perjantai 17. marraskuuta 2017

Ernest Cline: Ready Player One


Avasin Gummeruksen kevätkatalogin ja huomasin ilokseni, että Ernest Clinen Ready Player One ilmestyy pokkarina maaliskuussa 2018. Tämä on loistava uutinen, koska olen etsinyt kirjaa itselleni ja perheenjäsenilleni. Laskimme eilen, että ostan maaliskuussa tätä kirjaa yhteensä neljä kappaletta. Jokainen kotoa lähtevä saa omansa ja meille jää vielä oma kappale. Miksi moinen vouhkaaminen? Selasin eilen blogiani ja huomasin, että olen kirjoittanut Clinen teoksesta useammassa blogipäivityksessä. Ajattelin, että kokoan tähän tärkeimmät asiat romaanista.

Totta puhuen tulevaisuus ei vaikuta kovinkaan valoisalta. Sinä synnyit aika onnettomana aikana historiaa. Ja näyttää siltä, että asiat menevät entisestään huonompaan päin. - -
Luultavasti pohdit, mitä sinulle itsellesi tapahtuu. Helppo kysymys. Sinulle käy samoin kuin kaikille muillekin koskaan eläneille ihmisille. Sinä kuolet. Me kaikki kuolemme. Sellaista se nyt vain on.
Mitä tapahtuu, kun sinä kuolet? No, emme me ihan varmoja ole. Mitä vaikuttaisi siltä, ettei tapahdu yhtään mitään.
Ernest Clinen Ready Player One on tulevaisuuteen sijoittuva scifi-romaani nuorille ja aikuisille. Virtuaalitodellisuusverkko OASISin luonut miljardööri James Hallidayn kuolema käynnistää munastuksen, jossa etsitään Hallidayn kätkemää pääsiäismunaa pelistä. Päähenkilö, munastaja Wade Watts, elää synkässä maailmassa.

Pelissä ei ollut katkoja eikä sitä saanut tauolle. Portista astumisen jälkeen ei ollut mahdollista pysähtyä ja kirjautua ulos. Järjestelmä ei sallinut sitä. Visiirin riisuttuaankin pysyi kirjautuneena. Ainoa tapa päästä portista on pelata se läpi. Tai kuolla.
Ready Player One koukuttaa aivan alusta asti. Tämä on tapahtunut kaikille perheemme jäsenille. Kirjaa on luettu yötä myöten. Kirja on kiertänyt sisarukselta toiselle ja sitä on odotettu silmät kiiluen. Ready Player One on seikkailua ja loistavaa viihdettä.  Nautin 80-luvun viihdekulttuurin kuvaamisesta ja vaikka en todellakaan ole ollut innokas pelaaja, riemuitsin siitäkin puolesta. Elin lukiessani täysillä mukana Wade Wattsin ja kumppaneiden seikkailusta läpi yhteiskunnan, joka on kerrostunut ja kaikkea muuta kuin demokraatinen. Raha ja valta vaikuttavat yksilön elämään, ja osa havaittavaa todellisuutta on vain pienen ryhmän saavutettavissa.


Ulos meneminen on erittäin yliarvostettua.
- Anorakin almanakka, 17.luku, 32. jae
On marraskuu, joten kannattaa käydä ulkona sen verran, että hakee kirjastosta Ready Player Onen luettavaksi ja sitten vaan jää kotiin lukemaan. Ensi vuonna katsottavaksi tulee elokuva, josta on nyt näytillä traileri.Tuo pätkä on melkoista rymistelyä, mutta kirjassa on paljon muutakin.

Maaliskuussa Gummerus julkaisee myös Clinelta uutta: Armada on esittelytekstin mukaan hilpeä ufotrilleri!

Teos: Ready Player One
Tekijä: Ernest Cline
Kääntäjä: J. Pekka Mäkelä
Julkaisuvuosi: 2012 (alkuperäinen 2011). Uusintapainos tulossa 2018.
Kustantaja: Gummerus

maanantai 13. marraskuuta 2017

Kuopion kaupunginteatteri: Siipirikkoja ja matriarkkoja

Kävin 11.11. Kuopion kaupunginteatterissa katsomassa näytelmän Siipirikkoja ja matriarkkoja eli kuule meitä Kaija Koo. Miisa Lindénin kirjoittaman ja ohjaaman näytelmän kanta-esitys oli keskiviikkona 8.11. Katsomo ei ollut täynnä katsojia iltapäivän näytöksessä, mutta se ei menoa haitannut.
Kuva Kuopion kaupunginteatterin sivuilta. Kuvassa Johanna Jauhiainen, Sari Harju, Katri-Maria Peltola, Eino Heiskanen, Virpi Rautsiala, Seija Pitkänen ja Ritva Grönberg. Kuva Sami Tirkkonen.
Näytelmän nimi kuvastaa näytelmän sisältöä hyvin, näin jälkikäteen ymmärrettynä. Juhlavuonna suomalainen keski-ikäinen nainen saapuu gaalaan yleisöksi, mutta ei pääse haluamaansa paikkaan. Sen sijaan hän joutuu - vastoin omaa tahtoaan - suljettuun tilaan itselleen vieraiden ihmisten kanssa. Katri-Maria Peltolan roolihahmo Armi Kaulakumpu luo omalla olemuksellaan ja toiminnallaan ristiriidan suhteessa muihin näytelmän henkilöihin. Koska arkinen elämä ja kulttuuri eivät ole irrallaan toisistaan, huomasin katsovani hyvin tutunoloista naista lavalla. Se oli yhtä aikaa kivuliasta ja hauskaa!

Erityisen paljon minulle katsojana toi iloa Greta Suomi (esittää Sari Harju), johon ruumiillistuu villi vapaus ja näytelmän satumaisuus. Tuo elävä tykinkuula on sinnitellyt kohta sata vuotta. Vaikka välillä hän hiipuu lähelle lähtöä, Greta edustaa tarinassa uteliaisuutta, rohkeutta ja viisautta tartuttaen sitä muihinkin.
Kuva Kuopion kaupunginteatterin sivuilta. Kuvassa Sari Harju. Kuvaaja Sami Tirkkonen.
Siipirikkoja ja matriarkkoja -näytelmässä lavalla on kuusi naisnäyttelijää ja yksi miesnäyttelijä. Heistä on moneksi. Näytelmässä lavalla nähdään Kaija Koo, Minna Canth, arkkienkeli ja monia muita merkittäviä henkilöitä. Laulut ja tanssi rytmittävät tarinaa ja viihdyttävät. Marie Antikainen on vastannut näytelmän puvustuksesta ja lavastuksesta. Näyttämöt, joissa näytelmää esitettiin, oli suunniteltu monitasoisiksi ja ne toimivat mielestäni hyvin.

Tullessani katsomaan näytelmää odotin näkeväni hauskan näytelmän nyky-Suomesta. Sitä se olikin, mutta mukana oli myös vakavampia sävyjä, jotka kattoivat mielestäni naisen koko aikuisiän. Kaltaiselleni viittäkymppiä lähestyvälle naiselle tämä oli täsmänäytelmä, mutta uskon näytelmän viihdyttävän laajemminkin teatterissa viihtyvää ihmistyyppiä.

Näytelmä: Siipirikkoja ja matriarkkoja eli kuule meitä Kaija Koo
Käsikirjoitus ja ohjaus: Miisa Lindén
Esitykset Kuopion kaupunginteatterissa

Kuvat blogissa Kuopion kaupunginteatterin sivuilta. Käyttöön pyydetty lupa.

Kuopion seudun bloggareilla on yhteistyötä Kuopion kaupunginteatterin kanssa. Kiitos lipusta!

sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Riikka Ala-Harja: Kahden maan Ebba

Mutta äiti jaksaa aina jankuttaa, että lentäminen on kaikkein turvallisinta matkustamista. - -
Äiti luottaa aina laskelmiin.
Mutta kukaan tutkija ei osaa mitata sitä, miltä tuntuu istua yksin lentokoneessa. Kukaan ei tajua, millaista on jo koneessa ikävöidä äitiä, isää ja kavereita. Istua ilmassa jossa lentokoneet suihkivat, olla kahden kodin välissä yksin, tai kyllä muiden matkustajien kanssa, mutta silti yksin. - -
Mä olen meistä kolmesta ainoa, jolla on kaksi kotia.
Kansikuva kustantajan sivuilta. Teoksen kuvat ovat Marika Majalan.


Riikka Ala-Harjan lastenromaani Kahden maan Ebba on tarina tytöstä, joka matkustaa äidin luota Suomesta isän luo Saksaan. Ebba on 10-vuotias tyttö, jolla on rakastavat vanhemmat ja moni asia elämässä hyvin. Kahden maan Ebba -romaani sijoittuu kaupunkimiljööseen, Ebban kaupungit ovat Helsinki ja Berliini.

Ebba on ollut itsenäisyyspäivän tanssiaisissa Finlandia-talolla ja nyt on pakko lähteä kiireellä isän luo, koska lentoliput on ostettu jo aikoja sitten. Lentämiseen Suomen ja Saksan välillä tiivistyy Ebban suurin suru, vanhempien erosta seuranneet muutokset Ebban arjessa. Ebba kokee itsessään erosta seuranneet yksinäisyyden lentäessään kahden maan välillä, jolloin hänellä ei ole toista tuttua ihmistä vieressään koneessa. Ebban tulee lentomatkoilla pärjätä itsekseen. Lentokoneessa UM eli unaccompanied minor on ilman seuraa ja yksin. Minor tarkoittaa alaikäistä, mutta Ebban tarinassa minäkertoja muistuttaa sen musiikissa tarkoittavan mollia.

Kahden maan Ebba alkaa vahvasti mollisävyisenä. Ebban elämän ihanat asiat tuntuvat aina olevan toisaalla ja toisessa maassa. Ebba pohtii äitinsä kanssa turvallisuutta ja on huolissaan, vaikka äiti yrittää vakuuttaa Ebban olevan lentokoneessa turvassa. Ebba elää maailmassa, jossa on terroristejakin ja Ebba miettii kamalaa tilannetta, jossa terroristi tulisi lentokentällä vastaan. Ei syytä huoleen, Ebba on neuvokas ja sinnikäs. Lukijana vakuutun Ebban selviämisestä.

Kahden maan Ebba on yksi tämän vuoden Finlandia-ehdokkaista lasten- ja nuortenkirjallisuuden sarjassa. Kirja sopii mielestäni alakouluikäiselle lukijalle. Kirjassa on sivuja 108 ja tarina jakautuu lyhyihin lukuihin, joilla on mielenkiintoiset nimet. Marika Maijalan kuvat jatkuvat läpi teoksen. Alun molli vaihtuu keveämpiin säveliin ja tunnelmiin myöhemmin tarinassa. Ala-Harja on kirjoittanut lempeän, eläväisen ja lasta arvostavan romaanin tärkeästä aiheesta. Hyvä Ebba!

Kahden maan Ebba on luettu myös näissä blogeissa:
Luetaanko tämä?
Kirjasähkökäyrä
Lastenkirjahylly

Sain teoksen luettavakseni Finlandia-lähettiläänä. Kiitos kirjasta!
Voit äänestää suosikkejasi Finlandia-ehdokkaista kaikissa kolmessa luokassa Kirjasäätiön sivuilla. Kilpailuun osallistumalla voit voittaa lahjakortin kirjakauppaan. Osallistumisaikaa on 26.11. asti.

Teos: Kahden maan Ebba
Tekijä: Riikka Ala-Harja
Kuvat: Marika Maijala
Julkaisuvuosi: 2017
Kustantaja: Otava

lauantai 11. marraskuuta 2017

Yleisöäänestys Finlandia-ehdokkaista

Eilen julkistettiin kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat, joten nyt kaikki ehdokkaat kolmessa sarjassa ovat tiedossa. Kaunokirjallisuuden ehdokkaita ruodittiin mediassa ja kiiteltiin ennakkoluulotonta raatia, joka otti askeleita kokeellisen kirjallisuuden suuntaan. Minä ilahduin listasta, vaikka muutama oma suosikkini ei listalle yltänytkään. Ehkä se, jota listalle eniten kaipasin, oli Anneli Kannon Lahtarit.

Nyt jokaisella kirjanystävällä on mahdollisuus äänestää omaa suosikkiaan. Kirjasäätiön sivuilta löytyy yleisöäänestys, joka toteutetaan toista kertaa. Äänestys avautui eilen ja sulkeutuu 26.11. Omat yhteystiedot jättämällä osallistuu kirjalahjakortin (500€) arvontaan. Finlandia-ehdokkaat perusteluineen löytyvät myös Kirjasäätiön sivuilta (tietokirjallisuus, lasten- ja nuortenkirjallisuus ja kaunokirjallisuus).

Seuraavaksi palaan blogissa lasten- ja nuortenkirjaehdokkaisiin, joiden lukeminen on edistynyt. Ensimmäisenä esittelyvuorossa Kahden maan Ebba.


torstai 9. marraskuuta 2017

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat vuonna 2017

Minulla oli ilo olla mukana lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaiden julkistamistilaisuudessa eilen. Vasta nyt, palattuani reissusta ja tehtyäni työpäivän, voin tilaisuudesta ja ehkäpä koko kilpailusta sanoa jotain. Sosiaalisen median aikataulu on nopea. Olen laittanut joitakin kuvia tilaisuudesta, mutta jonkun mietityn ajatuksen esittäminen vie näköjään oman aikansa.
Ehdokasteokset 2017

Vuoden 2017 ehdokkaat on jo moneen kertaan kerrottu ja listattu, mutta tässä ne ovat:

💙Ala-Harja, Riikka: Kahden maan Ebba (Otava)
 
💛Behm, Jukka: Pehmolelutyttö (WSOY)
 
💜Korkea-aho, Kaj & Ted Forsström. Kuvitus Otsamo, Pentti: Zoo! Virala genier / Zoo! Viraalit nerot (Förlaget / Otava)
 
💛Kunnas, Mauri: Koiramäen Suomen historia (Otava)
 
💜Mander, Sanna: Nyckelknipan / Avain hukassa (Schildts & Söderströms / S&S)
 
💙Reittu, Ninka: Sinä olet superrakas (Otava)
Ehdokasteosten tekijät

Ensimmäinen ajatukseni ehdokasesittelyssä oli ilo siitä, että Mauri Kunnas on ehdokkaana. Täytän itse muutaman vuoden päästä viisikymmentä vuotta. Olin alakoulussa, kun Mauri Kunnaksen Suuri Urheilukirja julkaistiin. Muistan edessäni istuneen Juhan naurun, kun hän katsoi Kunnaksen piirroksia hiihtäjistä, joista toisen suksissa on pitoa ja toisella sukset lipsuvat pahasti. Olen lukenut Kunnaksen kirjat ja lukenut niitä lapsilleni. Luulen, että kirjahyllyssämme on reilu metri Kunnaksen kirjoja. Väitän, että jos suomalaisessa kodissa on ylipäätään lasten kirjoja, niin siellä on ainakin Kunnaksen kirjoja ja ehkä Tatuja ja Patuja. Koiramäen Suomen historia on lasten tietokirja, joka kertoo Suomen historiasta 1500-luvulta alkaen. Nyt ei pyöritä viimeisimmän sadan vuoden jutuissa.

Toinen ajatukseni oli teoksissa näkyvä aikuisten elämä ja sen vaikutukset lapsiin. Riikka Ala-Harjan Kahden maan Ebba ja Jukka Behmin Pehmolelutyttö tuovat molemmat - ainakin esittelyn perusteella - näkyviin jotain sellaista, jossa lapsi joutuu sopeuttamaan omaa toimintaansa aikuisten tekojen vuoksi. Aloitin eilen lukemaan Ala-Harjan Ebbaa.

Kolmas ajatukseni oli nuoruusiän ja kai koko ihmiselämän päättömyys. Tätä hulluutta juhlistaa Kaj Korkea-ahon ja Ted Forsströmin Zoo! Viraalit nerot. Zoota olen lukenut kirjamessujen jälkeen, mutta voin jo nyt paljastaa, ettei nuoruus ole ihmisen parasta aikaa.

Selasin teoksen läpi ja pidin näkemästäni. Kuusi ehdokasteosta pitää sisällään faktaa ja fiktiota. Mielestäni Nina Reitun Sinä olet superrakas ja Sanna Manderin Avain hukassa sopivat hyvin luettavaksi noin viisivuotiaasta eteenpäin. Ikähaitarin toisessa päässä on Jukka Behmin Pehmolelutyttö, joka voisi sopia yläkouluikäiselle ja sitäkin vanhemmalle.

Ainoa tapa asettaa nämä kuusi järjestykseen on oma arvio teoksen kiinnostavuudesta ja tärkeydestä. Sen jokainen lukija saa halutessaan tehdä. Tänään keskustelin lasten- ja nuortenkirjoista useammankin aikuisen kanssa. Moni halusi kertoa omien lastenlasten lukutottumuksista ja itsestään isovanhempana, joka lukee lapsenlapsille ja sukulaislapsille. Kuulin lukijatarinoita lapsista, mutta ne tarinat eivät muodostaneet mieleeni kuvaa yhtenäistä ryhmästä, jolle sopisi sama kirja luettavaksi. Yksi rakastaa yksityiskohtia ja viettää paljon aikaa tutkien kuvia omassa rauhassa. Toinen on herkkä, pelästyy helposti hurjien kuvien ja tapahtumien äärellä, mutta nauttii silti tarinoista. Kolmas kaipaa kirjalta toimintaa. Hienoja tarinoita!

Neljäs ja viimeinen ajatukseni olikin se, että nämä kuusi teosta ovat jo voittajia. Teokset ja tekijät ovat ehdokkuutensa kautta saaneet jo ja tulevat saamaan näkyvyyttä. Raati on lukenut kustantajien ehdolle asettamat teokset ja nyt meillä on tiedossa ehdokkaat, joista Anna Puu valitsee voittajan.

Lasten- ja nuorten kirjallisuuden Finlandia-palkinto 2017 julkistetaan 29.11. Siihen on aikaa kolmisen viikkoa. Tänä aamuna pistin pystyyn koulussa, jossa työskentelen, näyttelyn ehdokaskirjoista valintaperusteineen. Toivon, että ennätän ainakin silmäillä ehdokasteoksia läpi joidenkin oppilas- tai opiskelijaryhmien kanssa. Tiedän, että ennätän lukea itse ehdokasteokset ja kirjoittaa niistä blogiini. Aloitin eilen jo lukemisen Riikka Ala-Harjan teoksesta.
Laaksolan koulun ja Karstulan lukion ala-aulassa on pari päivää näytteillä ehdokasteokset. Alakoululaiset on kutsuttu tutustumaan. Välitunnillakin saa selata ja lukea näitä kirjoja.

Huomenna kerron Finlandia-palkintoihin liittyvästä yleisöäänestyksestä, johon kaikki halukkaat voivat ottaa osaa!

Mikä ehdokkaista innosti sinua?