torstai 29. elokuuta 2013

Säkenöivät hetket

Osa 1, kirjoitettu lukupiirin aattona 27.8.2013

Kun Säkenöivät hetket julkaistiin, ajattelin säästää kirjan itselleni pahan päivän varalle. Aikaa kului, jopa niitä pahojakin päiviä, mutta en vain saanut aloitettua kirjaa. Jahkailustani päättelin, että kirja pitää käsitellä lukupiirissä, koska sillä lailla kirjaa tulee luettua. Tässä vaiheessa olin jo lukenut ylistystä kirjasta lehdistä ja blogeista.

Koska ehdotin Kallion uutuutta lukupiiriin, tuli väistämättä se ilta, että kirja tuli aloittaa, jos mieli saada se ennen lukupiiriä luettua. Aloitin. Lukemiseni meni hirveäksi ähräämiseksi ja suhraamiseksi. Yritin alusta, keskeltä ja lopusta. Aloitin uudelleen alusta. Ei onnistu. Ei.

Minulle tässä kirjassa on feminiinisyyttä, hyvää käytöstä ja kauneutta, mutta nyt se ei toiminut. Tunnen olevani huonosti käyttäytyvä mies. Tai jotain muuta. Tämä kirja ei sovellu minulle. Tai sitten mielentilani on väärä.

En pääse tästä eteenpäin, joten jään kuuntelemaan toisten mielipiteitä tästä kirjasta. Huomenna on lukupiiri.

Osa 2, kirjoitettu lukupiirin jälkeen 29.8.2013

Lukupiiriläisten kanssa keskustelimme kirjan naisista, kahvin keitosta ja sen juomisesta. Pohdimme paksuihin ja luiseviin ihmisiin kohdistettuja katseita ja heistä lausuttuja mielipiteitä. Kenenkään ei tarvinnut muuttaa mielipidettään, kaikki saivat pitää omansa. Jokainen lukupiiriläinen luki ääneen joitain kohtia, jotka itsellä olivat jääneet mieleen. Minulle, joka oli lukenut kirjansa kevyimmin hyppelehtien, osoitettiin kirjasta kohtia, joihin kannattaa vielä palata.

Osa 3

Moni on kirjasta pitänyt, tässä linkkejä heidän merkintöihinsä kirjasta:
Susa blogissa Järjellä ja tunteella
Minna blogissa Ilselä
Laura Honkasalo blogissa Sininen kirjahylly
Katja Jalkanen blogissa Lumiomena
Karoliina Timonen blogissa Kirjava kammari

4 kommenttia:

  1. Ei tämä kirja oikein minullekaan kolahtanut, vaikka kirjan luinkin loppuun. En oikein missään vaiheessa saanut kirjasta otetta enkä päässyt sen maailman kunnolla sisään. Samoin henkilöt jäivät kovin etäisiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, Jaana. Mietin tohdinko kirjoittaa mitään kirjasta, jota en suosittele tai hehkuta, mutta päädyin kirjoittamaan. Ehkä tämä teksti kertoo enemmän minusta kuin kirjasta. Ei kai tämä lukuelämäkään ole iloa ilon päälle?

      Poista
  2. Olen lukenut kirjan taustaa ja todennut, ettei ole minun kirja. Kaunis ja kutsuva kansi toki mutta.
    Hyvä kun kirjoitit, minusta kirjablogikin saa olla realiteeteissa mukana.

    VastaaPoista

Kommentteja vastaanotetaan kiittäen!