tiistai 10. heinäkuuta 2012

Nälkäpeli iskee kuin metrinen halko

Kirjan ja elokuvan välinen voimien mittelö on minulle vaikea asia. Rakastan hyviä kirjoja ja elokuvia, mutta miltei aina kirja voittaa elokuvan. Yksi poikkeus tulee vaivatta mieleen ja se vahvistaakin säännön: Taru sormusten herrasta. Elokuvatrilogia voittaa kirjan, anteeksi kirjailijaherra Tolkien.

Tämän taiston vuoksi pyrin aina ensin lukemaan kirjan, koska jos katsoo puolivillaisen elokuvan, ei pääse enää omissa mielikuvissaan parempaan kirjan kanssa, vaikka kirjassa olisi aineksetkin siihen. Siispä olin hurja käydessäni ensin elokuvissa katsomassa elokuvan Nälkäpeli. Huomasin kuitenkin pitäväni elokuvasta todella paljon.

Nälkäpeli-elokuvan yhteiskunnan ja vallan kuvaus hyytävä ja aivan uskottava. Kun elokuvan jälkeen katsoo omalta sohvaltaan tosi-TV:tä, ei voi välttyä epämukavalta tunteelta. Mitä telkkarissa on nyt, mitä kahdenkymmenen vuoden päästä?

Ja sitten kirjojen kimppuun. Collinsin Nälkäpeli-trilogiasta on luettu ykkös- ja kakkososat. Kolmonen saa nyt odotella. Nämä kirjathan ovat kai ensisijaisesti nuorten kirjoja. Mutta koska hyvä lasten- ja nuortenkirja sopii myös aikuisille, Nälkäpeliä voi suositella tuosta kymmenvuotiaasta eteenpäin kaikille dystopiakirjoista kiinnostuneille. Wikipedia kertoo dystopian olevan tulevaisuuden epätoivottava yhteiskunta, utopian vastakohta.

Päähenkilö on urhea ja neuvokas nuori nainen, joka vaikuttaa omaan ja toisten elämänoloihin. 16-vuotias Katniss on henkilönä kerrassaan vetävä ja uskottava. Lukijana toivon Katnissin ja kaikkien Panemin alistettujen selviävän. Tarina kaikkineen on jännittävä ja ainakin ykkös- ja kakkososa ovat molemmat punottu hyvin, tarinan jännite säilyy hyvin.

Tällä kertaa elokuva-kirjanluku-kokemuksessani ei ollut haittaa siitä, että katsoin ensin elokuvan. Kirjan lukeminen syvensi elokuvan kautta saatua kokemusta tarinasta.Se on luettava kirjan ansioksi.

Ja nyt kirjasuosituksia kaksin kappalein, Nälkäpelistä pitäville:
1) Condie: Tarkoitettu. Tarkoitettu on trilogian ensimmäinen osa. Toinenkin osa on suomennettu, Rajalla.
2) Meyer: Vieras. Kyllä, kirjailija on Houkutuksen Meyer. Sen ei kannata antaa häiritä.

Condien kirjat ovat nuortenkirjojen puolelta, toinen yhdistävä tekijä Nälkäpeliin on dystopia-asetelma. Kolmas se, että päähenkilö on nuori nainen elämän käännekohdassa. Meyerin kirja mennennee sci-fi-osastoon.

2 kommenttia:

bleue kirjoitti...

Erittäin erikoista, että väität (:D) elokuvan kestäneen. Epäilen! Ja tyydyn näihin Nälkäpelin ihan hyviin kirjoihin :). Mutta lukuvinkkisi pistän visusti korvan taakse- ja jakeluun :)! Kiitos!

Kirjakko ruispellossa / Mari Saavalainen kirjoitti...

Elokuvaan oli valittu oikein hyviä ja miltei kaikki minulle vieraita näyttelijöitä, erityisesti pidin Katnissin roolin tehneestä Jennifer Lawrencesta. Menin elokuvaan ajatuksella, että näytän sen myös kahdelle ykaitoistavuotiaalle. Ennätin jo muuttaa mieleni (synkkä, synkkä tarina), mutta nyt olen jo muuttanut mieleni uudelleen. Molemmat ovat lukeneet kirjan ja elokuva katsotaan, kunhan kohdalle sattuu.