George Eliot: Daniel Deronda

"Mama kulta, älä nyt sure", sanoi Gwendolen ja paineli nenäliinallaan kyyneliä, jotka vierivät rouva Davilowin poskilla. "Ei nyt surra. Minä en sure. Teen jotain. Tulen joksikin. Kaikki korjaantuu. Kaikki tuntui pahemmalta, kun minä olin poissa. Mama kiltti! Kai nyt olet iloinen, kun minä tulin."
Joka sana oli vilpitön.

Daniel Deronda on ihastuttava ja viihdyttävä tiiliskiviromaani. Pyysin arvostelukappaletta kustantajalta innostuneena suomennoksesta, mutta saatuani teoksen käsiini hyvissä ajoin ennen joulua jouduin nielaisemaan innon muuttuessa pieneksi ahdistukseksi. Olin ajatellut viettää teoksen äärellä joulupyhät ilman paineita, mutta romaani, jossa on sivuja 890, luo paineita sivumäärällään.

Uskon katsoneeni Daniel Derondan BBC:n filmatisoimana sarjana, joka julkaistiin 2000-luvun alussa. Yleensä katson kaikki vanhat brittiklassikot, jotka vastaan tulevat. En muistanut laisinkaan, mitä Daniel Deronda sisältää, mutta uskoin tarinassa olevan ajankuvaa, ihmissuhteita ja kuvausta yhteiskuntaluokista. Alkuperäinen teos on julkaistu 1876, joten odotukseni olivat korkealla.

Teos alkaa nuoren viehättävän naisen kortinpeluusta. Rohkea riskinottaja häviää rahaa ja lähtee tappion kokeneena yöpaikkaansa. Pieni pettymys kertautuu järkyttävillä uutisilla, jotka muuttavat nuoren naisen elämän. Neiti Gwendolen Harleth herättää ympärillään ihastusta, joka tuntuu määrittelevän hänen elämänsä suunnan ja olevan rahaakin merkittävämpi ominaisuus. Kauneutensa lisäksi hän on virkeä ja sosiaalisesti aktiivinen. Näiden hyvien puolien lisäksi neiti Harlethilla on muitakin ominaisuuksia, jotka eivät ole yhtä mairittelevia. Daniel Derondassa ennätetään vajaassa tuhannessa sivussa käydä henkilöiden luonteet ja keskinäiset suhteet tarkasti läpi. Ihanaa!

Romaanin nimihenkilö, Daniel Deronda, on hyväluontoinen nuori mies. Hänen alkuperänsä on epäselvä, mikä synnyttää hänessä sisäistä epävarmuutta. Kolmas merkittävä henkilö on Mallinger Grandcourt, joka tulee perimään setänsä sir Hugo Mallingerin, koska tällä ei ole miespuolista perillistä. Sir Hugo Mallinger on kuitenkin ottanut suojelukseensa nuoren Daniel Derondan. Näistä asetelmista tarina alkaa keriytyä auki.

Harlethin, Derondan ja Grandcourtin lisäksi teoksessa olennaisia henkilöitä ovat Harlethin äiti, Hugo Mallinger lähipiireineen, Grandcourtin osin piilossa olevat läheiset ja Derondan lähipiirin lisäksi nuoren miehen elämään yllätyksellisesti ilmestyvä nuori juutalainen tyttö, Mirah Lapidoth. Juutalaisuudella on suuri merkitys Daniel Derondan elämässä ja se saakin paljon tilaa romaanissa.

Vuoden vaihtuessa olen päässyt kirjassa noin puoleen väliin. Kirjoitan blogitekstiä vähän kerrassaan, koska muuten unohdan alun ja keskityn loppuun. Gwendolen Harleth varastaa huomioni teoksen alkupuolella, mutta niin käy teoksen henkilöille yleisemminkin. Kun kaunis Gwendolen saapuu huoneeseen, kaikki katsovat vain häntä.

Ihailen Alice Martinin suomennosta, joka tuntuu niin vaivattomalta ja virtaavalta. Tekstissä on paljon alaviitteitä, joista osan olen käynyt lukemassa teoksen lopusta löytyvästä liitteestä. Martin on kirjoittanut myös loppusanat teokseen, mutta ne säästän lopuksi. Haluan jatkaa lukemista, että saan romaanin luettua ennen töihin paluuta.

Saan teoksen päätökseen loppiaisena. Luku-urakan päätteeksi olen aika häkeltynyt lukemastani. Olen siis saanut nauttia teoksesta, joka on julkaistu 1876 ja nyt suomennettu mahdollisimman vivahteikkaaksi luettavaksi. Teoksessa on myös paljon huumoria ja satiiria. Tarina oli kuitenkin - minisarjasta huolimatta - minulle vieras, joten en tiennyt, mitä tuleman pitää. Aivan loistavaa! Romaani herätti minussa paljon ajatuksia ja kirjoittelinkin itselleni muistiin tärkeimmät sivunumerot myöhempää teokseen palaamista varten.

"Sinä olet upea olento!" hän sanoi matalalla, sointuisalla äänellä; tavujen ääriviivat piirtyivät vieraan, mutta miellyttävän kuuloisina. "Tiesin, että olisit."

Useissa teoksen henkilöissä on ulkoista kauneutta. Tuo kauneus herättää huomiota ja lumoaa, mutta myös altistaa kaikelle tavoittelulle ja hyväksikäytölle. Ulkoinen kauneus ei vielä tarkoita sisäistä kauneutta tai hyviä tekoja. Ote romaanista:

" - - Mitä sinä maailmasta tiedät? Minut sinä olet nainut, ja minun mielipiteeni ohjailtavaksi sinun on antauduttava."

Mistä romaani kertoo? Mielestäni se kertoo nuoren aikuisen elämästä kaikkine vaikeuksineen. Osa teoksen henkilöistä on hyvinkin tietoisia hyvästä elämästä, osa uskoo itse olevansa hyviä. Elämä kulkee kuitenkin omia polkujaan ja ihastus voi muuttua huomaamatta katkeruudeksi. Se, että itse rakastaa, ei välttämättä riitä hyvään yhteiseen alkuun.

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta.

Teos: Daniel Deronda
Tekijä: George Eliot (Marian Evans)
Suomentaja: Alice Martin
Julkaisuvuosi: 2019 (1876)
Kustantaja: WSOY