Hän nielee miehen, nielee naisen, nielee oravan / karvoineen häntineen ja hyönteisen, läpikuultavan / lankaraajoineen. Mutta miten hän sen tekee, / ja miten antaa ylen, limarihmoja, hekumoiden! /
Laputettu lukunautinto |
Minä olen pamfletti on särmikäs ja painokas runoteos. Se kertoo ainakin ikääntymisestä ja menetyksistä. Minä olen pamfletti jakautuu kuuteen osaan, joista kahden nimessäkin mainitaan sekä kuolema että nainen. Runossa Ei me puhuta siitä runon puhuja kertoo unohtelevansa ja jaksavansa joka kesä aiempaa vähemmän. Muissa osan runoissa seurataan toisten muistamattomuutta, syömättömyyttä ja kaikkea hidasta kuolemista. Runoissa myös jätetään jäähyväisiä. Aktiivisempi, kenties nuorempi runon puhuja on osassa Hän ajattelee. Tuo osa on itse asiassa yksi pitkä runo, jossa rytmin vaihdokset, nopean ja hitaan muunnokset tekevät runosta erityisen kiinnostavan ja elävän.
Löysin myös teoksesta itselleni hyvän muistorunon. Olemme muutaman ystävän kanssa näitä sopivia runoja keränneet tulevaan tarpeeseen. Luin löytämäni runon muutamalle perheenjäsenelle, jotka sarkastisesti arvostivat mm. runon lyhyyttä. Valitsemani runon alku:
tästäkin kuulaasta kesäaamusta sinun on luovuttava / tästä heleästä päivästä korkein kirkuvin pääskyin / illan pehmeänä punertuvasta valosta /Osa Minä olen pamfletti on teoksen ärhäkin ja se on hyvä. Runon puhuja huutaa ja kertoo mielipiteensä lupia kysymättä. Vääryydet on tuotava ihmisten tietoon. Vanheneva naisihmisyys viehättää minua.
Lopuksi Minä olen pamfletti -teoksen viimeisessä osassa Runkoääniä minua lukijana odottaa äkkipysäys ja jälleen - liikutus. Onko tuo kuolema?
Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta.
Myös Omppu blogissa Reader, why did I marry him? on lukenut tämän runoteoksen ja vaikuttunut mm. teoksen kansikuvasta.
Teos: Minä olen pamfletti
Tekijä: Helka-Maria Kinnunen
Julkaisuvuosi: 2015
Kustantaja: Noxboox
2 kommenttia:
Mukavaa, että tämä kokoelma saa huomiota. On muuten aivan täsmäpostaus naistenpäivää ajatellen. Cheers!
Kiitos kommentistasi, Omppu. Minä en oikein ennättänyt koko naistenpäivään, mutta ehkä se pitääkin viettää jonain muuna päivänä, yllättäen ja itsekseen.
Lähetä kommentti