- - , ja Jenny tajuaa, että näissä kysymyksissä hän saa levätä, tätäkin on toisen ihmisen huolenpito ja ystävyys. - - Että vaikka joskus on siltä tuntunut, ei ihminen ole yksin.
Ville Laihosen tekemä kansi sopii täydellisesti teokseen. |
Olen lukenut Rytisaloni, jopa kirjoittanutkin blogitekstin sekä Lempistä että Rouva C:stä. Kävin myös katsomassa Lahden kaupunginteatterin Rouva C:n ja pidin näkemästäni todella paljon.
Kirjakatalogista bongaamani Jenny Hill tuntuu jopa liian tarkasti juuri minulle sopivalta luettavalta. Jos romaani kertoo naisen keski-iästä, vaihdevuosista ja vanhenemisesta, olen ehdottomasti kohderyhmää.
Aloitin lukemisen aivan ryytyneenä ja päätin teoksen muutamaa päivää myöhemmin vieläkin väsyneenä ja henkisesti ruttuisena. Vaikka uskon kirjallisuuden voimaan, en voi vaatia romaanin tai edes kirjapinon elvyttävän minua työvuoden päätteeksi. Mutta ajateltavaa Rytisalon uutuus kyllä antoi. Ystävä, joka luki toisella puolen Suomea samaa kirjaa, lisäsi kuvitteellista painetta kertomalla Jenny Hillin tekstin tuovan mieleen minut.
Nimihenkilö Jenni Mäki on teoksen alussa keski-ikäinen ja keskiluokkainen nainen, joka elää syvällä eroprosessissaan. Hän ei koe itseään enää ensijaisesti vaimoksi tai äidiksi. Puolisoa ei ole, ja lapset ovat aikuistuneet.
Jenni Mäki ei ole yksin. Hänen elämäänsä tarkkailevat ja kommentoivat muun lähipiirin lisäksi Ajattaret. Näihin voimanaisiin kuuluvat mm. Punahilkka, Lumikki ja Tähkäpää. Satujen tytöt ja naistet tuovat teokseen omat tarinansa.
Jenni Mäki muuttuu teoksen aikana. Uusi muoto, uusi nimi. Ote teoksesta:
Jenny ei halunnut näyttää pahaa oloaan kenellekään, hänellähän oli kaikki hyvin, kaunis koti, suloiset lapset ja jollain lailla mielekästä joskaan ei aina tyydyttävää tekemistä jokaisen päivän jokaiselle tunnille, eikä hän ymmärtänyt silloin eikä ihan ymmärrä vieläkään, että kaikkea ei voi hallita ja elämä on kaottista ja ongelmallista, vaikka kuinka tekisi parhaansa.
Jenny Hill sisältää niin paljon kaikkea. Kiinnostun paljon päähenkilön ahdingosta, koska se antaa minulle mahdollisuuden pohtia oman elämäni ahdinkoja ja tietämieni naisten elämän puserruksia ja painoa. Pidän paljon siitä, kuinka teos on kirjoitettu. Se hengittää, on tekstinä kevyt ja liikkuva. Päähenkilö kirjoittaa terapeuttinsa suosituksesta kirjeitä. Kirjeiden vastaanottaja on Ranskan presidentin puoliso Brigitte Macron. Niissä kirjeissä on ehkä sen pitämäni keveyden ydin, vaikka kirjeet sinänsä eivät ole höttöä tai hymyä. Ote teoksesta ja kirjeestä:
Tällainen minusta tuli. Katkera, väsynyt nainen.
Olenko minä tällainen?
Onko minussa tällaista vihaa?
Tämä on hyvin hämmentävää, Brigitte.
Tässä tekstissä saan lukijana levätä. Kiitos, Minna Rytisalo.
Tekijä: Minna Rytisalo
Kansi: Ville Laihonen
Julkaisuvuosi: 2023
Kustantaja: WSOY
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti