Aino Kivi: Maailman kaunein tyttö

Äiti sanoo että se olisi mun omaksi parhaaksi, Susanna sanoi. Uskotko että se on niin? Että tärkeimmät päätökset tehdään nuorena.

Kohautin harteita. Mistä minä olisin sen tiennyt. Olin kolmetoista, vasta herännyt. En tajunnut mitään tulevaisuudesta.

Aino Kiven esikoisromaani Maailman kaunein tyttö on minulle tunteikas lukukokemus. Kun luen teosta sisarena tai äitinä, ahdistus on käsinkosketeltavaa. Opettajan tai psykiatrista hoitotyötä tehneen ammattilaisen katse ei ole sen helpompi. Romaani kertoo perheen tyttärien kautta ainakin nuoruuden kivusta ja vakavan mielenterveyden häiriön kehittymisestä. Ääneen pääsevät omalla laillaan Ada, Aliisa, Anni ja Alma.

Teos jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa perhe viettää kesää. Perheen vanhemmat tyttäret ovat murrosiässä, ja äidin toivoma täydellinen perhe ei oikein pysy sievästi järjestyksessä. Vaikka pinta on kaunista ja hallittua, tyttöjen sisällä loiskuaa paha olo, joka etsii poispääsyä.

Teoksen toisessa osassa ääneen pääsee nuorempi sisar Anni. Hän ajautuu omassa nuoruudessaan hurjaan syöksyyn, joka ahdistaa aikuista lukijaa todella paljon. Ote kirjasta:

Meitä ennen tyhjyys, meidän jälkeemme vedenpaisumus; olemme ensimmäinen ja viimeinen sukupolvi, niin kuin kaikki sukupolvet meitä ennen ja meidän jälkeemme; mutta juuri nyt emme ajattele sitä, koska olemme jumalia, olemme ikuisia ja vain nyt.

Teoksen viimeisessä osassa äänessä on Alma. Perheessä ei oikeastaan puhuta menneestä, joten perheen tytärten kokema kertautuu ja resonoi heidän omassa henkilökohtaisessa elämässään. Ote kirjasta:

Oletko sinä masentunut, hän kysyi.
En, minä sanoin.
Olin vain alkanut nähdä asiat kirkkaammin.

Romaanissa Maailman kaunein tyttö tapahtuu paljon. Tekemisen ja tapahtumien vastapainoksi asettuu oleminen, joka teoksen kertojille on usein tyhjää ja katoamista omaan mieleen. Suru, joka on tarinan tyttöjen pohjavire, on perintöä äidiltä. Sisäiset voimat voivat todella olla niin voimakkaita, että ihminen sairastuu kaikesta huolimatta vakavasti. Tulkitsen osan teoksen tapahtumista psykoottisuuden ilmentymäksi.

Teoksen nimi, Maailman kaunein tyttö, saa minut lukijana kavahtamaan, kun olen lukenut teoksen. Kauneus asettaa tytön vaaraan teoksen maailmassa. 

Kiitos lukukappaleesta kustantajalle ja kirjailijalle!

Teos: Maailman kaunein tyttö
Tekijä: Aino Kivi
Julkaisuvuosi: 2016
Kustantaja: Into Kustannus

Janne Saarikivi: Rakkaat sanat

Kannen on suunnitellut Sanna-Reeta Meilahti.

Luin muutama vuosi sitten Janne Saarikiven tietokirjan Suomen kieli ja mieli ja pidin lukemastani paljon. Ostin uusimman Saarikiven tietokirjan itselleni joululahjaksi. Eilen sain teoksen luettua.

Rakkaat sanat on tietokirja suomen kielen sanoista ja niiden alkuperästä. Saarikivi on valinnut käsiteltävät sanat virkistävän vapaasti. Hän käsittelee sanoja Hitleristä jumalaan ja Tampereesta Manhattaniin. Teksti virtaa vapaasti, ja yhteen lukuun mahtuu paljon tietoa ja omaksuttavaa. Teoksen kirjastoluokitus on 88.2 eli suomen kieli, mutta lukija saa osansa kulttuurihistoriaa ja oikeastaan kaikkea mahdollista, mikä on hyvä asia.

Saarikiven teksti on hyvin omakohtaista. Saarikiven lapsuuden Helsinki, teoksen kirjoittamishetken lääkitys ja monet muut asiat kirjoittajasta löytyvät tekstistä. Kirjoittaja ei todellakaan säästä itseään tässä kirjassa.

Itse pidin eniten ensimmäisellä lukukerralla luvuista Kahvi (s. 237), Pyhä (s. 202), Sana (s. 9) ja Vanhurskas (s. 49). Käytän usein työssäni Saarikiven tekstejä aineistoina, joten näistäkin luvuista joku ehkä pääsee lukiolaisten luettavaksi äidinkielen ja kirjallisuuden tunneille.  

Saarikivi on suomen kielen puolustaja. Lukion äidinkielen opettajana elän työssäni suomen kielen ahdinkoa jokaisena työpäivänä. Moni lukiolainen käyttää ja kuluttaa englannin kieltä vapaa-ajallaan paljon enemmän kuin suomea. Siitä seuraa, että heidän äidinkielensä sanat tuntuvat käytössä jotenkin oudoilta ja vierailta. Lukiolaiset eivät välttämättä löydä synonyymejä sanoille. Myös sanojen taivutus voi olla vaikeaa ja sattumanvaraista. 

Teoksellaan Saarikivi ylistää kielten moninaisuutta. Meidän pitäisi kääntää katseemme vähemmistökieliin ja uhanalaisiin kieliin. Kieli kantaa kulttuurin traditioita, jotka menetetään kielen kadotessa. Saarikiven mukaan kielen oppiminen on elämän oppimista. Ote kirjasta:

Kieli perustuu metaforiin. Tämä ei ole totta ainoastaan runokielen ja kirjallisuuden vaan mitä suurimmassa määrin myös arkikielen suhteen. Kielen merkityksenmuutokset perustuvat ihmisen kykyyn siirtää merkityksiä kontekstista toiseen.

Luettuani teoksen muutama asia jää harmittamaan. Teoksessa on kuvia. Kuvat ovat mielestäni heikkolaatuisia. Erityisesti lopun tatuointikuvat ovat niin epätarkkoja, etten pysty lukemaan tatuointeja, vaikka se lienee mukaan otettujen kuvien ajatus. Ärsyttävää! Jään kaipaamaan myös sisällysluetteloa. Nyt teksteihin palaaminen on turhan työlästä. 

Teos: Rakkaat sanat
Tekijä: Janne Saarikivi
Julkaisuvuosi: 2022
Kustantaja: Teos