeaa yhteiskunnallista statusta.

Sam ja Dessie ovat seurustelleet nuoruudessaan, mutta suhde on päättynyt traumaattiseen tilanteeseen, joka on jäänyt selvittämättä. Nyt molemmat ovat aikuisia ja menestyneitä ammattilaisia omilla aloillaan. Sam tarvitsee Lexingtonin yrityksen turvapalveluja, koska häntä ja hänen läheisiään on uhkailtu. 

Sekä Samia että Dessietä yhdistää sitoutuminen työhön. Molemmilla on myös vaikeita kokemuksia työhön ja yksityiselämään liittyen. Hyvin pian tapaamisen jälkeen ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa myös keskinäinen voimakas kiinnostus herää. Ote teoksesta:

Sam vilkaisi Dessietä nyt. Tässä tämä istui, monta vuotta myöhemmin, selkä suorana, hänen ravintolassaan, hänen saavutustensa keskellä.
Heidän katseensa kohtasivat.
"Mitä?" Dessien ääni oli valpas. Dessiellä oli pisamia koko vartalollaan, Sam muisti. Hän oli kerran jäljittänyt niitä sormillaan. Laskenut niitä. Suudellut niitä. Silloin Dessie ei ollut ollut varuillaan vaan luottavainen, halusta hehkuva.
Sam nyökäytti vastapäistä tuolia kohti. "Voitko tulla lähemmäs?"
Tietenkin Dessie seisoi. Nainen oli itsepäinen kuin vuohi. Oli aina ollut.

Ahrnstedt tuo henkilöidensä kautta teoksen maailmaan myös syrjinnän, rasismin, ennakkoluulot ja suoranaisen vainon. Teos kuvaa myös vaikeutta luottaa toisiin pettymysten jälkeen. Nämä syventävät keskeisiä henkilöitä ja tuovat lisää uskottavuutta heidän tunteisiinsa ja valintoihinsa. Ote kirjasta:

Samin ei tarvinnut kysyä [äidiltään], mitä iltaa hän tarkoitti.
"He haukkuivat minut. Huusivat, että me olimme roskaväkeä."
"Ja sinä sanoit, ettei ruotsalaisten tyttöjen kanssa kannata seurustella", Sam muisteli. Äiti oli sanonut, että ruotsalaisten tyttöjen kanssa piti olla varovainen. Ettei heihin voinut luottaa.

Panoksena sydän on viihdyttävä rakkaustarina, joka on välillä hyvinkin tummasävyinen. Oikein sopivaa lomalukemista!

Kustantajalle kiitos arvostelukappaleesta.

Teos: Panoksena sydän (alkuteos: Med hjärtat som insats)
Tekijä: Simona Ahrnstedt
Suomentaja: Virpi Vainikainen
Julkaisuvuosi: 2022 (alkuteos julkaistu 2020)
Kustantaja: WSOY

lauantai 18. kesäkuuta 2022

Marja Kangas: Miehiä ja mielenrauhaa

 

"Muna on aina vaan muna. Sun täytyy miettiä myös miehen henkisiä arvoja!"



Marja Kankaan Miehiä ja mielenrauhaa on matka hikiseen Barcelonaan, miehen kylkeen ja erityisesti oman pään sisälle. Olipa hurja ja ihana matka!

Nelikymppinen kuvataiteen lehtori Tuuli Hukkanen on ahdistunut elämässään. Rehtori tylyttää ja kaikki ympärillä tuntuu aivan mitättömän turhalta. Tuuli repäisee itsensä tavallisesta arjesta ja lähtee etsimään teoksen nimen mukaisesti vapautta, miehiä ja mielenrauhaa. Kesän Barcelonassa pitäisi korjata ainakin miespuutteen. 

Miehiä ja mielenrauhaa -romaanin genre on chick lit. Osaan odottaa övereitä ja ne saankin täysmääräisinä. Kangas tykittää angstia ja himoa vuorotellen. Huokailen, ihailen ja vähän kauhistelenkin minäkertojan vaihtuvia tilanteita ja viihdyn vallan mainiosti fiktioliemessä.

Guru selitti, että buddhalaisuudessa mutaa verrataan ihmisen mieleen. Pitäisi olla paikallaan, jotta lieju ei nousisi pintaan, mutta kaikenlaista paskaa tässä näyttää lilluvan vastaan, vaikka miten pysähdyn ja katson omaa mieltäni.

Teos on jaettu chakroihin. Punaisesta juurichakrasta, joka voi olla harmittavan supussa, päädytään violettiin kruunuchakraan, joka on antautumisen chakra. Luen teoksesta myös kritiikkiä aikamme elämäntapoja ja tavoitteita kohtaan.  Nautin romaanin alkupuolesta, mutta varsinainen ilo minua odottaa teoksen lopussa. Rakastin lopun tunnelmaa.

Miehiä ja mielenrauhaa on Marja Kankaan toinen romaani. Ensimmäinen romaani Miestä näkyvissä löytyy ainakin kirjastosta, mutta toivottavasti myös kirjakaupasta. Tänä kesänä Kankaan esikoisesta voi myös nauttia teatterilavalla Naantalissa. Viimeiset esitykset ovat elokuussa. Kävin katsomassa Emma-teatterin esityksen tällä viikolla. Teatteriesitys säilyttää alkuperäisteoksen vauhdin ja energian, mikä on loistavaa.

Kiitos kirjailijalle! Kiitos lukukappaleesta!


Teos: Miehiä ja mielenrauhaa
Tekijä: Marja Kangas
Julkaisuvuosi: 2022
Kustantaja: WSOY

sunnuntai 22. toukokuuta 2022

Kesä, lukeminen ja blogi

 


Tämän vuoden alku on ollut lukemisen suhteen surkea. Vuoden 2022 kirjatarjontaa en voi ahdingostani syyttää. Minulla ei ole ollut pulaa hyvästä luettavasta. Yöpöytä pursuilee hienoja kirjoja, jotka olen huolella valinnut luettavaksi. Luen jotain illalla tai yöllä ennen nukkumaan menoa, mutta lukeminen ei sieppaa minua mukaansa.

Olenko unohtanut miten luetaan? En, työssäni lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana luen ja kirjoitan joka päivä. Lukemisen halun ja himon odotan palaavan kesäkuussa loman myötä.

Olen tiristänyt pakolla blogiini muutaman tekstin: maaliskuussa yhden, huhtikuussa kaksi ja toukokuussa yhden. Sisäinen himolukijani toteaa tilanteen olevan onneton. Koronan ja työn hiuduttama keski-ikäinen ihminen nyökkää ymmärtävästi. Harrastusta ja hupia ei tarvitse pakolla vääntää.

Aion levätä blogin suhteen. Kirjoitan Instagramiin, jos jostain kesäluettavasta on aivan pakko jotain sanoa. Lukemisen ja blogikirjoittamisen lepotila jatkuu syksyyn. Tarkastelen blogin tilannetta ja omaa intoani silloin uudelleen.

Hyvää lukukesää kaikille!

maanantai 16. toukokuuta 2022

Matt Haig: Syitä pysytellä hengissä

 


Ostin Matt Haigin Syitä pysytellä hengissä kevyin perustein, olin nimittäin hankkimassa saman tekijän toista kirjaa. Se ei silmääni sattunut, joten ostin sitten Haigin saatavilla olevan teoksen, joka tuntui nimensä perusteella kiinnostavalta. Kun sain kirjan, päätin selailla sitä ja lukea sitten myöhemmin. Selailu johti lukemiseen ja alun lukeminen kirjan saattamiseen aivan loppuun asti.

Lukemiseni jälkeen olen esitellyt kirjaa innokkaasti perheenjäsenilleni ja työkavereilleni. Syitä pysytellä hengissä on nimittäin helppo ja vaivaton kirja vaikeasta ja raskaasta asiasta. Koen kirjan voimistaneen ja rauhoittaneen minua.

Kirjoittaja Matt Haigin ääni kuuluu vahvana läpi teoksen. Kirjan aluksi kirjoittaja kertoo sairastaneensa masennusta jo vuosia. Masennus oli ollut liki Haigia jo aiemmin, mutta 24-vuotiaana hän koki tilanteen muuttuvan merkittävän paljon pahemmaksi. Hankalin aika kesti noin vuoden. 

Mietin, mikä tiivistää Haigin kokemuksen vakavasta psyykkisestä sairaudesta. Teoksessa Haig kertoo, että hän keräsi rohkeutta kuolla ja sitten hän keräsi rohkeutta elää. Haig kuvaa mielen ja kehon yhteyttä. Vaikka masennus on mielen sairaus, se tuntuu kehossa. 

Haig kuvaa teoksessa myös lukemiaan kirjoja ja sitä, mitä ne ovat hänelle merkinneet. Kirjoihin ja moneen muuhun koettavaan asiaan hän liittää tunteet, joiden tunteminen on tärkeää. Haig kertoo uskovansa masennuksen tehneen hänestä sen, joka hän nyt on. Hän sanoo: "Jos masennuksesta kärsiminen on hinta, joka minun on maksettava siitä, että tunnen elämän, se kannattaa aina maksaa." Lukeminen on hänelle matkustamissa ajassa. Kirjoittaminen on ajan tuntemista. Haig onnistuu kirjoittamaan laajasti ja syvän omakohtaisesti elämisestä ja kuolemisesta.

Haigin Syitä pysytellä hengissä on rehellisyydessään lohduttava. En tiennyt, että tarvitsen tätä kirjaa. Minulle kirja on muutakin kuin kuvaus masennuksesta ja siitä toipumisesta. Ihmisenä olemiseen liittyy kipua ja tuskaa. Haig sanoittaa sitä kokemusta hyvin. Viimeinen sitaatti vie jo pitkälle:
"Jos masennus on taivaalla liikkuva synkkä pilvi, saman vertauksen perusteella sinä olet itse taivas. Sinä olit ennen masennusta. Eikä pilveä voi olla olemassa ilman taivasta, mutta taivas voi olla olemassa ilman pilveä."

Teos: Syitä pysytellä hengissä (Reasons to stay alive)
Tekijä: Matt Haig
Suomennos: Jaakko Heinimäki
Julkaisuvuosi: 2021 (2015)
Kustantaja: Aula & Co

maanantai 18. huhtikuuta 2022

Säeromaani, äänikirja, lukemisen ilo ja Dess Terentjevan Ihana

 

Kansikuva kustantajan sivuilta. Kannen on suunnitellut Riikka Turkulainen.

Dess Terentjevan Ihana on täynnä elämää ja tunnetta. Ihana Ihana!

Joskus kirjan matka luetuksi on yllättävän pitkä. Minun piti lukea Terentjevan teos tuoreeltaan, mutta sitten tuli kaikenlaista ja lukeminen jäi. Säeromaani lajina kuitenkin houkutteli niin, että ostin kirjan itselleni. En toki aloittanut kirjaa ostettuani sen. Eilen lähdin kävelylle Tampereen Pyynikille ja aloitin äänikirjan kuuntelun. Illalla vaihdoin äänkirjasta paperikirjaan ja hyppäsin monta askelta taaksepäin nauttiakseni. Nyt aamulla luin kirjan loppuun.

Äänikirjaan epäilevästi suhtautuvat pohtivat, onko kirjan kuuntelu lukemista. Monella heistä ei ole tottumusta kirjan kuunteluun. Joillekin kirjan kuunteleminen vaikuttaa olevan liian helppo ja vaivaton tapa lukea kirja. Oikeaan lukemiseen saatetaan liittää paperikirjan äärelle rauhoittuminen. Hurmoksellinen ahmiminen ei tunnu sopivan kuvaan.

Kuuntelen paljon äänikirjoja. Suurin syy siihen on pitkien työmatkojen vuoksi yksin autossa vietetyt tunnit. Olen sisäisesti malttamaton, joten kuuntelen äänikirjat nopeutettuina (1,2–1,5). Olen myös nopea lukija, joten luen paperikirjatkin melkoista vauhtia. Osaan lukea myös hitaasti ja tarkasti. Tietyt kirjat luen muistiinpanoja tehden, tällä hetkellä Haruki Murakamin Vieterilintukronikka etenee kynän ja paperin kanssa. Uskon saavani kirjan luettua kesän alussa.

Minulle kirjan lukemiseksi käy paperikirjan tai e-kirjan lukemisen lisäksi myös äänikirjan kuuntelu. Mielestäni nykyiset äänikirjapalvelut tuovat kirjallisuuden uudella lailla nuorten ulottuville ja lisäävät lukemisen tasa-arvoa. Ensimmäisenä koronakeväänä lukiomme sai monen muut oppilaitoksen lailla BookBeatilta lahjoituksena opiskelijoille tunnukset palveluun pariksi kuukaudeksi. Moni nuori kertoi minulle, että kuunteli sinä keväänä äänikirjoja yli pakollisten kurssivaatimusten.  

Terentjevan Ihanan äänikirjalukemisessa epäilin vain teoksen muotoa. Tulisiko äänikirjassa riittävän hyvin esiin säeromaanin vapaus ja vaihtelevuus? Lukija Elina Leeve tekee äänikirjassa upeaa työtä, Ihana on hieno äänikirjakokemus. 

Äänikirjat jäävät mieleeni paikkoina ja kuvina. Sapkowskin Noituri on mielessäni Tampereen Suomensaaressa, Teräksen Amiraali hiljaisessa Särkänniemessä matkalla Sara Hildénin taidemuseolle ja Woolfin Tunnit Joensuun ja Siilinjärven välillä. Ihana on Pyynikin maisemissa. 

Illalla aloin pohtia, miltä Ihana näyttää paperikirjana. Tekstin asettelu ja fonttiratkaisut ovat tärkeitä aina, mutta varsinkin säeromaanissa. Hienoltahan teos näyttää, joten Leeven luennalla on selkeä yhteys teoksen muotoon. 

Säeromaanit ovat nopealukuisia, miltei puolirunoja. Terentjevan Ihana todella hengittää ja houkuttelee lukemaan. Aion tarjota kirjaa jollekin lukemista kaipaavalle lukiolaiselle. Pohdin myös teoksen katkelman käyttämistä lukuteatteriesityksessä ensi lukuvuonna.

Ihanan kansi on houkutteleva ja kaunis. Oman paperikirjani välistä löytyi irtopaperilla teksti, jossa kannen suunnitellut Riikka Turkulainen kertoo työprosessistaan. Sama teksti kuvineen löytyy Kirjansuunnittelijoiden killan IG-tililtä.

Ihanan minäkertoja on yhdeksäsluokkainen Lilja, joka elää yhdessä isänsä kanssa. Takakansi kertoo, että Lilja on krooninen ihastuja. Virkeä ja nopeasti syttyvä Lilja on ihastunut ja nimennyt ihastuksensa Ihanaksi. Takakansi paljastaa paljon juonesta, joten onneksi luin sen vasta kirjan lukemisen jälkeen. Ihanan ja Liljan elämät kietoutuvat yhteen ja kaikenlaista selvitettävää riittää. Teos keskittyy viisaasti Liljan ajatuksiin ja kokemuksiin, joten Ihana säilyy kompaktina lukukokemuksena. Koko maailmaa ei tarvitse ahtaa yhteen tarinaan.

Ihana kertoo samalla paljon nuorten elämästä ja maailmankuvasta. Kuinka puhua omastaan tunkeutumatta toisten elämään ja valintoihin? Ote kirjasta:

Jos et koskaan ole lukenut säeromaania, kustantajan sivuilta löytyy lukunäyte teoksesta.

Viaton kirjapostaus paisui lomapäivän kunniaksi äänikirjapohdinnaksi, lukuprosessin kuvaukseksi ja säeromaanin ylistykseksi. Blogissani on ollut pitkään hiljaista, joten on hienoa vaihteeksi kirjoittaa ja julkaista kirjoittamansa.


Helmet-lukuhaaste 2022: 31. Kirjassa on jotain sinulle tärkeää.

(Teen Helmet-lukuhaastetta yhdessä puolisoni kanssa. Yritän vähentää kaikkea suorittamista, joten uskon selviäväni helpolla näin. Himolukijan kanssa jaettu lukuhaaste on vaivaton.)


Teos: Ihana
Tekijä: Dess Terentjeva
Kannen suunnittelija: Riikka Turkulainen
Julkaisuvuosi: 2021
Kustantaja: WSOY

Äänikirjan kuuntelin BookBeatin palvelusta.
Äänikirjan lukija: Elena Leeve
Äänikirja julkaistu: 1.10.2021
Äänikirjan kesto: 1h 45 min

Edit 18.4.2022: Korjasin kahden virkkeen sanavalintoja selkeyttääkseni sanomaani.