Arpajaiset huomenna, vielä ennättää osallistua

Jos haluat osallistua arvontaan, josta voit saada itsellesi Enni Mustosen ihanan Emännöitsijän tai kaksi päivälippua Helsingin Kirjamessuille, sinkoa itsesi tästä linkistä mukaan. Huomenna arvon voittajat.

Tässä kuva eräältä illalta makuuhuoneen ikkunasta. Mitä huominen tuokaan tulessaan?

Gabrielle Zevin: Tuulisen saaren kirjakauppias

Kuva Elisa Kirjan sivuilta

"Olen tainnut pehmentyä keski-ikään päästyäni. Olen myös sitä mieltä, että myöhäisempi reaktio kertoo siitä, miten tärkeää on kohdata tarinat täsmälleen oikeassa elämänvaiheessa. Muista, Maya: asiat, jotka koskettavat meitä 20-vuotiaana eivät välttämättä ole samoja, jotka koskettavat meitä 40-vuotiaana ja päinvastoin. Tämä pätee sekä kirjoihin että elämään."

Pitkästä aikaa tartuin lukulaitteeseeni ja toivoin löytäväni jotain hyvää luettavaa. Olen henkilö, joka lukee takakannet yleensä tarkkaan ja sitten tuskailee, jos mainosteksti jo paljastaa liikaa tulevasta. Nyt olin onnekas, koska huomasin ostaneeni vempeleeseen yhtä ja toista luettavaa, josta en muistanut juuri mitään. Päätin tarttua kirjaan Tuulisen saaren kirjakauppias.

Tuulisen saaren kirjakauppias päätyi luettavakseni hetkellä, jolloin olin puolikuntoinen. Oma järjenjuoksu ja luettavan kirjan vaatimukset kohtasivat ja nautin kirjasta suuresti. Tämä ei ole moite kirjalle, kirja on hyvä ja samaan aikaan helppo lukea. Tuulisen saaren kirjakauppias, teoksen nimihenkilö on elämän koettelema mies. Ärripurri saa hienon mahdollisuuden ja käyttää sen viisaan ihmisen tavoin.

Tuulisen saaren kirjakauppias on pullollaan kirjaviittauksia ja lukuvinkkejä. Minulla ei ollut mitään sitä vastaan. Ote kirjasta:  

"Vaikka A.J. rakastaa kirjoja ja omistaa kirjakaupan, hän ei erityisemmin pidä kirjailijoista. Hänen mielestään he ovat ruokkoamattomia, narsistisia, typerehtäviä ja pääsääntöisesti epämukavia ihmisiä. Hän yrittää välttää tapaamasta itselleen rakkaiden kirjojen kirjoittajia, sillä hän pelkää heidän pilaavan omat kirjansa heidän silmissään."

Tuulisen saaren kirjakauppias on tarina rakkaudesta, lukemisen tärkeydestä ja yhteisön voimasta. Kirja tuli luettua liiankin nopeasti, lukulaite mittaa luettua määrää prosentteina kokonaisuudesta ja lukijalle saattaa tulla mieleen, että tässä ollaan taas suorittamassa jotain. Kirja taitaa olla paperisena noin 150 sivua, joten lukuilo jää siltä osin lyhyeksi.

Teos: Tuulisen saaren kirjakauppias (The Storied Life of A. J. Fikry)
Tekijä: Gabrielle Zevin
Suomentaja: Tero Valkonen
Kustantaja: Gummerus
E-kirjan julkaisuvuosi: 2014

Brian K. Vaughan ja Fiona Staples: Saga - ensimmäinen kirja

Valitsin Sagan kirjaston sarjakuvahyllystä pelkästään kannen perusteella. Katsokaa nyt, kuinka hieno kuva:

Kuva kustantajan sivuilta

Pidin tästä scifisarjakuvasta todella paljon. Sagan kuvat ovat upeita ja hahmot jo ulkomuodoltaan mieleenjääviä. Tarina on vetävä ja pääparin rakkaus ainakin tässä mielentilassa liikuttavaa. Pidin kertojaratkaisusta, jossa tarinaa vie eteenpäin sylivauva. Se luo toivoa synkkään tarinaan. Saga on sen verran reipas tarina, että suosittelen sitä nuorille aikuisille ja aikuisille.

Hain netistä muiden blogimerkintöjä tästä sarjakuvateoksesta ja löysin vaivatta kolme. Perusteellista analyysia Sagasta löytyy ainakin Raijalta Taikakirjaimista, Notko, se lukeva peikko -blogista ja Linnean Kujerruksista. Netistä löysin myös tiedon, että tätä herkkua löytyisi lisääkin, jopa käännettynä.

Ainoa ongelmani Sagan kanssa oli välillä auttamattoman epäselväksi menevä teksti värikkäällä pohjalla. Täti joutui tihrustamaan lukiessaan päänsäryssä lukulampun kanssa. Vika voi kyllä olla lukijassa tai olosuhteissa.

Teos: Saga
Tarina: Brian K. Vaughan
Kuvitus: Fiona Staples
Suomennos: Antti Koivumäki
Ladonta: Janne-Matti Keisala
Kustantaja: Like
Julkaisuvuosi: 2014 (alkuperäinen 2012)

Ilpo Koskela: Lusia

Kuva kustantajan sivuilta

Olin sarjakuvatuulella kirjastossa käydessäni ja mukaani tarttui kaksi sarjakuvateosta ihan kannen perusteella. Aloitin lukemalla kotimaisen ensin. Ilpo Koskela on piirtänyt, kirjoittanut ja taittanut Lusian ja tehnyt komeaa jälkeä. Itse aloitin lukea tohottaa Lusian tarinaa ja vasta kesken kirjan ennätin lukea takakannen. Yleensä luen takakannen tekstit tarkkaan ennen varsinaista lukua.

Lusia Rusintytär Korhosen tarinan alku on vuodessa 1654, jolloin hän on vielä tyttö. Rokun Ahmaskylässä vietetään karhujuhlaa metsästysonnen varmistamiseksi ja Lusia on ymmärtääkseni piikana mukana. Lusia on ystävystynyt Johannan kanssa, jolla on juhlassa merkittävä tehtävä. Tarinan aluksi vanha luonnonusko ja uusi kristinusko ovat ihmisten elämässä limittäin ja vanha juhla muuttuu sujuvasti loppua kohden papin saarnaksi.

Lusia tempaa lukijan mukaansa vanhalla sanastollaan ja lauserakenteillaan. Ote tekstistä:

- FLIKKA! MIKS PERKELES MINUT KYLMÄÄN RAAHASIT JA VEDELLÄ VIRVOTIT? Näyssä käärmeen muodos Tuonelahan menin. Ittein Aenomoisen kans haastoin ja Tuonen salat julki kuulin.
- Perkünas lietuvalaisen paloviina ja savu sun kunnottoman uneis tuottaa, EI TAIKA! Oisit savun myrkyistä pian Tuonelle itsein mennyt.
- Päätäin pahoin kivistää. Näyn perästä pitää nukkuman, voimallinen taika muutoin haitan tuo.

Mustavalkeat kuvat ovat viivoiltaan pelkistettyjä ja selkeitä. Vaaleapohjaiset aukeamat pitävät kuitenkin kuvituksen synkistä sisällöistä huolimatta helppoina katsoa ja lukea. Pidän Lusian kuvituksesta ja varsinkin päähenkilön tummat silmät tuntuvat seuraavan minua lukijana alusta loppuun.

Tarina etenee ja Lusia kasvaa naiseksi. Noidan tyttärelle ei helpolla miestä löydy, vaikka Lusia on ystävällinen ja auttavainen nuori nainen. Tieto Lusian parantajan taidoista on kiirinyt kauas ja Lusia pääsee hoitamaan haavoja ja muita vaivoja. Musta surma on kuitenkin niin vahva, etteivät Lusiankaan taidot ja tiedot auta taudin iskiessä. Parantajan arjessa riittää hoidettavia ja tuon ajan sairaanhoidosta parhaiten mieleen jää "valakian käärmeen synnytys". Mustan surman aika lisää ihmisten pelkoja ja ennakkoluuloja, joista Lusia saa osansa. Ote kirjasta:

- Harvat ovat ansiot itsellisen naisen tässä maailmassa. Mies hallitsee, hän Kristuksen eli pappien tuella kaiken asettaa.

Lusia on väkevä ja pelkistetty tarina menneestä Suomesta. Lusian tarina kerrotaan vuoteen 1680, jolloin oikeus ottaa päätettäväkseen, onko Lusia syyllistynyt noituuden harjoittamiseen.

Oma ilonsa odottaa kirjan lopussa, jonne Koskela on koonnut viitteisiin historiallista tietoa teoksen sanastosta ja tapahtumista. Myös tekijän saatesanat ja lähdeluettelo tuovat syvyyttä tarinaan. Yksi suositeltava tapa lukea tämä teos on lopputekstien lukeminen ensin. Ilpo Koskela on tehnyt perusteellista työtä perehtyessään 1600-luvun Suomeen.

Teos: Lusia
Tekijä: Ilpo Koskela
Kustantaja: Like
Julkaisuvuosi: 2015

Kirjamessuhehkutusta ja arvonta

Vuosi vuodelta syksy on minulle tummempi. Lokakuussa on kuitenkin henkilökohtainen valonpilkahdus, Helsingin Kirjamessut, joka kirkastaa elämääni tänä syksynä neljän päivän voimalla. Kirjamessujen lehti on ilmestynyt ja itse olen jo merkinnyt pallerotaktiikalla yhtä ja toista mielenkiintoista kuunneltavaa ja katseltavaa noille lokakuun lopun päiville. Ihmeen monta palleroa (hyvä juttu, käy kuuntelemassa) ja tuplapalleroa (pakko mennä) on jo messulehden sivuille piirretty.

Olen mukana muutamassa lukupiirissä kirjamessuilla, toisessa vähän enemmän ja toisessa vähemmän. Lukupiireihin liittyen sain Enni Mustosen Emännöitsijästä kappaleen, jonka nyt laitan teille, hyvät lukijani, jakoon arvonnan kautta. Omia mietteitäni tuosta kirjasta voi lukea yllä olevasta linkistä. Arvon myös kaksi päivälippua Kirjamessuille. Arpajaiset, jotka taitavat olla blogini ensimmäiset, alkavat välittömästi ja päättyvät 7.10. klo 16. Tuohon ajankohtaan mennessä kaikki tämän postauksen kommenttikenttään oman ajatuksensa riipustaneet osallistuvat arpajaisiin. Kirjoitan kaksi kommenttia tähän postaukseen, joten jos osallistut Emännöitsijä-arvontaan, vastaat siihen kommenttiini kertomalla oman syksysi valonlähteistä. Jos osallistut lippuarvontaan, vastaa siihen kommenttiin kertomalla, oletko käynyt kirjamessuilla. Jos kommentoit anonyyminä, nimeä itsesi jollain lailla erottuvasti. Muista, että tarkistan kommentit ennen julkaisua, joten kommenttisi ei näy välittömästi. Arvon 7.10. illalla kirjan ja lippujen saajat. Sinä iltana teen erillisen postauksen, jossa huhuilen kahta voittajaa lähettämään minulle yhteystietonsa voittojen lähettämiseksi.

Saas nähdä, kuinka vielä innostunkaan omasta Helsingin reissustani, ihanasta matka- ja messuseurastani ja kaikesta siitä ilosta, mitä Kirjamessut tuovat elämääni. Todennäköisesti viihdyn Kirjamessuilla Louhi-lavan läheisyydessä, jossa on mielestäni kiinnostavimmat kirjat ja kirjalijat. Olen päässyt liian harvoin Kirjamessuille, joten riemuni on suuri.

Toivon kaikille arpaonnea! Ja sitä valoa syksyyn!

EDIT: Arvonta päättynyt.