lauantai 23. maaliskuuta 2013

Pahaenteinen Jää

Luin sitten kirjan, jonka on lukenut jo todella moni. Olen kuullut Lundbergin kirjasta Jää kehuja ja ylistyksiä. Tärkein syy lukemiseeni on lukupiirimme, jossa huhtikuussa käsittelemme tämän Finlandia-voittajan.

Ruotsinkielisestä alkuperäisestä teoksesta käännetty Jää oli sujuva tarina, joka oli helppo lukea. Tarinan alusta asti henkilöt tuntuivat tutuilta ja läheisiltä. Lukijana toivoin, että asiat menisivät kaikin puolin hyvin. Mutta voiko kirja, joka nimi on Jää, päättyä onneen ja autuuteen? Voiko elämäkään päättyä hyvin, iänkaikkiseen riemuun?

Kaikista merkittävin henkilö minulle oli kertoja Anton. Kaikki mitä hän kertoi ja havainnoi oli tärkeää. Ympärillämme tapahtuu kaikenlaista, joka on osalle meistä näkyvää ja osalle salattua. Onneksi kuulun jälkimmäiseen joukkoon. Elämä on näinkin aivan riittävän monimutkaista.

Saarelaisten huolenpito lohdutti lukijaakin. Toisille tarjottiin lämpöä, apua ja ruokaa. Rakkaus ihmisiin ja Jumalaan teki arjesta mielekästä. Luonnon muutokset olivat hurjia ja ihmiset selvisivät turvaamalla toisiinsa.

Tarinassa tapahtuu koko ajan ja kaiken aikaa sekä hyvyys että pahuus on läsnä. Ne ovat myös olemassa samassa ihmisessä. On hienoa, että Lundberg näyttää sen, että kaikkein parhaimmassakin asuu paha ja heikkous.

Surulliseksihan sitä tulee luettuaan tämän tarinan. Mutta silti sitä samaa kokemusta voi suositella muille. Ensin kiintykää ja sitten menettäkää.

2 kommenttia:

  1. Näin juuri.
    Tämä kirja jäi kyllä yllättävän voimakkaasti mieleen. Saa nähdä miten pitkäksi aikaa. Oletko lukenut Lundbergia ennen? Minä en ollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle aivan uusi kirjailijatuttavuus. Näin tämän päässäni näytelmänä tai elokuvana, lieneekö Myrskyluodon Maijalla ollut mitään tekemistä asian kanssa?

      Poista

Kommentteja vastaanotetaan kiittäen!