Finlandia-lähettilään marraskuu tiedossa

Rivissä vasemmalta kolmantena. Ystävän ottama kuva.

Olen tänään pyörinyt Helsingin Kirjamessuilla. Tämän päivän merkittävin asia minulle on ollut Finlandia-lähettiläiden julkistus. Suomen Kirjasäätiö haki syyskuussa sosiaalisessa mediassa pyöriviä kirjallisuudenrakastajia tuomaan esiin Finlandia-palkintoehdokasteoksia blogiensa kautta. Innostuin mahdollisuudesta ja hain tehtävään.

Näitä Finlandia-lähettiläitä nimettiin tänään kuusi, kaksi kuhunkin kategoriaan. Itse pääsin lasten- ja nuorten kirjallisuuden Finlandia-lähettilääksi. Tämä on ilo ja etuoikeus!

Tässä vielä kaikkien kategorioiden lähettiläät:

Tietokirjallisuus
Esko Juhola, Kirjamies –kirjablogi
Satu Järvinen, Kirjat kertovat –kirjablogi

Lasten- ja nuortenkirjallisuus
Tiia Aaltonen, Lue meille äitikulta –kirjablogi
Mari Saavalainen, Kirjakko ruispellossa –kirjablogi

Kaunokirjallisuus
Anu Hirsiaho, Anun ihmeelliset matkat –kirjablogi
Simo Sahlman, Lukupino –kirjablogi

Kristiina Vuori: Filippa

Tuoksuuko sinun ihosi yhä minulta?

Kristiina Vuoren Filippa sijoittuu 1500-luvun Suomeen. Päähenkilö, teoksen alussa nuori tyttö ja teoksen lopussa aikuinen nainen, on selvästi osa perhettään ja sukuaan. Hänellä on kaksi veljeä, Joakim ja Klaus. Joakim on veljistä vanhempi, mutta huikentelevainen ja heikko. Klaus puolestaan on synkkä, voimakas ja arvaamaton. Filippa asettuu varakkaan perheensä toiveiden mukaan huolehtimaan omaisuudestaan. Omaisuudestaan Filippa pitää hyvän huolen, mutta hän itse jää odottamaan omaa puolisoa ja lapsia. Tehtävissään taitavan Filippan tarina on mielestäni surullinen ja täynnä aikomuksia, odottamista ja kaipausta.

Kansikuva kustantajan sivuilta

Filippa on hieno lukukokemus. Vuori kuvaa uskottavasti ja koskettavasti naisen tunteita ja sitä vähäistä liikkumatilaa, joka naisella 1500-luvulla oli. Filippa on kertomus halusta, johon liittyy häpeää ja pelkoa. Ote kirjasta:

Taas yksi vuosi alta pois. Eletty päivä päivältä, viikko viikolta - - kaivaten lasta syliini, kaivaten rauhaa ajatuksiini ja uniini. Minua ympäröi joukko rakkaita ihmisiä ja silti olen yksin, yksinäisempi kuin koskaan ennen. - - 
Sillä sinua en suostu ikävöimään. Sinua, joka olet asettanut piinan päälleni.

Filippan minäkertoja puhuttelee teoksessa henkilöä, joka vaikuttaa kaikkiin Filippan päätöksiin ja ajatuksiin. Filippa ei ole ajatuksissaankaan yksin, peto vaanii saalistaan aina. Kerronnan ratkaisu on tehokas, koska lukijanakin tunnen varjon, joka päähenkilön elämässä on. Filippa on naimattomana naisena täysin riippuvainen sukunsa miehistä ja erityisesti veljestään, joka on sisarensa päämies ja etujen valvoja. Teoksen voi lukea rakkaustarinana ja tarinana vallankäytöstä. Vaikka halusin lukea tarinan rakkauden kautta, en voi täysin ohittaa vallan ja hyväksikäytön teemaa. Toisen alistaminen ja hallitseminen hävittää vastavuoroisen ja tasa-arvoisen rakkauden. Tämä ristiriita ei vie teoksen kiinnostavuutta, pikemminkin päinvastoin. Minun tekisi mieli lukea teos monta kertaa peräjälkeen, eri henkilöiden näkökulmasta. Erityisesti erään miehen näkökulma ja oma ääni jää kiinnostamaan. Vuori on kuvannut taitavasti alisteisen suhteen, jossa Filippa joutuu yksin selviämään. 

Filippasta muissa blogeissa:
Kirsin kirjanurkka
Kirjahilla
Kirjasähkökäyrä
Tuijata. Kulttuuripohdintoja
Kirjakaapin avain (äänikirja)

Kristiina Vuoren muista teoksista blogissani:
Näkijän tytär (lyhyesti)
Siipirikko
Disa Hannuntytär
Kaarnatuuli

Kristiina Vuoren Filippaa käsitellään Helsingin Kirjamessujen lukupiirissä perjantaina 27.10. klo 10.15. Olen itsekin siellä paikalla bloggarina.

Kiitos kustantajalle lukukappaleesta!

Teos: Filippa
Tekijä: Kristiina Vuori
Julkaisuvuosi: 2017
Kustantaja: Tammi

Helsingin Kirjamessut lähestyvät

Helsingin Kirjamessuihin on viikko. Kirjoitin vähän aikaa sitten messusuunnitelmistani alustavasti ja kerroin palaavani tarkemmin tärppeihin. Tässä ovat omat valintani messuille:

1) Lajivirren laulamaa - Kalevala ja kirjallisuus
Torstaina 26.10. klo 11 Minna Canth -lavalla kuullaan Jyrki Korpuan kertovan Kalevalan merkityksestä suomalaiselle kulttuurille ja kirjallisuudelle.

2) Siipirikon kuiskaus
Perjantaina 27.10. klo 16.30 Mika Waltari -lavalla Päivi Alasalmi kertoo romaanistaan, joka sijoittuu 1500-luvulle ja kertoo saamelaiskulttuurista.

3) O
Lauantaina 28.10. klo 11 Miki Liukkonen puhuu romaanistaan Aleksis Kivi -lavalla. Kaikkeus on luonamme.

4) Rohkeinta on rakastaa itseään
Lauantaina 28.10. klo 12 Kirjakallion lavalla pidetään paneelikeskustelu itsensä rakastamisen vaikeudesta. Keskusteluun ottaa osaa mm. Nadja Sumanen, jonka uutuuden Terveisin Seepra luin juuri äskettäin.

5) 1500-luvun nuoret
Sunnuntaina 29.10. klo 11.30 Takauma-lavalla kuullaan Anna Amnellia, joka kirjoittaa nuortenromaaneja, jotka sijoittuvat 1500-luvulle.

Pääsen kirjabloggarina Helsingin Kirjamessuille. Kiitos Messukeskukselle bloggaripassista.

Aion pääasiassa tviitata messuilta (Twitterissä @MSaavalainen), mutta tavoitteena on myös kirjoittaa ainakin yksi blogiteksti omista messukokemuksista. Sen tiedän varmasti, että kirjoitan blogitekstin Kristiina Vuoren Filippa-teoksen lukupiiristä, johon otan osaa perjantaina 27.10.

Lippuja Helsingin Kirjamessuille

Olen saanut pääsylippuja jaettavaksi Helsingin Kirjamessuille. Liput ovat sähköisiä, joten lähetän onnekkaille (tai tässä tapauksessa nopeille) liput sähköpostiin. Pidän tämän lippujen jaon yksinkertaisena:

Ilmoita minulle sähköpostiin, jos haluat kertalipun Helsingin Kirjamessuille. Liitä sähköpostiin kuitenkin nimesi. On mukava tietää, kuka messuille pääsee näillä lipuilla. Sähköpostini löydät blogini välilehdestä Yleistä blogista ja yhteystietoni. Jaossa on tänään viisi messulippua. Lähetän lipun siihen sähköpostiosoitteeseen, josta viesti tulee.

Tiedotan tässä postauksessa, kun viisi lippua on löytänyt ottajansa.

Itse odotan Helsingin Kirjamessuja innolla! Torstaina blogistani löytyvät messuvinkit jokaiselle kirjamessupäivälle.

Tilanne 17.10. klo 8.15: Neljä lippua jaettu, yksi jäljellä.
17.10. klo 10, kaikki liput ovat menneet. Kiitos osallistuneille!

Harri Virtanen: Hah! Runoja

Lopullinen
levollisuus.

Meri ilman
aaltoja,

muutos
muuttumattomuudessa.

Jätä se.

Haluan lukea runoja mahdollisimman paljon. Halustani huolimatta runot painuvat elämässäni välillä unohduksiin ja sitten taas tulevat näkyviin ja luettavaksi. Runot ovat kiitollista luettavaa, koska niihin voi syventyä pienissä erissä haluamaansa tahtiin. Tilaisuus runosukellukseen tarjoutui, kun sain luettavakseni Harri Virtasen runoteoksen.

Hah! Runoja on runoteos, jonka lukee vaivatta läpi yhdellä lukukerralla. Kun teosta pitää kätensä ulottuvilla, yksittäiseen runoon voi palata kesken arkisen tekemisen hetkeksi ja sitten jatkaa muiden asioiden tekemistä. Teos koostuu runoista, joista muodostuu harjoitusten sarja. Teoksen päätteeksi löytyykin teksti, jossa viitataan buddhalaiseen meditaatiotraditioon. Mielen puhdistavissa harjoituksissa "solmimalla" ajatuksensa ja jättämällä ne sikseen voi päätyä vapauttamaan mielensä. Jos ymmärrän viittauksen oikein, runojen lukeminen voi olla tätä ajatusten solmimista.

Läpiluettuna peräjälkeen Virtasen runot puuduttavat. Paremmin ne toimivat minulle, kun maltan lukea vain yhden runon kerrallaan. Runon puhuja on kaltaiseni keski-ikäinen väsynyt ja mittansa täyteen saanut henkilö, jonka ajatukset ainakin osin tuntuvat hyvin tutuilta. Ote runosta:

En pidä
mitään.

En heitä
syrjään

mitään
polullani.

Halu on lopussa,
ajatukset,

ja vasta-aine, joka työntää ne syrjään,
ovat loppuneet.

Virtasen runoissa on äänessä yksinäinen ruonon puhuja. Takakannen teksti mainitsee runoissa hetkittäisesti löytyvän yhteys toisiin ihmisiin. Ymmärrän tämän yhteytenä yleiseen ihmisyyteen, en niinkään toiseen ihmiseen henkilökohtaisesti. Yksinäisyys on päällimmäinen tunne, joka runoista jää.

Eilen illalla luin puolisolleni ääneen runoja. Sama metkuilu jatkui tänä aamuna aamupalapöydässä. Virtasen runot sopivat kuitenkin paremmin luettavaksi hiljaa itsekseen. Annan puolison jatkaa oma lukemisiaan ja jatkan runojen kanssa yksin ja omassa rauhassani. Solmin ajatuksiani ja annan niiden vapautua aikanaan.

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta.

Teos: Hah! Runoja
Tekijä: Harri Virtanen
Julkaisuvuosi: 2017
Kustantaja: Noxboox