Näytetään tekstit, joissa on tunniste Nuotio Eppu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Nuotio Eppu. Näytä kaikki tekstit

lauantai 15. elokuuta 2020

Eppu Nuotio: Maggie ja minä

Musiikissa soi yhtä aikaa kevein kesätuuli ja veden kaikki paino.

En tiedä kuinka kauan Mats soittaa, mutta kun hän lopettaa, minusta tuntuu kuin nousisin pintaan pitkän sukelluksen jälkeen.

Laura alkaa taputtaa.

Eppu Nuotion uutuuskirja on lempeä ja lämmin lukukokemus. Aloitin lukemisen heti kirjan saatuani ja seuraavan päivän illalla se oli luettu. Eppu Nuotiolta olen aiemmin lukenut muutaman kirjan, ja blogista löytyykin postaus romaanista Mutta minä rakastan sinua. Nyt luettavana ollut Maggie ja minä sopii hyvin yhteen sen kanssa. 

Romaanin Maggie ja minä kertoja on parisuhteessa ja palkkatyössä oleva nainen, joka arvostaa kauneutta ja hyvää mieltä. Ainakin puoliso, lapsi ja omat vanhemmat aiheuttavat pieniä ryppyjä Hannan elämään, vaikka toki heidän kanssaan on myös ilon hetkiä. Suurin murhe on ehkä kuitenkin etääntynyt suhde puolisoon. joka työskentelee puuseppänä. Hanna itsekin on käsityöläinen, vaikka työympäristö onkin teatteri. Eikä mikä tahansa teatteri, vaan kaunis ja historiallisesti merkittävin Kansallisteatteri. Hanna kuitenkin haluaa jotain uutta elämäänsä, ja teoksen vallitseva mieliala onkin kuohuileva aikuisuus.

Hanna rakastaa kirjallisuutta ja ystäviään. Naisten välinen ystävyys leimuaa teoksessa kahdessa aikatasossa. Hanna elää nykyajassa, mutta menneisyyden tapahtumat sijoittuvat vuosiin 1902-1921. Ystävyys ja rakkaus hehkuvat tuoreena kaikkein heleimmin. Voimaannuttavaa poltetta riittää niin Hannalle kuin mennen ajan Maggielle ja Vennylle. Venny on Soldan-Brofelt, taidemaalari ja Juhani Ahon puoliso. Menneen ajan ystävyksillä on siis historialliset esikuvansa, vaikka teos onkin fiktiivinen ja historiallisista tapahtumista vapaa sommitelma. Ote teoksesta: 

Vaikka Venny on kuin kahtia revitty, kivun halkaisema, hän tietää, ettei kenenkään muun edessä voisi sitä näyttää. Mutta Maggie kannattaa häntä vaikka mikä olisi. Maggie ottaa Vennyn kasvot käsiensä väliin. silittää hiukset pois kasvoilta, kaivaa nenäliinan taskustaan, pyyhkii rään ja kyyneleet.

Hanna hauduttaa keittiön siivottuaan kannullisen teetä ja istuutuu lukemaan kirjaa. Hän tuntuu tutulta ja hänelle toivoo kaikkea hyvää. Nautin erityisesti Hannan tarinasta ja sen käänteistä. Menneen ajan tapahtumat jäivät minulle tällä lukukerralla irrallisiksi. 

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta.

Teos: Maggie ja minä
Tekijä: Eppu Nuotio
Julkaisuvuosi: 2020
Kustantaja: Gummerus

perjantai 12. kesäkuuta 2015

Eppu Nuotio: Mutta minä rakastan sinua

Kesäkuussa sormikkaat kädessä? Kuva Pixabaysta
Luin Eppu Nuotion kirjoittaman romaanin Mutta minä rakastan sinua jo aiemmin keväällä. Kolmen naisen lukupiirimme ennätti tavata vasta nyt kesäkuussa, joten kirjasta kertominen jäi täällä blogissakin. Jokainen meistä kolmesta oli lukenut kirjan jokunen viikko tai kuukausi sitten, joten muistelimme kirjan henkilöitä kuin ystäviä tai tuttavia ikään.
"Se Karin oli ehkä kiinnostavin siinä porukassa. Kyllä se jaksoi kävellä."
"Miten se mies, oliko se naisen esittämä juttu ensinkään sen miehen juttu vai menikö se siihen mukaan myötätunnosta?"
"Mikä sen naisen motiivi sille kaikelle oli?"

Romaanin päähenkilö on keski-ikäinen opettaja Karin Kiurukorpi, joka ei usko rakastuvansa ja sitten rakastuukin. Karin on luonteeltaan (miltei liian) kiltti, kohtelias ja sivistynyt. Nuotion kirja vaikuttaa samaan aikaan hyvin todelta (näinhän voi juuri sattua) ja sadulta (olipa kerran -osastoa). Ote kirjasta:
"Poimin viestistä sanan kerrallaan, tunnustelen niitä. Että hän valvoo ja ajattelee minua, se tuntuu hämmentävän hyvältä. Kello nakuttaa yötä, katulamppu heittää kiilan valoa seinälle, peitto tuntuu liian kuumalta, sydän paikallaan ilmassa räpyttelevältä linnulta. Nousen ylös, sytytän himmeän yövalon. Luen viestin vielä toisen kerran, kolmannenkin."
Nuotion Mutta minä rakastan sinua on täsmälääke rakkaudessa pettyneille ja väsyneille. Se sopii lohtukirjaksi rakkautta kaipaaville ja siihen kyynisesti suhtautuville. Kirjan voi lukea myös kannanottona parisuhteen rakkauden moninaisuuteen. Romaanissa pohditaan, voiko kahden aikuisen välinen rakkaus toteutua ilman seksiä.

Uskoimme lukupiirissä kirjan sopivan parhaiten yli neljäkymppisille naisille, olimme siis juuri otollisia lukijoita. Kirja etenee verkkaisesti, joten lukijakin saa olla lukemsessaan rauhallinen ja malttavainen. Itse kaipasin tarinaan pelkistetympää tarinaa, sivujuonteita oli riittävästi ja vähän sen ylikin.

Teos: Mutta minä rakastan sinua
Tekijä: Eppu Nuotio
Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2015