Kesäkuun lukumaraton 16.6.2018

Kesäkuun lukumaratonia emännöi blogin Sivujen välissä Hanna. Varsinainen lukumaratonin huippupäivä on huomenna, mutta kärsimättömänä ihmisenä aloittelen jo tänään.

Kotonani huojuvat kirjapinot. Minun pitäisi järjestellä kirjoja ja kaikkea mahdollista kotona, mutta olosuhteiden pakosta kesäkuussa käytän kaiken voimani ja reippauteni erään toisen talon siivoamiseen ja järjestelyyn. Tiedän kirjakasojeni sisältävän kaikenlaista hyvää luettavaa, mutta nyt päätin hakea yhden pinon kirjastosta ja lisätä siihen yöpöydältä löytyvän viihderomaani. Kirjastopinon kävin hakemassa tänään. Onnistuin pyörimään sekä sarjakuvahyllyn kulmilla että runojen läheisyydessä.

Aloittelen lukumaratonin tänään jossain vaiheessa iltaa. Tämä postaus päivittyy ja täydentyy viimeistään maratonin päätyttyä. Ensijaisesti päivitän lukemisiani Instagramiin (@kirjakkoruispellossa). Toivottavasti iltani ja yöni pitää sisällään muutakin kuin Espanjan ja Portugalin pelin seuraamista.

Luettavien kirjojen pinossa minulla löytyy:
Maeve Binchy: Punaisen höyhenen keittiö [romaani]
Janne Kukkonen: Voro. Kolmen kuninkaan aarre [sarjakuva]
Jere Voutilainen: Minuus. Miinus. [runoja]
Charles Bukowski: Kirottujen nautinnot [novelleja ja runoja]
AP Kivinen: Tsernobylin kissat [runoja]
T.S.Eliot: Kissojen suuri kompasanakirja [runoja]

Näiden lisäksi kotoa löytyy niin paljon luettavaa, ettei lukeminen lopu kesken ihan heti.

Aloitin lukumaratonin perjantaina klo 18.30.

Ensimmäinen etappi perjantaina klo 20.30:
Ensin luin T.S.Eliotin runokirjan Kissojen suuri kompasanakirjan. Runoteoksen on suomentanut Jaakko Yli-Juonikas. Hauskassa teoksessa on Jenna Kunnaksen kuvitus. Oma suosikkini on Vanha katti ponneton. Pullea kissa kouluttaa torakoita partio-oppien mukaan kellarissa ja hyväkäytöksiset öttiäiset saavat kunniamerkit! Luin runon perheen miesväelle perjantai-illan kunniaksi. Eräs runolle altistunut perheenjäsen analysoikin runouden "olevan kellistä". Ei minun mielestäni!

32 sivua luettuna.

Aloitin Maeve Binchyn romaanin. Punaisen höyhenen keittiö vaikuttaa oikein viihdyttävältä luettavalta. Ystävät päätyvät perustamaan pitopalveluyrityksen. Mukana on Maeve Binchyn tyyliin monien ihmisten yhteenkietoutuvia kohtaloita ja lempeää elämän mutkareittien tutkimista. Kohta katson jalkapalloa poikien kanssa ja sitten palaan lukemisen äärelle.

Pitopalvelutarinaa luettuna vasta 55 sivua. Yhteensä siis 87 sivua luettuna.

Toinen etappi lauantaina klo 8:
Illalla katsoin pelin ja jatkoin kirjan lukemista. Aamulla heräsin aikaisin ja kirja on ollut käsissä jo reilun tunnin. Muu perhe alkaa pikku hiljaa heräillä. Olen Punaisen höyhenen keittiössä sivulla 285, joten luettuna on 317 sivua. Eteneminen on vaatimatonta, mutta se ei minua haittaa.

Kolmas ja toiseksi viimeinen etappi lauantaina klo 13.30:
Jatkoin romaanin lukemista sivulle 402, kunnes halusin vaihtaa luettavan lajia. Päätin jatkaa sarjakuvalla. Janne Kukkonen on kirjoittanut ja kuvittanut sarjakuvateoksen Voro - kolmen kuninkaan aarre.

Voro kertoo Liljasta, joka on vanhan mestarivarkaan opissa. Nuori Lilja on sinnikäs ja rohkea tyyppi, joka tekee kaiken tarvittavan ja vähän enemmänkin. Kannen perusteella voisi ajatella sarjakuvan olevan pienille lapsille, mutta sisällön puolesta ajattelen Voron sopivan mainiosti noin 12-vuotiaille ja sitä vanhemmille. Minä nautin tarinasta ja jännitin Liljan ja oppi-isä Seamusin puolesta.

Lisään luettuun sivumäärään 280 sivua.

Seuraavaksi runoja. Jere Vartiaisen runoteos Minuus | Miinus saa palan kurkkuuni jo ensimmäisellä sivulla. Runoilija omistaa teoksen ahdistuneille pojille. Kansilieve kertoo Vartiaisen olevan psykologi ja runoissa on tutkittava (tva). Se loitontaa runojen puhujien kautta virtaavaa ahdistusta lukijan näkökulmasta, mutta toisaalta tekee siitä ahdistavampaa ja raskaampaa. Eräs runo alkaa näin:

Olipa kerran poika, joka kuoli joka päivä.
Aamuisin hän puki nahan huudolleen, tomutti kouristuksensa
ja aloitti uudelleen.

Vartiaisen runot tuottavat kipua. Epävarmuus kuvataan runoissa hyvin koskettavasti ja suoraan. Minuus | Miinus on teos, joka kannattaisi hankkia peruskoulun päättäneelle, ylioppilaalle ja ammattiin valmistuneelle. Näitä runoja minun pitäisi lukea kotona ääneen, mutta nyt kuuloetäisyydellä on vain puoliso. Välillä katsomme jalkapalloa, kohta jatkan taas lukemista. Taidan kuitenkin lukea yhden runon hänelle.

Runot lisäävät listalleni 82 sivua. Nyt kasassa on 796 sivua.

Viimeinen etappi, lauantai klo 18.30:
Vartiaisen runoteoksen jälkeen vielä runotti, joten päätin lukea AP Kivisen Tsernobylin kissat. Runojen puhuja on parisuhteessa elävä mies. Näihin runoihin en nyt pääse mukaan, jään miettimään yksittäisiä säkeitä ja niiden merkityksiä. Samaan aikaan Islannin joukkue pelaa Argentiinaa vastaan ja pistää kampoihin kunnolla. Runoteos päättyy Selityksiä, triviaa -osioon, jossa selitetään mm. jumalan käsi ja sen yhteys jalkapallon MM-kisojen otteluun vuonna 1986.

Kivisen runot lisäävät saldooni 70 sivua.

Viimeisen tunnin ennen maratonin loppua paahdan Binchyn Punaisen höyhenen keittiötä, joka on todella viihdyttävä ja viisas tarina ihmisistä ja ihmisten välisistä suhteista. Ystävykset Cathy ja Tom tekevät kaikkensa yrittäjinä. Lisäksi he molemmat ovat hyviä ihmisiä, jotka yrittävät auttaa läheisiään kaikilla mahdollisilla tavoilla.

Maratonajan päättyessä olen Binchyn romaanissa sivulla 624.

Nopeana lukijana olen onnistunut lukemaan neljä teosta kokonaan ja yhden miltei loppuun. Tämän postauksen päätteeksi olen listannut maratonilla lukemani teokset. Sivumäärä on yhteensä 1088.

Teos: Kissojen suuri kompasanakirja (sivuja 32)
Tekijä: T.S.Eliot
Suomentaja: Jaakko Yli-Juonikas
Kuvitus: Jenna Kunnas
Julkaisuvuosi: 2018 (alkuperäiset runot 1939)
Kustantaja: Otava

Teos: Punaisen höyhenen keittiö (sivuja 758, maratonilla luettu 624 sivua)
Tekijä: Maeve Binchy
Suomentaja: Liisa Honkasaari
Julkaisuvuosi: 2001
Kustantaja: WSOY (Bon)

Teos: Voro - Kolmen kuninkaan aarre (sivuja 280)
Tekijä: Janne Kukkonen
Julkaisuvuosi: 2016
Kustantaja: Like

Teos: Minuus | Miinus (sivuja 82)
Tekijä: Jere Vartiainen
Grafiikka (ja ilmeisesti kansi?): Daniil Kozlov
Julkaisuvuosi: 2018
Kustantaja: Kolera

Teos: Tsernobylin kissat (sivuja 70)
Tekijä: AP Kivinen
Julkaisuvuosi: 2016
Kustantaja:  Reuna

Heinäkuun lukumaraton

Lukumaraton alkaa nyt. Saksalainen sitruunakakku on uunissa ja edessäni on arkinen aamiainen ja ensimmäinen luettava kirja. Kirjaan tähän postaukseen kaikki lukemani teokset lyhyellä kuvauksella. Maratonkattaukseni selviää eilisestä blogitekstistäni. Lisätietoa lukumaratonista ja siihen osallistujista Janen tekstistä blogissa Kirjan jos toinenkin.

Perjantai 7.7. klo 9.10:
Lukeminen alkakoon. Glitterillä lähden, joten avaan Elias Koskimiehen Ihmepoika-romaanin ja hörppään teetä päälle. Yritän notkua somessa mahdollisimman vähän, että saan runsaasti lukuaikaa. Puhelimenkin olen vienyt toiselle puolelle kotia. Puoliso vilkuttaa heipat. Hei hei, perhe.

Perjantai 7.7. klo 10.40:
Ihmepoika luettu. Nauroin ja itkin yläkouluikäisen pojan elämänkiemuroista lukiessani. Teoksessa on glitteriä, mutta myös räkää. Koskimiehen romaani on vapauttava ja voimaa antava, todellinen helmi. Ote teoksesta:

Äiti palaa kotiin mihin vuorokauden aikaan tahansa.
Katson häntä, kun hän heittää käsilaukun eteisen hyllyyn. Minäkin haluan heittää jonain päivänä käsilaukun eteisen hyllyyn ja kävellä urheana elämän ja kuoleman läpi.

Luettu 191 sivua.

Seuraavaksi pätkä perustuslakivaliokunnan sote-lausunnosta ja sitten aloittelen JP Koskisen Ystäväni Rasputinia.

Perjantai 7.7. klo 19.00:
Luin 20 sivua perustuslakivaliokunnan sote-lausuntoa ja ärsyynnyin. Ärtymykseni kohdistui hallitukseemme, ei raportin kirjoittajiin. Palaan noihin tunteisiin ja lausuntoon vähän myöhemmin.

Olen viettänyt päiväni mm. lukien JP Koskisen Ystäväni Rasputinia. Kertoja on orpo Vasili Brutsev, joka katsoo lapsen silmin Grigori Rasputinin huikeaa elämää Venäjällä lähellä tsaaria ja hänen perhettään. Liha ja henki taistelevat niin mystikko Rasputinissa kuin nuoruuttaan elävässä Vasilissa. Olen lukenut teosta nyt lattialla maaten (selkäjumi) ja teltassa välillä torkkuen 240 sivua.

Välisaldo: 191 + 20 + 240 = 451

Jatkan Koskisen teoksen kanssa. Rasputinin luettuani aion reippaana palata takaisin sotelikkoon.

Perjantai 7.7. klo 21.50:
Ystäväni Rasputin luettu. Teos on hienosti kirjoitettu tarina miehestä, joka on ainakin minulle jäänyt vieraaksi. Nyt teoksen luettuani fiktiivinen henkilö on täyttänyt historiallisen henkilön ääriviivat. Koskisen Rasputin elää väkevänä ja lumoaa puheillaan. Ote teoksesta ja Rasputinin puheen lumosta:

Älä anna sen mennä ihosi alle, Vasja, hunaja on makea kielellä mutta pian se tahmaa sinut niin että kaikki roska ja lika tarttuu sinuun, pian et voi kääntyä oikeaan etkä vasempaan vetämättä kuonaa mukaasi.

En voi vielä mennää soteen, pakko lukea jotain muuta. Jospa jatkan runoilla ja sarjakuvalla! Siis Elämäni: potilasrunoja ja Pistoja. 

Välisaldo: 566

Lauantai 8.7. klo 7.40:
Huomenta! Sisäinen herätyskelloni pysyi hiljaa ja antoi minun nukkua, vaikka kuvittelin herääväni noin klo 6 itsestään. Jatkan Pistojen parissa ja syön samalla aamupalaa.

Lauantai 8.7. klo 8.35:
Pistoja saatettu päätökseen. Luin sohvalla vielä sarjakuvaromaanin Luther, joka kertoo Martti Lutherin elämästä ja ajatuksista.

Stina Niemen ja Aino Öhmanin teos Elämäni: potilasrunoja on virkeää luettavaa. Tekijät ovat ottaneet käsittelyyn terveydenhuollon tekstit ja luoneet hienoja ja monivivahteisia uusia tekstejä jo olemassaolevista aineksista. Runot on ryhmitelty ihmisen elämänkaaren mukaan syntymästä vanhuuteen.

Marjane Satrapin Pistoja antaa naisille äänen puhua itsestään ja elämästään vailla miesvallan sensuuria. Miten hieno kokonaisuus! Tämän kirjan voisin antaa lahjaksi useammallekin ystävälleni! Ote teoksesta:

Sellaista elämä on! Välillä sitä ratsastaa hevosella, välillä saa raijata hevosta selässään.

Viimeisimmäksi lukaisin Moritz Stetterin sarjakuvaromaanin Luther. Tekijä itse kirjoittaa loppupuheessaan, että teksti on biografiikka. Luin teoksen läpi, opin kaikenlaista Lutherista, mutta en oikein jaksanut paneutua sydämelläni tekstin sisältöön. Ehkä minun pitää lukea teksti uudelleen joskus myöhemmin. Stetterin kuvat eivät innosta minua asettumaan alttiiksi juuri nyt ja sisällönkin puolesta kavahdan kaikkia vihaisia ihmisiä, sisäsiä demoneita hönkimässä ja helvetin lieskoja.

Ehkä nyt on paikallaan sananen perustuslakivaliokunnan sote-lausunnosta. Ennätin lukea sitä yhden neljäosan eli 20 sivua. Teksti on selvästi kirjoitettua. Seuraan yhteiskunnallista keskustelua ja sote-uudistus on todella mielenkiintoinen ja tunteita herättävä. En pysty nauttimaan raportin muodosta, vaikka sen kauneutta kehuttiinkin, koska sisältö puhuttelee minua niin voimallisesti. En haluaisi lukea raporttia loppuun, mutta toisaalta en voi olla lukemattakaan.

Mielestäni hallituksemme vie sotea väärään suuntaan. Hallituksen nyt esittämässä maakuntamallissa ollaan tekemässä niin suuria muutoksia yhteiskuntaamme, päätöksentekoon ja julkisen rahan jakoon, että aikalisä ja lisätyöskentely on tarpeen. Ensimmäisen neljänneksen raportista lukeneena ajattelen, että nykyisessä mallissa tarjotaan yksityisille isoille palveluntuottajille mahdollisuus rahastaa ennennäkemättömällä tavalla ja laajuudella maakuntien kautta Suomea.

Loppusaldo: 566 + 94 + 134 + 166 = 960

Lukumaraton päättyy osaltani lauantaina 8.7. klo 9.10. Luin viisi teosta kokonaan ja yhden osittain. Sivuja luettu tässä maratonissa melkein tuhat eli 960. Moni vasta aloittelee omaa lukumaratoniaan. Lempeitä keskikesän lukuhetkiä kaikille!

Teos: Ihmepoika
Tekijä: Elias Koskimies
Julkaisuvuosi: 2014
Kustantaja: Gummerus

Teos: Valiokunnan lausunto 26/2017
Tekijä: Perustuslakivaliokunta
Julkaisuvuosi: 2017

Teos: Ystäväni Rasputin
Tekijä: JP Koskinen
Julkaisuvuosi: 2013
Kustantaja: WSOY

Teos: Elämäni: potilasrunoja
Tekijät: Stina Niemi ja Aino Öhman
Julkaisuvuosi: 2016
Kustantaja: Kustantamo S&S

Teos: Pistoja (Broderies)
Tekijä: Marjane Satrapi
Suomentaja: Taina Helkamo
Julkaisuvuosi: 2010 (2003)
Kustantaja: Like

Teos: Luther
Tekijä: Moritz Stetter
Suomentaja: Marjukka Mäkelä
Julkaisuvuosi: 2017 (2013)
Kustantaja: Arktinen banaani