sunnuntai 14. heinäkuuta 2024

Johanna Annola: Valkenee kaukainen ranta

Kansikuva kustantajan sivuilta. Kannen on suunnitellut Laura Noponen.

Hän oli hiutunut kangas, jonka loimilangat paistoivat.

Johanna Annolan historiallinen romaani Valkenee kaukainen ranta liikuttaa minua. Huomaan hengittäväni teoksen lopussa yhtä aikaa romaanin päähenkilön, rouva Ulrika Vuorisen kanssa.

Teos alkaa vuoden 1897 kesästä. Rouva Vuorinen, Ulrika tästä eteenpäin, on arvonsa tunteva ja eteenpäin pyrkivä perheenäiti. Puoliso Antti on kaupungin kassanhoitaja, mutta tehtävästään huolimatta jotenkin hukassa elämässään. Perheen poika, Väinö, opiskelee lyseossa. Tytär Helmi on kuollut pienenä, ja tyttären kuoleman suru on Ulrikan suurin murhe.

Ulrika ei romaanin alkupuolella ole kovin mukava ihminen läheisilleen tai edes itselleen. Ulrika tavoittelee parempaa yhteiskunnallista asemaa, joka näkyisi kutsuna Rouvasyhdistyksen jäseneksi. Hänen tavoitteistaan tulee koko perheen tavoitteita. Paremman tavoittelun Ulrika on oppinut äidiltään, jo edesmenneeltä Beata Lovisa Eskeliniltä. Ulrikan isä, joka on toiminut aiemmin lukkarina, ei tunnu suostuvan tyttärensä elämäntapaan.

Ulrikan elämä muuttuu yllättäen ja perusteellisesti. Hän joutuu muuttamaan ja aloittamaan aivan toisenlaisen elämän uudessa paikassa ja tehtävässä. Kirjalija Annola näyttää kahden erilaisen 1800-luvun lopun ajan naisen tien kautta hienosti ja yksityiskohtaisesti tuon ajan naisen paikan ja mahdollisuudet.

En halua sen kummemmin paljastaa Ulrikan muutoksen syytä. Jokainen teoksen lukeva voi kokea yllätyksen ja sen käänteet aivan itse. Ulrikasta paljastuu paljon uudessa tilanteessa, ja ainakin minä lukijana heräsin arvostamaan häntä. Sitkeä ja lopultaan viisas nainen! Ote teoksesta:

Hänellä oli tietoa, tummaa ja painavaa. Miten vaikea sitä oli ollut kantaa kaikki nämä vuodet, miten raskaaksi se olikaan tehnyt sydänalan niinä lukemattomina öinä, joina Ulrika oli turhaan odottanut unta.
Annola on rajannut teoksen taitavasti. Teos Valkenee kaukainen ranta herättää kysymyksiä naisen paikasta yhteiskunnassa ja hänen mahdollisuuksistaan 1800-luvun lopun Suomessa. Teos vastaa niihin aivan kuten romaani voi vastata; se valottaa yhden ihmisen kautta tien muutokseen ja omannäköiseen elämään. Teos sisältää paljon tietoa tuon ajan ihmisten elämästä.

Teos: Valkenee kaukainen ranta
Tekijä: Johanna Annola
Julkaisuvuosi: 2024
Kustantaja: Siltala

lauantai 29. kesäkuuta 2024

Anu Vähäaho: Niin kauan kuin voit rakastaa

Luin Anu Vähäahon esikoisromaanin En voi sua unhoittaa poies viime elokuussa. Näin hehkutin lukukokemustani IG:ssä:

Olen vasta kuuntelemassa tätä tarinaa, mutta olen aivan ❤️. Päähenkilö Emerentia Brant on voittanut minut puolelleen, mutta niin on kirjailija Anu Vähäahokin. Oulun seudulle sijoittuva historiallinen romaani on murretta myöten aivan loistava.

Koska ihastuin Vähäahon Oulujoen helmet -sarjan aloitukseen, odotin tietenkin seuraavaa teosta malttamattomasti.
 
Mieleenpainuvasta kannesta vastaa Emmi Kyytsönen.
 
Niin kauan kuin voit rakastaa kertoo ainakin kolmen ihmisen elämän risteyskohdasta. Minulle tärkein teoksen keskeisistä henkilöistä on merikapteenin leski Salome Jaakson, joka asusti äitinsä ja tyttärensä kanssa. Salome on voimakas ja ennalta arvattava nainen, jonka elämän ratkaisut eivät vaikuta pelkästään hänen omaan arkeensa. Tytär Kerli tutkii ja selvittää arjen ihmetyksiä ja omalla toiminnallaan avaa äidilleenkin uusia mahdollisuuksia. Salome on nainen, joka unelmoi uudesta puolisosta, mutta omassa elinpiirissä todellisia mahdollisuuksia ei ole ollut tarjolla.

Eroksi Salomen elämään ja sen mahdollisuuksiin piirtyy teoksen toinen keskeinen naispäähenkilö, patruuna Andbergin nuorin tytär Ida. Neiti on varakas, rohkea ja erittäin kiinnostunut järjellä tutkittavista asioista. Ida haluaa opiskella, tietää ja kertoa tiedoistaan toisille. Perheen ja erityisesti isän tuki varmistaa nuoren naisen uskalluksen, hän voi tehdä tahtonsa mukaan ja valita haluamansa.

Teoksen kolmas henkilö on naimaton kapteeni Robert Stenmark, joka on hankkinut itsellensä Mäntykallion talon aivan leski Jaaksonin Mirjalan vierestä. Stenmarkilla on työ, varallisuus, talo ja miltei kaikki tarvittava. Nyt tarve on enää vaimosta ja omasta perheestä. Näistä asetelmista teoksen tarina alkaa.
 
Vähäahon teosta todellakin lukee ilokseen. Murre on rehevää, ja henkilöt piirtyvät selkeästi omanlaisinaan. Nautin Mirjalan naisten keskinäisestä dynamiikasta ja Salomen heräämisestä leskeyden unesta. Ote teoksesta:
Mies oli paljain päin, ja tuuli oli riepotellut tummat hiukset sekaisin. Eilisen päivän parrasta ei ollut tietoakaan. Mies oli siisti ja ryhdikäs ja tuoksuikin hyvälle. Kevään ensimmäinen perhonen heräsi lennolleen Salomen vatsassa.
Päädyin lukemaan kirjan osin paperikirjana ja osin äänikirjana. Vuoroluku onkin yllättävän paljastavaa, jotkut teoksen rakenneratkaisut jäävät minulta huomaamatta kuuntelussa. Olen tottunut historiallisten romaanien pitkiin lukuihin, mutta Vähäahon romaanin luvut ovat hämmästyttävän lyhyitä. Teoksessa on sivuja melkein 600 ja lukuja 94. Lukujen mitta rytmittää kerrontaa, ja mielestäni nyt tehty valinta ei ole onnistunein kerronnan kannalta.

Kaikenlaista ennättää tapahtua teoksen henkilöille kuudessasadassa sivussa. Lukijana upposin teoksen maailmaan ja koin huolta jokaisen päähenkilön sydämen ja tulevaisuuden puolesta. Vähäahon uusin romaani Niin kauan kuin voit rakastaa on ehdottomasti suositeltavaa luettavaa jokaiselle historiallisen romaanin ystävälle ja erityisesti heille, jotka kaipaavat tarinaa Oulun seudulta.

Teos: Niin kauan kuin voit rakastaa
Tekijä: Anu Vähäaho
Julkaisuvuosi: 2024
Kustantaja: S&S

lauantai 22. kesäkuuta 2024

Sophie Irwin: Seurapiirineidon opas onnenongintaan ja Seurapiirineidon opas skandaaleihin

Hän on niin kovin nuori, eikä hän ole se... joksi hän vielä saattaa muuttua.

Kuuntelin viime syksynä Sophie Irwinin historiallisen romaanin Seurapiirineidon opas onnenongintaan. Ihastuin teokseen kovin paljon. Näin kuvailin teosta ja lukukokemustani IG-postauksessani:

Kuuntelin äänikirjana Seurapiirineidon opas onnenongintaan -romaanin. Teoksen kirjoittanut Sophie Irwin on esikoiskirjailija, mutta ehdottoman lupaava ja seurattava historiallisen viihderomaanin taitaja.

Kirjan sijoittuu vuoteen 1818 ja Lontoon seurapiireihin. Päähenkilö on nuori ja naimaton neiti Kitty Talbot. Hän on pahassa ahdingossa ja vaihtoehtoja tuntuu olevan vain yksi. Jostain on löydettävä rikas naimaton mies ja päästävä naimisiin. Tämän pitäisi tapahtua todella nopeasti tai viimeistään ihan kohta. 😉

Nautin kirjan juonenkäänteistä ja yritteliäästä päähenkilöstä. Teoksellaan Irwin kumartaa ainakin Jane Austenin suuntaan. Ihanalle kirjalle on suunniteltu kansi, joka ei herätä ihastustani.

Ote teoksesta:

Mies levitteli käsiään kuin kehottaen häntä katsomaan ympärilleen. Kitty ei katsonut. Hän tiesi, mitä näkisi, sillä hän oli seissyt tässä huoneessa elämänsä jokaisena päivänä. Kuluneet tuolit kyhjöttivät takan luona kuin lämpöön hakeutuen; aikoinaan niin tyylikäs takanedusmatto oli nyt koinsyömä ja nuhjuinen; hyllyn, joissa oli aiemmin ollut kirjoja, seisoivat tyhjillään.

Kansikuva kustantajan sivuilta.

Nyt kesäkuussa pääsin kuuntelemaan Irwinin uutuuden. Seurapiirineidon opas skandaaleihin alkaa päähenkilön, Lady Somersetin, kaivatuista kyynelistä testamentin lukutilaisuudessa. Takana on kymmenen vuotta avioliittoa vanhan ja kuivakkaan jaarlin kanssa ja edessä loppuelämä leskenä suvun palveluksessa ja rahoittajana.

Nuori leski joutuu ahdinkoon, johon hän ei jää. Uusi lordi Somerset on piikki lesken lihassa Jane Austenin Viisastelevan sydämen henkeen, mutta muitakin ratkaisuaan odottavia tilanteita tulee nuoren Elizan tielle.

Teos vie lukijansa muutoksen äärelle. Juonessa riittää käänteitä ja päähenkilö joutuu todella miettimään itseään, nykyistä elämäänsä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Ote teoksesta: "Hän on niin kovin nuori, eikä hän ole se... joksi hän vielä saattaa muuttua."

Molemmat teokset todistavat minulle, että Sophie Irwin kirjoittaa viisaita teoksia historiallisista rakkausromaaneista innostuville lukijoille. Teoksissa on paljon ajankuvaa, mutta myös ajasta vapaata pohdintaa yhteiskunnan ja yhteisön rajoituksista. Innoistuin todella tämän uusimmankin teoksen äärellä.

Kansikuva kustantajan sivuilta.

Teos: Seurapiirineidon opas onnenongintaan
Tekijä: Sophie Irwin
Suomentaja: Jänis Louhivuori
Julkaisuvuosi: 2023
Kustantaja: Bazar

Teos: Seurapiirineidon opas skandaaleihin
Tekijä: Sophie Irwin
Suomentajat: Terhi Leskinen ja Sari Ristolainen
Julkaisuvuosi: 2024
Kustantaja: Bazar

lauantai 8. kesäkuuta 2024

Kivi Larmola: Kaikki liikkuu - Lev Termenin ihmellinen elämä

 

Maaliskuun lopulla sain käsiini Kivi Larmolan uutuussarjakuvan Kaikki liikkuu - Lev Termenin ihmeellinen elämä. Olen lukenut teoksen tässä välissä muutamaankin otteeseen, mutta kirjoitan siitä vasta nyt. 

Sarjakuvan keskeinen henkilö on Lev Termen (Léon Theremin). Hän oli venäläinen keksijä, joka syntyi Pietarissa 1896 ja kuoli Moskovassa 1993. Melkein sataan elinvuoteen mahtui mahdottoman paljon yksittäisen ihmisen elämäntapahtumia ja ympäröivän yhteiskunnan muutoksia. Termenin elämästä tulee Larmolan käsissä myös kiinnostavaa Venäjän ja Neuvostoliiton historiaa.

Sarjakuvateos alkaa Venäjältä vuodesta 1917. Nuori Termen on innostunut sähkön ihmeistä ja Nikolai Teslasta (1856–1943). Termin pääsee esittelemään keksintöään Leninille ja Stalinille. Teoksen tapahtumat etenevät vauhdilla, ja minulla on lukijana vaikeuksia pitää katse Termenissä - aivan konkreettisesti siis. Kapeat kasvot, aluksi viikset, loppua kohti aika lailla vähemmän hiuksia. Kun pidän lukemisen riittävässä vauhdissa, en unohda hänen ulkonäköään.

Maat vaihtuvat, mutta niin vaihtuvat kumppanitkin. Päähenkilö Termen muuttaa Saksaan, mutta jatkaa siitä matkaansa vielä Yhdysvaltoihin. Termen omaksuu kyseenalaisen tavan pistää parisuhde poikki postikortilla. Osattiin sitä ennenkin! Tarinan pääpaino on mielestäni kuitenkin keksijä Termenin toiminnassa. Suhteet valtaapitääviin eivät ole mitenkään yksiselitteisiä, ja Termen päätyykin melkoisiin paikkoihin.

Larmolan kirjoittama ja piirtämä teos on mielenkiintoinen ja hyvin tietopitoinen. Kuvitus välittää minulle tietoa enemmän tunnetta. Muutamat todellisesta maailmasta irtoavat kohdat tarinassa ovatkin minulle teoksen kuvien parasta antia.

Suosittelen teosta ainakin kaikille historiasta kiinnostuneille.

Kiitos arvostelukappaleesta!

Teos: Kaikki liikkuu - Lev Termenin ihmeellinen elämä
Tekijä: Kivi Larmola
Julkaisuvuosi: 2024
Kustantaja: Manitou & Rosebud

perjantai 10. toukokuuta 2024

Chi Ta-Wei: Kalvot

Hän oli kuin puuhunsa tyytymätön persikka, joka halusi vaihtaa puuta. Moni varmaan ajatteli, että väliäkö sillä, missä puussa hedelmä kasvoi. Eivätkö kaikki persikkapuut olleet samanlaisia?

    Eivät alkuunkaan.

    Kaksi persikkapuuta olivat kaksi täysin eri maailmaa.

Kuva kustantajan sivulta. Kannen kuvasta vastaa Satu Enstedt.

Kun suljen kirjan kannet, sisälläni velloo tunteiden meri. Haluaisin lukea Kalvot-romaanin uudelleen heti. Hieno, liikuttava ja vähäeleinen tarina. Onneksi hankin teoksen hyllyyni.

Seuraavaksi kypsyy ajatus teoksen elämänkaaresta ja iästä. Jo takakansiteksti kertoo, että Chi Ta-Wei on kirjoittanut romaanin jo vuosia sitten. Teos on julkaistu kiinaksi 1996. Meille teos on tuore, Hertta Kustannus julkaisi teoksen nyt helmikuussa. Kiitos, Hertta!

Aloitin romaanin lukemisen jo aiemmin. Pääsin alkuun, mutta väsymys esti minua nauttimasta tarinasta. Päätin jättää teoksen odottamaan sopivaa hetkeä. Huhtikuun lopulla pääsin työmatkalle. Kalvot luin lopultaan kroatialaisessa hotellihuoneessa parissa illassa.

Teos alkaa kolmekymppisen Momon kertomana ja hänen kokemuksestaan. Momo on nainen, joka on syntynyt äitinsä mukaan persikasta. Hänen nimensäkin tarkoittaa persikkaa. Nimi tarkoittaa myös hiljaista ja tuntematonta. Heti alusta alkaen on selvää, että Momo kaipaa äitiään, jota ei ole nähnyt pitkään aikaan. 

Teoksen tapahtumat sijoittuvat 2100-luvulle. Toisista mielellään erillään elävä Momo työskentelee arvostettuna ihonhoitospesialistina. Teoksen menneisyydessä on tapahtunut paljon, ja ihmisten elinympäristöt ovat hyvin erilaisia kuin 2020-luvulla.

Teos vie lukijan outoon tulevaisuuden maailmaan. Välillä ajattelen lukevani utopiaa, mutta teos painuukin dystopiaksi. Momo tuntuu olevan onnellinen, vaikka äitiin liittyykin jotain vaikeaa ja epäselvää. 

Koen lukijan tehtävän olevan tässä teoksessa erityisen merkityksellisen. Lukijana rakennan maailman, jossa Momo toimii. Kuinka hänelle käy? Mitä on päähenkilön kokema epäselvyys? Mitä minä lukijana tiedän maailmasta?

Teos on taitavasti sommiteltu mysteeri. Kalvot sai minusta vaivatta otteen alun hankaluuksien jälkeen. Ote pysyi lujana loppuun asti ja itse asiassa sen jälkeenkin. Jäin lukemaan teoksen viimeisiä lukuja uudelleen ja uudelleen. Ajattelen vieläkin Momoa, teoksen toista merkittävää henkilöä ja teoksen maailmaa.

Teoksen nimi, Kalvot, viittaa ainakin päähenkilön kokemukseen. Jokin estää Momoa olemasta yhteydessä toisiin ihmisiin ja luo ulkopuolisuuden tunteen. Asiat voisivat olla lähellä, mutta välissä tuntuu olevan aina jotain.

Takakannen mukaan teos on "kiinankielisen queer-kirjallisuuden moderni klassikko". Uskon sen ja tunnen sen itsessäni. Kalvot tutkii toiseutta niin taitavasti. Kirjoitan viestejä lukemastani teoksesta perheenjäsenille ja läheisilleni. Kuvaan teosta järisyttäväksi. Niin se onkin, pieni henkilökohtainen järistys. Suosittelen koettavaksi!

Teos: Kalvot
Tekijä: Chi Ta-Wei
Suomentaja: Rauno Sainio
Julkaisuvuosi: 2024 (alkuperäisteos julkaistu 1996)
Kustantaja: Hertta Kustannus

Edit: Tein pari tarkennusta tekstiin julkaisua seuraavana päivänä, 11.5.2024.

torstai 9. toukokuuta 2024

Anne Muhonen: Greipinkeltainen tulevaisus

Sain taannoin käsiini Anne Muhosen nuorille suunnatun uutuusteoksen. Greipinkeltainen tulevaisuus on houkutteleva kirja nimeään myöten. 

Muhosen aiempi tuotanto on minulle tuttua. Blogistani löytyy tekstit teoksista Kesä, jona opin soittamaan ukulelea, Universumin avain ja Älä unohda minua. Nyt käsillä oleva teos on itse asiassa itsenäinen jatko-osa sarjakuvateokselle Älä unohda minua.

  
Salmiakkia ja hyvää luettavaa.

Pidän paljon säeromaaneista. Niiden muoto on kutsuva. Arvostan lajin monikäyttöisyyttä ja helppoutta. Greipinkeltainen tulevaisuus -teoksessa on 60 sivua ja kahdeksan lukua. Kaikki säeromaanit eivät ole automaattisesti helppolukuisia, mutta Muhosen uutuus on sekä selkeää ja yksinkertaista kieltä että säeromaani. Lukeminen on vaivatonta ja teos etenee nopeasti.
 
Teos alkaa päähenkilön kotoa. Eero Männistö saa kirjeen ja salaa sen saapumisen isältään. Eeron ystävä, Piku, kaipaa apua, kannustusta ja ihan ruokaakin ystävältään. Älä unohda minua -teoksesta tuttu kukkakauppa ja kukkakauppias Hilla syventävät tarinaa hienosti. 

Pikun tapaan myös Eero kaipaa tsemppausta. Hän saakin sitä muutamastakin suunnasta. Eerolla on unelma, johon saapuva kirje liittyy. Kukkakaupassa auttelu ja kesätyö kaupungin julkisivuosastolla ovat hienoja juttuja, mutta unelma opiskelusta on jotain suurempaa. Kaiken keskelle ilmestyy myös Airi, joka tuo Eerosta esiin uuden puolen. Eeron läheiset ihmiset elävät muutoksen aikaa, aivan kuten Eero itsekin.

Muhosen teos valittiin mukaan Lastenkirjainstituutin ja Suomen kulttuurirahaston Selkopolku-hankkeeseen, jossa kaikille yläkouluille lahjoitetaan helppolukuinen kirjapaketti. Tiedän työni perusteella, että kouluille lahjoitettavilla kirjapaketeilla on iso merkitys lukutaidon kartuttamistyössä. Olen todella onnellinen, että peruskoulut ympäri Suomen saavat näitä tuoreita ja kiinnostavia luettavia luokkiin käyttöön.
 
Muhosen Greipinkeltainen tulevaisuus on mielenkiintoinen säeromaani, joka sopii hyvin monelle yläkouluikäiselle lukijalle. Eeron elämä ei ole pelkkää auringonpaistetta, mutta tulevaisuus näyttää yllättävän iloiselta. Tästä säeromaanista on helppo jatkaa Muhosen sarjakuvateokseen Älä unohda minua.
 
Kiitos kirjoittajalle arvostelukappaleesta! 
Säeromaani etenee nopeasti.

Teos: Greipinkeltainen tulevaisuus
Tekijä: Anne Muhonen
Julkaisuvuosi: 2024
Kustantaja: omakustanne

sunnuntai 28. tammikuuta 2024

Satu Tähtinen: Lordi D ja muita seurapiirisalaisuuksia (Moraalisten naisten kirjakerho, osa 1)

 

Hän oli valinnut oman tiensä, eikä siihen kuulunut yksikään mies, olipa ehdokas kuinka kaunis ja houkutteleva tahansa. Hänen oli pidettävä varansa, ettei kiusaus veisi häntä harhapoluille.

Tartuin Satu Tähtisen uutuusteokseen Lordi D ja muita seurapiirisalaisuuksia. 1800-luvun Englantiin sijoittuva viihderomaani tempaisi minut mukaansa ja piti otteessaan vaivattomasti loppuun saakka.

Moraalisten naisten kirjakerho -sarja käynnistyy kerhon perustajan ja vetäjän, lady Josephina Wakefieldin, elämän käännekohdasta. Lady Josephina, tuttavallisemmin Josie, on 28-vuotias ikäneito, joka on omistanut elämänsä hyväntekeväisyydelle. Suttonin herttua Joshua Wakefield on Josephinan veli ja sisarensa lailla selkeästi yläluokan edustaja. Muutakin yhteistä heillä on. Ote teoksesta:

"En epäile yhtään, ettetkö onnistuisi tehtävässäsi", Joshua hymähti. "Sisarenani olet perinyt Wakefieldien jääräpäisen luonteen siinä missä minäkin."

Lordi D ja muita seurapiirisalaisuuksia on hengeltään hyvin bridgertonilainen. Vaikka teos sijoittuu 1800-luvulle, jotain hyvin modernia teoksen henkilöihin ja heidän välisiin suhteisiin on kirjoitettu. Minua se ei ainakaan nyt haittaa, olen Bridgertonini lukenut ja niistä nauttinut. Kun kustantajakin mainitsee teoksen olevan "kuuma, romanttinen herkku", teoksen suunta käy selväksi.

Viihdyin teoksen maailmassa. Nautin päähenkilö Josephinan elämänasenteesta ja ristiriidasta, jonka hän joutuu elämässään ratkaisemaan. Pidin paljon myös teoksen nimihenkilöstä eli lordi Devonaysta. Tällä Abernathyn jaarlin ainoalla pojalla, Raymord Northilla, on omat perkeleensä tai ainakin yksi sellainen selätettävänä ennen onnea.

Sarjan toinen osa, Seikkailijalordin paluu ja muita yllätyksiä, on tulossa syyskuussa. Nyt käsillä olevan teoksen henkilökaartista voi jo arvaillakin seuraavan tarinan päähenkilöitä. Ainakin seikkailijalordin taidan tunnistaa.

Teos: Lordi D ja muita seurapiirisalaisuuksia
Tekijä: Satu Tähtinen
Julkaisuvuosi: 2024
Kustantaja: Otava