Lukeminen, elämä ja kuolema

Vuosi vaihtuu kohdallani surullisissa ja raskaissa tunnelmissa. Yritän pysyä toimintakykyisenä, auttaa läheisiäni ja selvitä yli pahimmasta. Läheisen ihmisen yllättävä kuolema ja sitä seurannut toisen läheisen elämänmyllerrys ovat olleet minun joulukuuni sisältö.

Olen yrittänyt hoitaa itseäni ja etsiä pakopaikkaa lukemisesta. Tällä kertaa apu on ollut aika vähäinen. Tuntuu, että jokaisessa valitsemassani kirjassa on jotain sellaista, josta ei ole apua minulle juuri nyt. Kuvan kaksi kirjaa hankin itselleni ennen myrskyä joululahjoiksi. Heikki Turusen Kuokka ja kannel on ollut minulla luettavana jouluaatosta alkaen. Sinänsä pidän kirjasta ja aihe on erityisen kiehtova. Nyt kuitenkin joudun laittamaan kirjan kirjahyllyyni odottamaan rauhallisempaa mieltä. En kykene keskittymään Laatokan ortodoksikarjalaisista kertovaan romaaniparin ensimmäiseen osaan millään.

Toinen hankkimani kirja on vielä tuskallisempi. Anne Sextonin Elä tai kuole - valitut runot on hieno ja kivulias teos, johon on koottu laajalti kirjailijan runoja uusina käännöksinä. Runoteoksen alkusanoissa teoksen suomentaja Anni Sumari kuvaa 46-vuotiaana itsemurhan tehneen runoilijan elämää ja tuotantoa. Sextonin runot kertovat ihmiselämän vaikeudesta, psyykkisestä oireilusta, hulluudesta, kuoleman kaipuusta ja tähyilystä kohti kaiken loppumista.

Olen lukenut nyt Sextonin teoksen ensimmäisen kolmanneksen ja enempään en pysty. Rakastan hänen runojaan ja niiden henkilökohtaisuutta. Minä tunnen tuskaa näitä runoja lukiessani ja juuri nyt en haluaisi millään lisätä suruani ja kipuani.

Voisin merkitä itselleni tärkeäksi melkein jokaisen lukemani runon, mutta tähän loppuun ote runosta Eleanor Boylanille joka keskustelee Jumalan kanssa:

- -
Vaikka kukaan ei voi sitä tietää,
luulen ettei Jumalalla ole kasvoja.
Hänellä oli kasvot, kun olin kuusi ja puoli vuotta vanha.
Nyt hän on valtava, peittää taivaan
kuin suuri lepäävä meduusa.
Kun olin kahdeksan vuotta, luulin että kuolleet
pysyvät siellä kuin ilmalaivat.
Nyt tuolini on kova kuin variksenpelätti
ja ulkona kesäkärpäset laulavat kuorossa.
Eleanor, ennen kuin hän lähtee, kerro hänelle...
Oi Eleanor, Eleanor,
kerro hänelle, ennen kuin kuolema kuluttaa sinut loppuun.

Tässä voi mennä vähän aikaa ennen kuin minä löydän itselleni sopivaa luettavaa. Toivon kaikille mahdollisimman hyvää uutta vuotta. Juuri nyt ajattelen, että hyvä uusi vuosi tarkoittaa nukuttuja öitä ja kohtuullisen virkeitä päiviä. Usein puheluni äitini kanssa päättyivät toteamukseen siitä, kuinka me molemmat eläisimme pari päivää eteenpäin. Sen jälkeen soittaisimme taas ja kertoisimme toisillemme, miten nuo eletyt päivät olivat menneet. Nyt ajattelin elää pari päivää eteenpäin.

Teos: Kuokka ja kannel, osa 1
Tekijä: Heikki Turunen
Julkaisuvuosi: 2016
Kustantaja: WSOY

Teos: Elä tai kuole - valitut runot
Tekijä: Anne Sexton
Suomentaja ja teoksen toimittaja: Anni Sumari
Julkaisuvuosi: 2016
Kustantaja: Savukeidas

Tuula-Liina Varis: Huvila

Kirjamessuilta sain luettavakseni Tuula-Liina Variksen uutuusromaanin Huvilan. Kuulin Varista sekä Helsingin messuilla että Kuopion Kirjakantissa marraskuussa, joten koin olevani hyvinkin kartalla kirjan suhteen sitä aloittaessani. Huvila kävi jo lukevalla ystävälläni kylässä, mutta nyt aika oli kypsä minun lukea tämä odottamani romaani.

Minun pitäisi oppia lukemaan kirjoja ilman etukäteistietoa. Usein jo takakannen teksti on liikaa. Huvilan takakansi kertoo mielestäni liian paljon teoksen tapahtumista ja henkilöiden välisestä tilanteesta. Nuori Raakel on idealistinen kirjallisuuden opiskelija, joka elää vanhempiensa suojissa Turussa. Elämä on turvattua, ja Raakelin perhe on hyväosainen. (Sivuhuomautus: Olen nyt hyväosaisuuden lukuputkessa, jonka saan kyllä kohta poikki. Viimeksi lukemani Kolme syytä elää kuuluu myös tähän putkeen.) Ote kirjasta:

Raakel ei opiskellut kirjallisuutta minkään lehtoraatin takia, hän rakasti kirjoja, rakastui niihin jo ennen kuin osasi lukea, nuuhki kirjojen tuoksua, siveli sivuja ja kansia.

Kaunis Raakel kohtaa boheemin taiteilijan, joka lumoaa nuoren kokemattoman naisen. Taiteilija Aksel Korkeakorpi asuu hirsilinnassa kaukana kaupungeista. Lumosta syntyy kiihko. Raakel ja Aksel päätyvät naimisiin. Varis kertoo Raakelin mielenliikkeistä kiinnostavasti ja kiehtovasti. Nautin myös teoksen ajankuvasta, 1930-luvun myllerrys valtaa ihmisten mielen ja vaikuttaa monella lailla heidän elämäänsä. Ote kirjasta:

Mutta sinulla ei enää ole huumorintajua, se hävisi jonnekin, kun uudet aatteet hurmasivat sinut. Minä osaa ulkoa sinun saarnasi. Sinä uskot uuteen, suureen ja vahvaan Eurooppaan, uuteen maailmaan, jonka merkit näkyvät jokaisessa Euroopan maassa, kehityksen kärkenä suurenmoisen fascismin ideologian voimaan saattanut Italia ja sen herpaantumattoman tarmokas Il Duce.

Huvila kertoo minulle 30-luvun Suomesta ja Euroopasta. Se kertoo myös naisen mahdollisuuksista tuossa ajassa, mutta myös siitä ajattomasta osasta naisen elämää, joka tuntuu minusta lukijana hyvin tutulta. Raskaus, synnytys ja lapsenhoito vievät naisen huomion ja ajan. Jotkut asiat joutuvat odottamaan, kun pakolliset asiat hoidetaan.

Huvilassa ääneen pääsevät naiset, jotka kertovat huvilalle tulleiden asukkaiden elämän myrskyistä. Viimeiset merkinnät ovat 50-luvulta. Tarinan langat solmitaan yhteen ja lukija saa vastaukset kysymyksilleen.

Kustantajalle kiitos lukukappaleesta.

Teos: Huvila
Tekijä: Tuula-Liina Varis
Julkaisuvuosi: 2016
Kustantaja: WSOY

Tiina Lifländer: Kolme syytä elää

Tai olisin ollut vaatimaton, harmaa lintu, kyyhkynen vaikka, mutta myrkyllinen, niin että olisin voinut sylkeä myrkkyni kaikkien niiden päälle, joka menisivät liian lähelle Lauria. - - Vatsassa oli kireä nyrkki juuri siinä, mihin solmin esiliinan, kun aloin laittaa kalasoppaa päivälliseksi. En ollut lintu, vaan olin minä, vaikka tiesin, että olisin vielä monta kertaa, ennen kuin haalenisin, mutta siltikään en halunnut olla sellainen lintu.

Luin Tiina Lifländerin esikoiskirjan Kolme syytä elää. Kirjan lukeminen on tarjonnut minulle nyt pakopaikan itsestäni ja todellisesta elämästä.

Kaunis kansikuva kustantajan sivuilta

Kolme syytä elää on tarina kahdesta naisesta. Helmin ja Kertun elämät liittyvät yhteen 1950-luvun Suomessa. Vaikeus rakastaa ja aikuisen ihmisen oma elämä ovat mielestäni asioita, joita molemmat nuoret naiset joutuvat omassa elämässään miettimään. He nimenomaan miettivät niitä itsekseen, koska kumpikaan heistä ei löydä henkilöä, johon turvautua täydellisesti. Minulle näissä kahdessa naisessa on paljon samaa.

Kolme syytä elää on minulle hiljainen romaani. Helmi ja Kerttu molemmat ovat vähäpuheisia. Helmi purkaa itseään autoilemalla yksin, kun taas Kerttu muhii kotona omassa synkkyydessään ja muuttuu ärtyisäksi läheisiään kohtaan. Elämä on täynnä vaatimuksia, osa niistä on itse asetettuja ja osan asettavat muut ihmiset. Kumpikaan naisista ei joudu elämään niin tiukassa taloudellisessa tilanteessa, että välitön rahan tai perushyödykkeiden puute veisi huomion pois itsestä.

Kolme syytä elää tapahtuu osin 1950-luvulla, osin 2000-luvulla. Kerrontaan vuonna 2003 tulee mukaan Tomi, joka elää eronneen miehen ja isän elämää. Itse kiinnostuin eniten Tomin elämästä. Ote kirjasta:

Ja alakerran asunto oli täysin samanmuotoinen kuin hänen asuntonsa ja yläkerran asunto. Miten omituista oli, että he asuivat samoissa asunnoissa päällekkäin ja kuinka erilaisia ne silti olivat ja kuitenkin häiritsevällä tavalla samanlaisia. Aivan kuin hänen oma elämänsä ei olisikaan ollut niin ainutlaatuisen erilainen, miltä se tavallaan tuntui. Tomi ei osannut päättää, oliko havainto enemmän loukkaava vai sittenkin helpottava.

Katkelmassa toistuu jälleen tuo samankaltaisuus, joka minulle jäi merkittävimmäksi ajatukseksi teoksesta. Teoksessa päähenkilöinä ovat keskenään samankaltaiset naiset, jotka pitävät nuorena toista naista hyvin erilaisena itseen verrattuna. Tomi puolestaan näkee asunnot, jotka ovat samanlaisia. Hän huomaa, että oma elämä tuntuu omalta ja ainutlaatuiselta.

Minun oli vaikea saada otetta teoksesta Kolme syytä elää, mutta en usko, että teoksessa itsessään oli mitään syytä siihen. Kirjoja luetaan monissa eri tunnelmissa ja nyt oma tunnelmani oli vähintäänkin säröillä. Tämä teos auttoi minua olemassaolollaan ja sillä, että saatoin keskittyä siihen sivu sivulta.

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta.

Teos: Kolme syytä elää
Tekijä: Tiina Lifländer
Kansi: Anna Makkonen
Julkaisuvuosi: 2016
Kustantaja: Atena