Tuhat loistavaa aurinkoa polttaa mielessä pitkään

Viime viikkoina kaikki lukemisyritykseni ovat olleet mitättömiä ja ilottomia. Siitä voinen syyttää ainakin itse lukijaa. Olen vakuuttunut, että suurin osa lukukokemuksen ilosta syntyy juuri lukijan mielessä. Sama kirja voi olla toisella hetkellä haalea mitäänsanomattomuus ja toisella hetkellä, toisessa mielentilassa hauska ja viihdyttävä. Pienen osan luettavan vaikutuksesta haluan varata kuitenkin kirjailijalle ja itse kirjalliselle teokselle. Uskon, että on rajattu joukko kirjoja, joihin tarttuessaan lukija jää vaille vaihtoehtoja, hänen on vain pakko lukea eteenpäin ja elää mielessään lukemansa.

Olen onnellinen, että otin käsiini pari päivää sitten Hosseinin Tuhat loistavaa aurinkoa ja avasin ensimmäisen sivun. Muusta minun ei tarvinnutkaan päättää, Hosseini oli huolehtinut lopusta kirjoittamalla kirjan, jota en voinut jättää käsistäni ennen kuin olin tarinan lopussa eilen.

Tuhat loistavaa aurinkoa kertoo Mariamin ja Lailan tarinat Afganistanista alkaen 1970-luvulta päättyen vuoteen 2003. Kaksi naista, joiden elämät alkavat hyvin erilaista perheitä ja olosuhteista, joutuvat elämään yhteistä elämää synnyinmaan muuttuessa ympärillä. Ote kirjasta:

Mulla Faizullah myönsi Mariamille, ettei hän aina ymmärtänyt, mitä Koraanin sanat tarkoittivat. Mutta hän nautti arabiankielisten sanojen lumoavasta soinnista. Hän sanoi, että ne lohduttivat häntä, tyynnyttivät hänen sydäntään.
"Ne lohduttavat vielä sinuakin, Mariam-jo", mulla sanoi. "Voit palauttaa ne mieleesi hädän hetkellä, eivätkä ne petä sinua. Jumalan sanat eivät petä sinua, tyttöseni."

Tuhat loistavaa aurinkoa on tarina sodasta, ihmisistä ja sinnikkyydestä. Tarina on varmastikin totta monille naisille, lapsille ja miehille monissa maailman maissa. Se tosiasia lisää kirjan ansioita minulle. Kirja onnistuu olemaan yhtä aikaa kaunis ja ruma. Kaunista siinä on tarinan ihmisten keskinäinen kiintymys, uskollisuus ja sitkeys. Rumaa siinä on ihmisten välinen armoton vallankäyttö, alistaminen ja väkivalta. Myös valtio kohtelee kaltoin kansalaisiaan sekä vallitsevan uskonnon että hallinnon kautta. Kaltaisilleni suomalaisille tätä kirjaa voi suositella, koska se kertoo toisenlaisesta elämästä, jossa valinnanvapautta on huomattavan vähän. Tuhat loistavaa aurinkoa ei saarnaa ja juuri siksi se kannattaa jokaisen itsensä aikuiseksi mieltävän ja aikuisuutta havittelevan lukea. Ote kirjasta:

"Luuletteko te että minä haluan tätä?" hän [lääkäri] sanoi. "Mitä te haluatte minun tekevän? Minulle ei anneta mitä tarvitsen. Täällä ei ole röntgenlaitetta, ei imulaitetta, ei happilaitteita, ei edes tavallisia antibiootteja. Kun hyväntekeväisyysjärjestöt tarjoavat rahaa, Taliban torjuu avun. Tai ohjaa rahat sinne, missä hoidetaan miehiä".

Itkin lukiessani monta kertaa. Silti olen onnellinen luettuani tarinan. Hosseinin muut kirjat pääsevät ehdottomasti lukulistalleni. Sain käsiini Miki-formaattiin tehdyn kirjan. Pieni ja kevyt Miki-kirja on mainio keksintö, helppolukuinen ja ehdottoman suositeltava matkustaville lukijoille. 

Teos: Tuhat loistavaa aurinkoa (A Thousand Splendid Suns)
Tekijä: Khaled Hosseini
Kääntäjä: Kristiina Savikurki
Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2008 (Miki-muodossa 2013)