Kaksi ehdokasta oli minulle ylitse muiden. Ensimmäisenä mainitsen Siiri Enorannan Surunhauras, lasinterävä. Kirja palkitsi minut lukijana ja täytti sydämeni. Melkoinen lukukokemus. Toinen minua kiinnostava kirja ehdokaslistassa on Nadja Sumasen Rambo. Pyysin Rambon luettavaksi Otavalta ja kuuntelin innoissani kirjasta käytäviä keskusteluja Kirjamessuilla pari viikkoa sitten.
Kuva kustantajan sivuilta |
Rambo vaikuttaa tärkeältä ja hauskalta kirjalta jo ennakkotietojen perusteella. Kansi on pelkistetty ja selkeä. Aloitin kirjan tänään töistä tultuani. Kirja on nopealukuinen, hurautin kirjan puoleen väliin jossain kohti iltaa. Kertoja, ysiluokalle menevä Rambo on liikuttavan rakastettava poika. Rambolla ei ole tietoa isästään, joten oma tuleva rintakarvakasvusto jää arvailujen varaan. Rambon äiti tarvitsee pojaltaan enemmän apua kuin itse pojalleen tarjoaa. Masentunut äiti on sairaalahoitoa vailla, mutta Rambo taas kaipaa tavallisia aikuisia ihmisiä ympärilleen. Äidin vaihtuvat miesystävät eivät ole parasta mahdollista seuraa nuorelle pojalle, joka kaipaisi riittävästi ruokaa ja vakaat olot. Ote kirjasta:
Seurasin Annikin katseen suuntaa sen puhuessa. Se vilkuili tyynyliinaa, joka oli ollut vajaa viikko sitten valkoinen, mutta joka oli nyt multaviivoista ja kyyneleistä harmaan juovikas.Rambo on kertojana tarkkanäköinen huomaamaan toisten käytöstä. Aiemmalla elämänkokemuksella on varmaan oma vaikutuksensa. Rambo on myös uskomattoman reilu. Luonnon hyvinvointi on Rambolle tärkeää. Eilen taisin kirjoittaa, että Lehtisen Välivuosi on sopivaa luettavaa ysiluokalaiselle. Niin on Rambokin. Molemmissa on päähenkilönä poika, jolla ei ole asiat ihan kunnossa. Molemmat pojat ovat mielestäni rakastettavia ja jollain lailla väärinymmärrettyjä. Tosin näistä kahdesta sankarista Rambolla on asiat Simoa huonommin. Voi Rambo! Katsotaan palaanko Ramboon vielä huomenna kirjan luettuani.
- Ja etsitään sulle sitten saunan jälkeen uus tyynyliina.
Annikin mentyä vedin päiväpeiton harteilleni suojaavaksi viitaksi ja aloin syödä. Leivässä oli laveasti voita, ja kaakao oli tehty tummasta jauheesta punaiseen maitoon. Lämmin, makea juoma ja pehmeä juustolla päällystetty leipä täyttivät lempeästi tyhjää sisimpääni. Eväistä tuli lohdullinen olo. Ehkä selviäisin tästä. Ehkä äitikin selviäisi.
Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta!
Tekijä: Nadja Sumanen
Teos: Rambo
Julkaisuvuosi: 2015
Kustantaja: Otava
Tänään luettu 113 sivua.
7 kommenttia:
Olen lukenut Enorannan Nokkosvallankumous, joka oli todella hyvä. Voisin lukea myöskin tämän uusimman.
Rambo vei sydämeni kuvauksesi perusteella. Kiitos vinkistä, Mari!
Olin tämän vuoden ehdokkaista yllättäin innostunut (vaikka Kirkkopellon Sibelius olisi voinut olla mukana) ja jopa nostetut nuortenkirjat kiinnostavat minua, vaikken genreä (vielä) luekaan. Tuon Rambon kansi on minusta tosi onnistunut ja vetää puoleensa!
Ja kylläpä hän lukee nyt! Minä nykyään nukahdan kun lukuaika koittaisi... Olisikohan unihaasteita saatavilla?
Kiitos kommentistasi, Mai. Minulla Nokkosvallankumous odottaa hyllyssä lukemistaan. Olen kuullut siitä kehuja.
Kiitos kommentistasi, Elina. Rambo on ihana.
Kiitos kommentistasi, Bleue. Kyllä luen ja vieläpä näkyvästi. Olen ahmattilukija, mutta en välttämättä raportoi sitä näin näkyvästi. Katsotaan, mihin liriin itseni luen ja tunnustan, kuun loppuun on vielä melko monta iltaa. Kauniita unia!
Rambo odottelee minuakin kirjahyllyssä. Ehkä aloitan sen ahmimisen jo tänään! ;-)
Lähetä kommentti