perjantai 25. marraskuuta 2016

Harry Potter ja kirottu lapsi ja lukuhaasteen kolme päivää 23.-25.11.2016

Kansikuva kustantajan sivuilta
Rakastan Harry Pottereita. Olen valvonut öitä lukien Pottereita ja pelännyt pienen (ja vähän isommankin) Harryn puolesta. Olen itkenyt ja nauranut Rowlingin luoman fantasiamaailman henkilöiden elämänkiemuroita. Olen myös seurannut omien lasteni hupsahtamista samaan maailmaan. He ovat olleet jo vuosia minua tietävämpiä Tylypahkan ja koko velhomaailman henkilöiden välisistä suhteista ja heidän historiastaan. Kirjat on luettu moneen kertaan, äänikirjat kuunneltu ja elokuvat katsottu ihan koko perheen voimin. Itse olen viimeisen Potter-kirjan jälkeen tehnyt surutyön siitä, että nyt tämä on ohi. Itse asiassa arvostan sitä, että asioilla on alku ja loppu. Inhoan iäti jatkuvia sarjoja.

Ja sitten Rowling antaa luvan jatkaa tarinaa ja on itse mukana ideoimassa tarinaa. J.K. Rowling, John Tiffany ja Jack Thorne ovat luoneet alkuperäistarinan Harry Potter ja kirottu lapsi, jonka on näytelmäksi kirjoittanut viimeksi mainitty Thorne.

Toki minun pitää hankkia tuo kirja ja vieläpä lukea se. Kävin ostamassa kirjan yöllä heti sen tultua kauppoihin. Oli pakkasta, en halunnut rasittaa autoa lyhyellä ajolla, niinpä kävelin kirjakauppaan ja takaisin. Matkalla keräilin pokemoneja ja todella tunsin itseni aikuiseksi.

Pidimme kotona arvonnan, jolla ratkaistiin uutuuden lukujärjestys. Arvontaan osallistui neljä ja itse sain numeron 4. Jokainen sai viikon lukuaikaa. Kolme ensimmäistä luki kirjan sen verran nopeasti, että itse sain Kirotun luettavaksi tiistai-iltana. Kysyin nuorison mielipidettä kirjasta ja sain kaikilta kolmelta vahvan suosituksen lukea kirjasta vain ensimmäinen puolikas ja jättää loppupuoli lukematta. Mietin jopa sitä vaihtoehtoa hetken, mutta sitten totesin, ettei se onnistu millään. Päätin aloittaa kirjan ja lukea sen mahdollisimman pitkälle. Nyt kirja on luettu.

Harry Potter ja kirottu lapsi on siis näytelmä. Onneksi. Näytelmä eroaa romaaneista riittävästi ja minun on helpompi suhtautua tähän luettavaan, kun teen eron varsinaisiin Pottereihin. Tarina sijoittuu Harryn aikuisuuteen. Potterin aikuisuus ahdistaa tätä aikuista lukijaa, joka haluaisi uskoa Harry Potterin olevan aikuisena viisas ja taitava. Sen sijaan saan seurata epävarman ja känisevän Potterin hankaluuksia perhe-elämän ja työkuvioiden yhteensovittamisessa. Ja nyt puhutaan miehestä, jonka lapset käyvät koulua sisäoppilaitoksessa. Otan osaa, Harry. Elämä on hankalaa.

Harry Potterin nuorin lapsi Albus on mukava tuttavuus ja ärsyttää minua huomattavasti isäänsä vähemmän. Albus lähtee Tylypahkaan ja on kovin jännittynyt tulevista haasteista. Hän tapaa junassa toisen uuden oppilaan, Scorpius Malfoyn. Sivuhuomautuksena sanottakoon, että Scorpius se vasta kiinnostava onkin! Tiedossa on vahvoja tunteita laidasta laitaan ja monenlaisia seikkailuja. Näytelmä etenee joutuisasti ja 400 sivua on nopeasti luettu.

Harry Potter ja kirottu lapsi oli minulle mieluisa matka tuttuun maailmaan. Nautin taikuudesta, tutuista henkilöistä ja paikoista. Ote kirjasta:
Ginny: Hyvin he pärjäävät, eikö vain?
Hermione: Tylypahka on iso paikka.
Ron: Iso. Lumoava. Täynnä ruokaa. Antaisin mitä vain, että olisin menossa sinne.
Tuo Ronin repliikki tiivistää kirjan lukukokemuksen, lukijana katsoin tarinan tapahtumia yhdessä aikuistuneiden velhojen ja noitien kanssa ja olin huolissani varsinkin nuorien seikkailijoiden terveydestä ja hyvinvoinnista. Toivoin Ronin lailla, että olisin päässyt Tylypahkaan ja tapahtumien keskelle. Lisäksi toivoin, että olisin nähnyt tämän näytelmän Lontoossa! Se on ollut varmaan melkoinen kokemus.

Kirottu sopii luettavaksi hänelle, joka tuntee Potterinsa ja kaipaa uutta luettavaa.

Olisiko minun kannattanut lukea vain alkuosa kirjasta? Ei, kyllä se oli luettava ihan kokonaan. Suhtauduin Kirottuun kuin fanifiktioon. Nautin tarinasta, mutta en mielessäni liitä sitä siihen ehjään tarinaan, jonka seitsemän Harry Potteria mielessäni ja muistoissani muodostavat. Koska en odottanut paljon, en voinut pettyäkään.

Teos: Harry Potter ja kirottu lapsi. Osat yksi ja kaksi (Harry Potter and the Cursed Child, Parts One and Two)
Tekijä: Jack Thorne (alkuperäistarinan kirjoittaneet J.K. Rowling, John Tiffany ja Jack Thorne)
Suomentaja: Jaana Kapari-Jatta (laulut ja riimittelyt suomentanut Oona Kapari)
Julkaisuvuosi: 2016
Kustantaja: Tammi


Lukuhaaste 23.-25.11. 2016: 432 sivua

4 kommenttia:

  1. Minusta tämä oli yllättävän hyvä. Vaikka ei toki sellainen lihallinen kuin aiemmat. Hirvee kiirekin siinä oli. Tuli hotkittua.

    "Toki minun pitää hankkia tuo kirja ja vieläpä lukea se. Kävin ostamassa kirjan yöllä heti sen tultua kauppoihin. Oli pakkasta, en halunnut rasittaa autoa lyhyellä ajolla, niinpä kävelin kirjakauppaan ja takaisin. Matkalla keräilin pokemoneja ja todella tunsin itseni aikuiseksi."

    :DDD!
    (oikeasti olethan tietoinen legendaarisen Nitton huikeasta ilmaantumisesta peliin?! Huhhuh!)
    (kävelin viime viikolla yöllä snorlaxin perässä ja mielessäni vilkkui sinun instagram kuva samaisesta aiheesta) (sain snorlaxin ja tunsin olevani elossa!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävely on saanut ihan uuden merkityksen tämän pelin myötä. Kyllä, olen tietoinen uudesta otuksesta. Snorlaxia ei ole minulla vieläkään. Huomenna uusi yritys.

      Poista
  2. Kaipaus Tylypahkaan oli niiiiin suuri, että olin aluksi ihan hemmetin pettynyt ja lukeminen vaati totuttelua... Mutta sitten, kun pääsin vauhtiin ja lukeminen alkoi sujua, niin kirjakin alkoi maistua. Tarina oli hyvin Potterimainen ja mielikuvituksesta sain aina oikean maiseman ;) Mutta ilman Potteri-tietämystä kirja olisi ollut....... harmi. Voi kun olisivat käyttäneet hieman aikaa ja julkaisseet saman tarinan, mutta Rowlingin kertomana ;) No anyway nyt yritän miettiä, että mitä siitä sanoisin... Tervetuloa chekkaamaan parin päivän sisään blogistani: "Arca Fabulorum - Tarina-arkku" ;)
    https://arcakiraniia.blogspot.fi/

    Peace & love, and respect to you all!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi, Kira Niia! Nyt menen lukemaan blogisi tekstin tästä kirjasta ja lukukokemuksesta.

      Poista

Kommentteja vastaanotetaan kiittäen!