Magdalena Hai: Kolmas sisar

Lunesta tuntui pahalta ajatella, että se vaeltaisi ajassa yksin häntä etsien. Lune laski kämmenensä yön jäljiltä kylmää hohkavalle ikkunalaudalle ja tajusi, että tältä ihmisistä täytyi tuntua kaiken aikaa. He kulkivat maailmansa läpi yksin, paljaina ja avuttomina kuin lapset, heille näkymättömien voimien armoilla. Vailla lajimuistia, vailla sisaruuden siteitä, vailla mahtia.

Kolmas sisar on Magdalena Hain upea fantasiatarina noidista. Teos aloittaa uuden sarjan, Royaumen aikakirjat. Joskus kirjalliseen fantasiamaailmaan siirtyminen on minulle vaikeaa ja huomasin jännittäväni tätä etukäteen. Pyysin kustantajalta arvostelukappaletta ja sain sen e-kirjana. En jaksanut työpäivän päätteeksi innostua kirjan lukemisesta koneelta, joten varasin kirjastosta perinteisen kirjan. Saatuani niteen käsiini hätkähdin, en ollut ajatellut teoksen olevan niin laaja (555 sivua). Puhallus ulos, leuka rintaan ja kirja auki! Ensimmäiset kahdeksankymmentä sivua fantasiajännitykseni vielä leimahteli välillä esiin, mutta sitten toisenlaiset voimat saivat minut valtoihinsa.

Kolmas sisar kertoo noidista ja keskittyy erityisesti kahteen nuoreen noitaan, Cieliin ja Luneen. Valkoisen mahtinoidan tytär Ciel ja Mustan mahtinoidan tytär Lune ovat aikuisen elämänsä kynnyksellä. Teoksen nimen Kolmas sisar on yksi mahtavista noidista, jonka toimet ja suhteet toisiin noitiin ovat vaikuttaneet noitien maailmaan ja muihinkin maailmoihin. Noitien maailmassa Royaumessa suhteet ja yhteys toisiin noitiin ovat merkityksellisiä. Ote teoksesta:

Vaikka yksittäinen noita saattoi olla voimiltaan jumalankaltainen, he olivat lajina aina parhaimmillaan - ja vahvimmillaan - yhteisönä. Parvena.

Noidan ollessa nuori hän kuulee laulujen peilin edessä oman laulunsa, joka kertoo noidan voimat ja taidot noidalle itselleen ja koko yhteisölle. Tuo tilaisuus päättyy Cielin ja Lunen osalta lähtöön Royaumesta. He päätyvät Maahan ja kohtaavat erittäin lumoavia ja mielikuvitusta kutkuttavia henkilöitä ja asioita. Koska he tarvitsevat turvaa, he päätyvät elävään ja liikkuvaan kouluun, Lyceumiin, joka on turvapaikka monelle muullekin olennolle. Koulua johtaa rehtori, joka on heimo tai kansa yhdessä olennossa (noin suunnilleen). Ylitse muiden oudossa kiinnostavuudessaan on minulle opiskelija Niemann Quinne. Järisyttävää, kirjailija Hai!

Lukukokemus muodostui ihanaksi matkaksi vieraisiin maailmoihin. Ihastuin noitaystävyksistä erityisesti Luneen. Hänen kokemuksensa maailmoista ja niissä vaeltavista olennoista ovat mielenkiintoisia ja saivat minut aivan ihastuksen valtaan. Lunen asennoituminen vastaan tuleviin asioihin on virkistävän kepeä ja luonnolllinen. Teoksen maailmat ovat hyvin visuaalisia ja näin henkilöt, olennot, paikat ja pienet yksityiskohdatkin sieluni silmin teosta lukiessani. Noitien terävät hampaat, demonikissa lemuavassa nahassaan, kärhöt iholla ja taivaan kirkas aurinko (nyt fantasiaa sekin). Kenen piirtämiä lienevät kannen kuvat? En löytänyt teoksesta tietoa siitä. Kannen kuvat ovat Nina von Rüdigerin piirtämiä. Huomaan palaavani kuviin vähän väliä teosta lukiessani. Kansikuva jää mieleen kerralla ja tuo oman sävynsä tarinaan.

Eilen illalla teoksen loppu läheni ja päätin lukea tarinan päätökseen yöunien kustannuksella. Kaiken loppurevittelyn jälkeen olikin sitten hankaluuksia saada unen päästä kiinni. Kolmas sisar ei ehkä ole kaikista nuorimpien lukijoiden fantasiailottelu, mutta se, joka ajattelee olevansa liian vanha lukemaan Hain uusimman, on houkka.

Hän oli - - pelkkää metsää, pelkkää sydäntä, pelkkää tahtoa.

Sain arvostelukappaleen kustantajalta. Kiitos!

Teos: Kolmas sisar - Royaumen aikakirjat #1
Tekijä: Magdalena Hai
Julkaisuvuosi: 2018
Kustantaja: Otava

Edit: Kannen kuvien tekijän nimi lisätty.

Sally Green: Puoliksi villi

Näköjään minun piti tämä(kin) lukea. Murisin vähän tyytymättömyyttäni, kun luin Greenin Puoliksi pahan. Koska tätä sarjaa luetaan meillä kotona, Greenin uutuus tuli sekä ostettua että luettua. Puoliksi pahassahan oli ajatusta, vaikkakin toteutus ei ollut aivan minun mieleeni. Tartuin siis sarjan toiseen osaan epäillen.

Puoliksi villin päähenkilö on Nathan, joka on nyt saavuttanut aikuisuutensa. Kirjan alussa Nathan on pakomatkalla metsässä, joka on hänen suojapaikkansa. Paettavaa riittää, nuori mies ei ole juuri kenenkään suosiossa. Hän tuntee olonsa usein epämukavaksi rakennuksisssa ja ihmisjoukoissa ja kaipaa tilaa ja rauhaa. Nathanilla, joka on puoliksi musta ja puoliksi valkea noita, on erityinen voima, joka on vahva ja vaikeasti hallittava. Ensimmäisessä kirjassa Nathan oli aivan pihalla. Nyt tässä toisessa kirjassa hän oppii joitain asioita itsestään ja hänen elämänsä helpottuu edes rippusen.

"seinävaate piiskaa naamaamme, tartumme siihen hampailla ja riuhtaisemme sen alas. olemme vahva ja valtava ja vaikka seisomme nelin jaloin päämme on korkealla lattiasta."

Vierastin kirjailijan tekstissä käyttämiä tehokeinoja, mm. "petoääntä" (khkhkhkh) ja tekstin lihavointia minäkertojan pohdinnoissa. Kuitenkin Nathanin tarina on kiehtova ja kiinnostava. Ajattelin jopa, itselleni hyvin epätyypillisesti, että monissa kohdissa tarina eteni liian nopeasti ja hyppien. Olisin halunnut kuulla enemmän ja tarkemmin noitien elämästä ja historiasta. Kirja jakautuu viiteen osaan. Joka osassa on useita lukuja, vaikka yksittäiset luvut ovatkin lyhyitä tai hyvin lyhyitä. Tämä lisää teksin katkonaisuutta.

Pidän Nathanista todella paljon. Voin vaivatta kuvitella hänen ulkomuotonsa. Nathanin hahmossa on noidan erityisyyden lisäksi jotain hyvin yleistä ja inhimillistä. Nathan haluaisi liittyä toisiin, mutta ei oikein osaa. Nathan kokee osan itsestään vieraaksi ja joutuu sovittamaan itsessään yhteen asioita, jotka eivät tunnu millään sopivan yhteen. Hän näkee toisten ihmisten reaktioissa itseään kohtaan oman itsensä ristiriitaisuuden.

"Villi on mielenkiintoinen sana. - - Siitä tulee mieleen kesyttömyys ja holtittomuus, mutta eihän luonto ole sellainen, vaan hallittu, järjestelmällinen ja erittäin kurinalainen kokonaisuus. - - Lisäksi eläimet saalistavat tietyillä tavoilla, tiettyinä aikoina ja tietynlaisia saaliseläimiä. Niiden elämä noudattaa aina samaa kaavaa."

Kirjan on lukenut myös Manni P. blogissa Kirjakartano. Hän piti lukemastaan.

Teos: Puoliksi villi (Half Wild)
Kirjailija: Sally Green
Kannet: Tim Green
Suomentaja: Sari Kumpulainen
Kustantaja: Gummerus
Julkaisuvuosi: 2015

Puoliksi paha

Sally Greenin esikoiskirjaa Puoliksi paha mainostetaan kirjan kansissa "uudeksi Nälkäpeliksi". Kaikenlaiset ylisanat ja hypetykset ärsyttävät minua lukijana ennakkoon. Kirjan kansi tosin on todella hieno, oikea kaunokainen. Koska kirja on meille kotiin ostettu, otin sen luettavakseni. Nyt olen lukenut kirjan kaksi kertaa.

Puoliksi paha alkaa häkistä, jossa päähenkilö Nathan Byrn on vankina. Nathan on äitinsä puolelta valkea ja isänsä puolelta musta noita. Kohta täysi-ikäinen Nathan on elänyt valkeiden noitien joukossa ja ollut hyljeksitty mustan perimänsä vuoksi. Jo Nathanin ulkomuoto on herättänyt inhoa ja pelkoa jo pojan ollessa vauva. Ote kirjasta:

'Tämähän on pelkkä vauva', nainen rauhoittelee. Hän silittää lapsen paljasta käsivartta kämmenselällään.
Vauva havahtuu hereille ja avaa silmät.
'Hyvänen aika!' nainen henkäisee ja perääntyy kauemmas.
Hän käsittää, ettei hänen olisi pitänyt koskea niin hirvittävään olentoon, ja hän kiiruhtaa kylpyhuoneeseen pesemään kädet.

Katkelman vauva on Nathan. Kohta täysikäisenäkään Nathanilla ei tarinassa ole juuri kosketusta itseensä. Tämä on minusta kaikkein mielenkiintoisinta kirjassa. Nathan näyttäytyy kuorena, joka kantaa sisällään mysteeriä. Se mustuus, joka Nathanissa on, on yhtä outoa häntä ympäröiville valkeille noidille kuin se on hänelle itselleen.

Puoliksi paha on väkivaltainen tarina. Noitia kuolee ja päähenkilö saa höykytystä vähän väliä. Nathanin pahoinpitelylle on kirjassa syynsä, mutta silti minua lukijana ällöttää. Mielestäni Green aloittaa mielenkiintoisen tarinan, mutta ei saa ainakaan tässä ensimmäisessä kirjassa hyödynnettyä kaikkia mahdollisuuksiaan tarinan syventämisessä. Olisin mielelläni kuullut valkeiden ja mustien noitien maailmojen eroista enemmän. Luettuani kirjan ensimmäisen kerran olin innoissani, mutta toinen lukukerta laski tunnelmaa.

Teos: Puoliksi paha (Half Bad)
Kirjailija: Sally Green
Kannet: Tim Green
Suomentaja: Sari Kumpulainen
Kustantaja: Gummerus
Julkaisuvuosi: 2014