Olen lomalla ja näköjään lukeminen maistuu. Tässä ajatuksiani kahdesta eilen loppuun lukemastani teoksesta.
Aino Sutinen on tehnyt sarjakuvateoksen matkastaan Azerbaidzaniin, Georgiaan, Armeniaan ja Vuoristo-Karabahiin. Vaimoksi vuorille - reppumatkasarjakuva Etelä-Kaukasiasta on ihanan simppeli luettava. Kuvat ja tekstit ovat selkeitä, joten lukeminen sujuu joutuisasti. Kaukomatka saa tämän lukijan vaaleanvihreäksi kateudesta, mutta onneksi saan edes lukea toisten matkoista. Hymyilin kulttuurierojen kummasteluja puolin ja toisin. Tarinassa henkilöillä riittää ihmeteltävää sekä heissä, jotka menevät nuorena naimisiin että hänessä, joka ei sitä tee. Omat tavat tuntuvat järkeviltä ja sopivilta.
Vaimoksi vuorille on kiinnostavaa luettavaa. Huumoriakin matkakuvauksesta löytyy. Erityisen paljon pidin valokuvista, jotka ovat osa sarjakuvateosta. Itse asiassa valokuvia löytyy lisääkin Neon Tunisian sivulta, jossa kerrotaan teoksesta.
Luin Sutisen kirjasta Lukupino-blogista. Kun etsin kirjaa kirjastosta, sitä ei löytynytkään sarjakuvahyllystä. Lähikirjastossani Vaimoksi vuorille oli päässyt hyllyyn, josta löytyvät maantieteelliset ja kulttuurimaantieteelliset teokset, matkaoppaat ja matkakuvaukset. Sellainenhan se on, mutta silti ajattelin löytäväni sen sarjakuvista. Oppia ikä kaikki!
Teos: Vaimoksi vuorille - reppumatkasarjakuva Etelä-Kaukasiasta
Tekijä: Aino Sutinen
Julkaisuvuosi: 2015
Kustantaja: Neon Tunisia
Toinen lukemani kirja on Marko Kitin Oliivityttö. Oliivityttö on nuortenromaani, jossa kertojana on lukion syksyllä aloittava Joona. Teos kuvaa muutamaa päivää Joonan kesässä. Nuorukainen seurustelee, mutta tyttöystävä on lomamatkalla etelässä. Joona joutuu persoonallisen Veeran vaikutuspiiriin ja vaikuttuu.
Joonan perheessäkin on kaikenlaista Joonalle tuskaa tuottavaa, mutta pääpaino on kuitenkin nuoren miehen ihastumisen tunteissa ja teoissa. Pidin lukemastani ja mielikuvitukseni lähti aivan omille urilleen. Kirjan luettuani satuin löytämään kirjatrailerin Oliivitytöstä ja häkellyin, kun omat ajatukseni ja trailerin kuvat olivat niin kaukana toisistaan. Onneksi on kirjat ja oma mielikuvitus.
Oliivityttö on hetken kirja, nopeasti luettava ja omaksuttava. Yritin etsiä kirjasta kohtaa, jonka voisin ottaa tähän, mutta en sellaista löytänyt. Tunnelmaa on vaikea välittää parissa virkkeessä. Ehkä kirjasta jäi mieleen ihastumiseen liittyviä muistoja ja päähenkilön sisäinen levottomuus ja liike.
Teos: Oliivityttö
Tekijä: Marko Kitti
Julkaisuvuosi: 2012
Kustantaja: Tammi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti