Selja Ahava: Nainen joka rakasti hyönteisiä

Minä otan hiuksesi, lihasi ja nahkasi, puran ruumiisi sen alkuosasiin, pyyhin nimesi, pyyhin vuosisatasi, keitän sinut valkoiseksi, hajoitan lauseesi lyijykirjasimiksi, ja annan muistojesi muuttaa muotoaan. 

Selja Ahavan teos Nainen joka rakasti hyönteisiä nostatti minussa melkoisen voimakkaita tunteita. Vahvimmin tunteeni myrskysivät teoksen alkupuolella. Kaunis teos, kanttansa myöten!

Jenni Noposen luoma kansikuva sai minut huokailemaan onnesta. Huokailu jatkui aloitettuani lukemisen. Ahavan teoksen alku on luontoeroottinen nautinto. Varsinainen tarina alkaa munavaiheesta ja päättyy tuhoon. 

Ahavan tarina sijoittuu pääosin menneeseen aikaan, mutta kurottaa meidän aikaamme. Minäkertoja Maria kiinnostuu hyönteisistä jo lapsena. Turhan pian Marian lapsuus loppuu ja aikuisen elämä alkaa. Silti hyönteisten tutkiminen elää vahvana juonteena Marialla mennen usein arkisten asioiden edelle. 

Me unohdamme, kadotamme, menetämme.

Nainen joka rakasti hyönteisiä on hyvin kaunis ja jopa runollinen kieleltään. Maria on vahvasti oman tiensä kulkija. Teoksen lopussa Ahava listaa historiallisia henkilöitä, joista kertovia tekstejä hän on hyödyntänyt teosta kirjoittaessaan. Ensimmäisenä listalla on Maria Sibylla Merian, joka on 1600-luvun puolivälissä syntynyt luonnontutkija ja taiteilija. Luontohavainnot ja niiden dokumentointi piirtäen, maalaten ja kirjoittaen ovat olennainen osa Marian elämää. Jumalan voimallinen läsnäolo tarinassa korostaa luonnon merkitystä. 

Minua puhutteli voimakkaimmin teoksen alkupuoli. Tarina piti minua otteessaan hurjalla voimalla ensimmäiset sata sivua, mutta loppua kohti sen ote valitettavasti herposi.

Ahavan teos kertoo mielestäni ihmisen uteliaisuudesta ja pyrkimyksestä selittää maailma. Nainen nousee tarinassa miehen rinnalle ymmärtäväksi tietoiseksi toimijaksi. Teoksessa kirjallisesti äänen saava Anna von Schurman, hänkin todellinen historiallinen hahmo, pohtii tieteen ja taiteen maailman avautuvan niin naisille kuin miehillekin sielun harkinnan ja järkeilyn kautta.

Teos sopii mielestäni lahjaksi lukijalle, joka arvostaa kauneutta ja luontoa. 

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta!

Teos: Nainen joka rakasti hyönteisiä
Tekijä: Selja Ahava
Julkaisuvuosi: 2020
Kustantaja: Gummerus

Eppu Nuotio: Maggie ja minä

Musiikissa soi yhtä aikaa kevein kesätuuli ja veden kaikki paino.

En tiedä kuinka kauan Mats soittaa, mutta kun hän lopettaa, minusta tuntuu kuin nousisin pintaan pitkän sukelluksen jälkeen.

Laura alkaa taputtaa.

Eppu Nuotion uutuuskirja on lempeä ja lämmin lukukokemus. Aloitin lukemisen heti kirjan saatuani ja seuraavan päivän illalla se oli luettu. Eppu Nuotiolta olen aiemmin lukenut muutaman kirjan, ja blogista löytyykin postaus romaanista Mutta minä rakastan sinua. Nyt luettavana ollut Maggie ja minä sopii hyvin yhteen sen kanssa. 

Romaanin Maggie ja minä kertoja on parisuhteessa ja palkkatyössä oleva nainen, joka arvostaa kauneutta ja hyvää mieltä. Ainakin puoliso, lapsi ja omat vanhemmat aiheuttavat pieniä ryppyjä Hannan elämään, vaikka toki heidän kanssaan on myös ilon hetkiä. Suurin murhe on ehkä kuitenkin etääntynyt suhde puolisoon. joka työskentelee puuseppänä. Hanna itsekin on käsityöläinen, vaikka työympäristö onkin teatteri. Eikä mikä tahansa teatteri, vaan kaunis ja historiallisesti merkittävin Kansallisteatteri. Hanna kuitenkin haluaa jotain uutta elämäänsä, ja teoksen vallitseva mieliala onkin kuohuileva aikuisuus.

Hanna rakastaa kirjallisuutta ja ystäviään. Naisten välinen ystävyys leimuaa teoksessa kahdessa aikatasossa. Hanna elää nykyajassa, mutta menneisyyden tapahtumat sijoittuvat vuosiin 1902-1921. Ystävyys ja rakkaus hehkuvat tuoreena kaikkein heleimmin. Voimaannuttavaa poltetta riittää niin Hannalle kuin mennen ajan Maggielle ja Vennylle. Venny on Soldan-Brofelt, taidemaalari ja Juhani Ahon puoliso. Menneen ajan ystävyksillä on siis historialliset esikuvansa, vaikka teos onkin fiktiivinen ja historiallisista tapahtumista vapaa sommitelma. Ote teoksesta: 

Vaikka Venny on kuin kahtia revitty, kivun halkaisema, hän tietää, ettei kenenkään muun edessä voisi sitä näyttää. Mutta Maggie kannattaa häntä vaikka mikä olisi. Maggie ottaa Vennyn kasvot käsiensä väliin. silittää hiukset pois kasvoilta, kaivaa nenäliinan taskustaan, pyyhkii rään ja kyyneleet.

Hanna hauduttaa keittiön siivottuaan kannullisen teetä ja istuutuu lukemaan kirjaa. Hän tuntuu tutulta ja hänelle toivoo kaikkea hyvää. Nautin erityisesti Hannan tarinasta ja sen käänteistä. Menneen ajan tapahtumat jäivät minulle tällä lukukerralla irrallisiksi. 

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta.

Teos: Maggie ja minä
Tekijä: Eppu Nuotio
Julkaisuvuosi: 2020
Kustantaja: Gummerus