Ilkka Auer: Agnes af Forsellesin Kymnaasi orvoille ja hyljeksityille tytöille

"Ne tulevat ja hakevat kaikki pois. Ymmärrätkö? Ja sitten sinä hirtät itsesi, koska pelkäät niin paljon", tyttö uhkaili. Mielikuva riipaisi syvältä. "Näyttää siltä kuin olisit ollut ikuisuuden hereillä, etkö tulisi tänne? Voisin viedä sinut vaikka nukkumaan? Vai haluaisitko vain halauksen?"

Ilkka Auerin Agnes af Forsellesin Kymnaasi orvoille ja hyljeksityille tytöille on mielenkiintoinen nuortenkirja. Teoksen nimellä on mittaa, joten jatkossa tekstissäni puhun vain Kymnaasista. Olen aiemmin lukenut saman kirjailijan kirjoittaman Anastasian, jonka lukemisesta nautin, vaikka kauhuelementit ovatkin minulle vähän vaikeita.

Kuva kustantajan sivuilta. Teoksen kansi on Ilkka Auerin käsialaa. 

Luin itse asiassa Kymnaasin jo aiemmin talvella, mutta tekstin saan aikaiseksi vasta nyt, kun päivätyön suurimmat kierrokset ovat hetkeksi tauonneet.

Kymnaasin päähenkilö on nuori Sofia, jonka elämä on surkealla tolalla. Hän yrittää surmata itsensä, mutta päätyykin hämmästyttävään paikkaan, joka on elävien ja kuolleiden maailman rajalla. Ote teoksesta:

"Olet karanteenissa. Pue päällesi."Sofia riisui pyjaman ja alkoi pukeutumaan farkkuihin ja t-paitaan samalla, kun Muusa kiskaisi verhot sivuun ja avasi toisen ikkunoista."Karanteenissa. Miksi?" Sofia kysyi."Entisen elämäsi ja Punaisen Miehen ote roikkuvat vielä sinussa vahvana kuin kaatopaikalta jäänyt löyhkä. Minäkin haistan sen. Aveline vaatii, että lemun täytyy poistua ennen kuin pääset muiden tyttöjen luokse."

Kymnaasi on salaperäinen paikka. Se on nimensä mukaisesti koulu, mutta siellä olevat tytöillä on pelkkää opiskelua enemmän tehtävänään. Kymnaasi on ollut olemassa vuodesta 1887, ja koulun menneisyys näkyy rakennuksissa ja Kymnaasin toiminnassa.

Kymnaasin tarina etenee jouhevasti ja tylsiä hetkiä ei ole. Viidyin teoksen parissa. Teos sopii varmasti lukevalle yläkoululaiselle, jota kiinnostavat yliluonnolliset ilmiöt ja arvoitukselliset paikat.

Haamu-kustannuksen sivuilta löytyy opetuspaketti Kymnaasiin. Paketin tehtävät on erityisesti suunniteltu yläkoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille.

Teoksesta löytyy myös kirjatraileri.

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta.

Teos: Agnes af Forsellesin Kymnaasi orvoille ja hyljeksityille tytöille
Tekijä: Ilkka Auer
Julkaisuvuosi: 2019
Kustantaja: Haamu Kustannus

Ilkka Auer: Anastasia

Aamupäivän selkeys oli tiessään. Vuorten kokoiset pilvet olivat palaneet pahaenteisesti mereltä ja peittäisivät auringon pian kokonaan. Se arvelutti Kristiania. Pahuus viihtyi hämärässä ja pimeässä ja auringonvalo karkoitti sen tiehensä. He olivat lähteneet liikkeelle auringon paistaessa tajuamatta, että säätila oli hyvin epävakaa ja saattoi muuttua hetkessä. Sitä Kristian ei tiennyt, liikkuisivatko hirviöt päiväsaikaan, jos oli pilvistä, vai rajoittuivatko niiden kyvyt vain öiseen aikaan. Hän toivoi asian olevan jälkimmäisen kaltainen, muttei sitä koskaan tiennyt. Kenties vain auringon suora valo karkoitti paholaiset.
Ehkei sekään.

Kannen kuva Brocin käsialaa. Lisää Brocin kuvia löytyy mm. hänen blogistaan.

Tänä kesänä en etene paksujen kirjojen lukemisessa. Sen sijaan siivoan, pelaan ja katson elokuvia. Minua ärsyttää lukemisen vaikeus, joten päätin lukea jotain alusta loppuun tarttumalla Ilkka Auerin kirjoittamaan nuortenromaaniin. Anastasia on genreltään kauhua, ja jännitin etukäteen omaa selviämistäni tuon lajityypin kanssa. Olen nimittäin henkilö, jonka vinkuu ja säpsähtelee elokuvissa pelästyessään ja joutuu katsomaan osan jännittävistä kohdista sormien välistä tai kokonaan silmät kiinni.

Anastasia on muodoltaan pokkari, teoksessa on pehmeät kannet ja sivuja 243. Kirja on kuin luotu otettavaksi mökille tai kesäreissulle ja luettavaksi öiseen aikaan sängyssä tai teltassa. Päähenkilö on Kristian, joka tulee jälleen viettämään kesää isovanhempiensa luo Kirkkonummelle pieneen Friggesbyn kylään. Kylän erityisenä houkutuksena nuorelle Kristianille ovat kaverit Elsa ja Matias. Varsinkin Elsaan liittyy toiveita ja myönteisiä ajatuksia. Kristian on rohkea ja tekevä tyyppi ja herättää ainakin tässä lukijassa hyviä odotuksia erityisesti Elsan kanssa liikkuvana ja tutkivana uteliaana kesävieraana.

Friggesbyn asukkaat ovat varsinainen kokoelma toinen toistaan oudompia tyyppejä. Tarinan tiivistyessä mystisyys lisääntyy ja tapahtumat muuttuvat yliluonnollisiksi. Aika pitkään sinnittelin keveissä mielialoissa, mutta kammottavuuksien alkaessa toden teolla toivoin voivani lukea tarinaa jotenkin hyppien ja sormien välistä tirkistellen. Yöllä kirjaa lukiessani tunsin lukevani kauhutarinaa. Anastasia yhdistää menneisyyden tapahtumia Suomessa ja Venäjällä. Teoksesta löytyy löyhkää, pimeyttä, uhkaavaa väijyntää ja pelkoa. Siellä on myös verta, raatoja, ruumiita ja yliluonnollisia voimia. Teos on minulle riittävän pelottava, miltei liiankin. Uskon, että monelle se on aivan sopiva.

Tarjoan Anastasian luettavaksi perheemme nuorille miehille, koska teos sopii mielestäni yläkouluikäisille tai vähän sitä vanhemmille. Teos on helppolukuinen ja nopea, joten palkinto odottaa lukijaansa ilman tuskaista vääntöä. Anastasia on vetävä tarina nuoriin ja koko kylään kohdistuneesta kirouksesta ja vainosta ja tuon mysteerin selvittämisestä.

HaamuShopista löydät ilmaiseksi luettavan e-novellin Nimeni on Pjotr. Novelli on lisätarina Anastasiaan. Seuraavaksi luen tuon e-novellin.

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta.

Teos: Anastasia
Tekijä: Ilkka Auer
Kannen kuva: Broci
Julkaisuvuosi: 2017
Kustantaja: Haamu Kustannus

Valkoiset varpaat - Kauhutarinoita

Saadessani luettavakseni kauhutarinakokoelman olin itselleni suhteellisen vieraalla maaperällä. Kauhuhyllystä olen lähinnä käynyt hakemassa Wardin Mustan tikarin veljeskunnan puuhasteluista kertovia tiiliskiviä ja Ricen vampyyriklassikoita. Mutta nyt siis minulle ojennettiin kotimaista kauhua. Henkilökohtainen ristiriitani kauhua lukiessani on halu tulla säikäytetyksi ja toive säästyä pelolta ja ahdistukselta. Usein jälkimmäinen voittaa, jolloin kauhukirjat jäävät minulta lukematta.

Kansi on mielestäni todella kaunis, kuvat Ibi Rebovan.

Valkoiset varpaat koostuu seitsemän kirjoittajan tarinasta. Luin kirjan tarina kerrallaan ja järjestyksessä. Muutaman novellin kohdalla jouduin loikkimaan. Syynä on oma vanha tuttu novelliahdistukseni. Aivan kuin olisin peräkkäisillä treffeillä ja tämän vastapäätä olevan henkilön takaa jo kättään heiluttaisi innokas seuraava treffiseuralainen. Ei pysty keskittymään tähän nyt hollilla olevaan.

Nautin Virpi Häneen-Anttilan Suljettu osasto -novellin tapahtumapaikasta. Kirjasto on oikein sopiva paikka vaikka mille, myös kyseisen novellin mystisille tapahtumille. Essi Kummun Vapaapäivä ilahdutti minua. Oi, tällainenkin kertomus löytyy kauhutarinoiden keskeltä.

Dystopianovelli Kehdosta hautaan on Sami Hilvon kirjoittama. Nao elää tulevaisuuden maailmassa, jossa elämä on hyvin rajoiteittua ja valvottua. Novellin tunnelma, joka muodostuu tekstin maailman outoudesta, on koukuttava. Ote kirjasta:

"Jokainen beitokilainen odottaa hartaasti kutsua Paratiisiin. Beitokin kaupungin asukkaat kestävät jatkuvaa ahtautta, tuuppimista, tunkkaista ilmaa ja kaikkialla vallitsevaa monotoniaa vain koska Paratiisi odottaa heitä. Kutsu voi tulla milloin vain, mutta jokainen toivoo, että se tulee levon aikana yksinäisessä pimeydessä eikä tunneleiden tai kammioiden ahtaassa valossa muiden silmien edessä."

Netistä löytyy myös katkelmia tästä novellista ääneen luettuna. Tässä niistä yksi: Kehdosta hautaan -lukunäyte.

Hilvon novellin lisäksi innostuin lukijana eniten Satu Grönroosin novellista Älä yötä pelkää. Pidin novellin miljööstä ja tavasta kuvata aikaa. Päähenkilö Maria on nuori nainen, joka saapuu kahden aikuisen taloon kodinhoitajaksi. Hyvä palkka ja työn luontaisedut saavat nuoren äidin jäämään pienen poikansa kanssa taloon, vaikka tunnelma on oudohko jo aluksi. Sulkeva uskonnollisuus ja isännän yksivalta muuttavat kaikkien talossa asuvien elämän syveneväksi hulluuden kierteeksi. Minulle novelli oli ajaton ja paikaton. Aika kyllä kului novellissa, mutta toisaalta ei kulunut. Yhtä aikaa asiat muuttuivat ja junnasivat paikallaan. Talo ja sen isännän valta sulki päähenkilön sisäänsä ja minä lukijana saatoin vain seurata Marian räpiköintiä ansassa. Novellissa puhdistaminen on keskeistä, naiset puhdistavat taloa, mies naisia. Nöyryyttäminen ei tuota joka kerta nöyryyttä, se voi aikaansaada myös kapinan. Ote kirjasta:

"Mies vihastui niin että hänen sielunsa suistui sijoiltaan. Hänestä irtosi kovia, meren huuhtomia ja rannan järkäleisiin paiskautuvia sanoja."

Pidin kirjasta Valkoiset varpaat yllättävän paljon. Kirjan kansi on erityisen hieno ja jo pelkästään se toivottavasti saa lukijat tarttumaan kirjaan. Valkoiset varpaat on myös oikein sopiva kesälahja lukevalle ystävälle, vaikka ystävä ei kauhuintoilija olisikaan.

Sain kirjan arvostelukappaleena. Kiitos kustantajalle!

Teos: Valkoiset varpaat
Tekijät: Anders Fager, Satu Grönroos, Marko Hautala (toim.), Sami Hilvo, Virpi Hämeen-Anttila, Essi Kummu ja Jaakko Yli-Juonikas
Kannen kuvitus: Ibi Rebova
Kustantaja: Haamu
Julkaisuvuosi: 2015

Edit: Lisätty tunnisteisiin Haamu Kustannus 4.6.2015.