Menneen talven lumi

Maaliskuun lopussa julkaistiin Tanja Kaarlelan toinen romaani, Menneen talven lumi. Sain käsiini siis aivan uuden kotimaisen nuorenkirjan. Kaarlelan esikoiskirjasta, Saarasta, olin lukenut blogeista. Saarasta ovat kirjoittaneet ainakin Maija (Kirjojen keskellä), Kirsi (Kirsin kirjanurkka) ja Kuutar (Kuuttaren lukupäiväkirja). Ilmeisen vaikuttava kirja.

Kansi on Mervi Katteluksen käsialaa.

Menneen talven lumi on realistinen nuortenkirja, joka kertoo peruskouluaan lopettelevan Marin tarinan. Luin kirjan nopeasti, tarina syrjäkylän nuorista veti mukanaan. Kuvitteellinen Hakomäki ja siellä pieni Leivonkylä sijoittuu jonnekin Oulun lähitienoille. Tarina alkaa Lampisen perheen muutolla Hakomäestä. Mari, hänen paras ystävänsä Henna ja muutama muu kyläläinen tulevat katsomaan muuttoa, joka on kyläläisille taas uusi merkki väistämättömästä muutoksesta. Kaarlela kertoo Marin kasvutarinan lisäksi suomalaisen maaseudun tarinaa. Kaarlela kuvaa hyvin elämää maalla, johon kuuluu puusavottaa, naapuriapua ja teitä, joilla ei ole katuvaloja.

" Sähikäisten moneen suuntaan jatkettu sikala näytti ränsistyneeltä pitkän peltotien päässä. Ainoastaan hajusta saattoi päätellä, että siellä yhä kasvoi sikoja. Sähikäinen sanoin usein, että niiden homma oli täysin kannattamatonta. Olisi pitänyt tehdä kolme kertaa suurempi sikala ja ottaa paljon enemmän emakoita, jotta sillä olisi elänyt. Mutta vielä ne sikoja pitivät, kai vanhasta tottumuksesta."

Päähenkilönä Mari on säpäkkä tapaus, jonka elämää seurasin mielenkiinnolla. Menneen talven lumi kertoo tästä ajasta maaseudun nuoren näkökulmasta kiinnostavasti ja saarnaamatta. Kaarlela pitää taitavasti tarinan koossa, Menneen talven lumi sopii niin nuoren kuin aikuisenkin luettavaksi.

Teos: Menneen talven lumi
Tekijä: Tanja Kaarlela
Kansi: Mervi Kattelus
Kustantaja: Torni
Julkaisuvuosi: 2014

Sain kirjan arvostelukappaleena.